Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Onko siinä Antonilla logiikan ilmaveivi kun ketut linnnunpoikien syöjinä lisäävät lintukantoja. Sudet hirvien syöjinä taas Sirkuittisen mielestä vähentäisivät hirviä.
Sitäpaitsi niillä pienpedoilla ei ole merkitystä varsinkaan myyrin eikä kovin paljoa kanalintujenkaan määrään. Kanalintupoikuiden määrään säätelee pitkälti alkukesän säät. Niin siellä Värriössä kuin muuallakin.
Kysy vaikka siltä sahalan paroonilta niin se kertoo sulle asian oikean laidan…;)
(yksi s-kirjain väärässä paikassa)
Vähän heikompaa ennustetaan kuin viime vuosina, jos tarkoitat että jätät siemenpuita pystyyn. Jos meinaat ostaa niin se siementen saatavuus on aika vakaata koska ne säilyy ja siten vaihtelu vähäisempää.
http://tapio.fi/vuodet-eivat-ole-veljeksia-viilea-kesa-vaikuttaa-myos-mannyn-siemensatoihin/
Hinta pyörinee edelleen ~180 €/ha luokassa metsikkösiemenillä. Nousee vähän jalostusasteen ja itävyysprossan noustessa.
Laskeviin hintoihin myin minäkin.
Vuosi sitten ensiharvennuksen, puuta lähti 70m³/ha ja taisi olla tasan 10€/m³. Eli 700€/ha (brutto). Pystyyn jäi saman verran ehkä vähän enemmän. (= 1500 €/ha)
Tänä syksynä myin (pystyssä ovat vielä) kuusitukkivaltaisen leimikon. Hehtaarihinta aika tarkalleen 10-kertainen. No, sieltähän lähtee latvoista ym. kuitua myös.
En ole konemies, vastaatkoot he oman asiantuntevan näkemyksensä.
Muutaman kerran olen ennakkoraivauksen itse tehnyt, usein myös en. Ainakaan Pohjois-Karjalan suunnalla tuota ei erityisemmin vaadita (edes keskustella) -siellä on kai sellaiset konemiehet jotka osaa vähän tiheämmässäkin mennä… Ja aina on jälki ollut mielstäni hyvää ellei erinomaista.
Neuvona olen saanut että ne selkeästi puiden väleissä olevat risut ei niinkään haittaa kunhan tyvi näkyy ja on ”puhdas”. Toisaalta kun raivasin niin tuli ne välitkin otettua melko tarkkaan. Ajattelin jotenkin niin sen asian että ne samat onkivavat ei siinä törrötä riesana vielä istutusvaiheessa.
Sympaattinen kirjoitus Potifarilta. Ehkä tunne siksi että osui niin lähelle omaa tilannettani. Melkein kaikilta osin. (eikä vodkaa ollut taustalla lähellekääm Antonin tasoa)
Mamut on tervetulleet töhin taimkoihini, vaikka kevytraivaukseen. On muutama ollutkin, joskin samalla suomalaisia mukana. Kertoivat ne kantasuomalaiset ”tyonjotajat” että hyvää työtä ja asenne kohdallaan. Nyt ei ollut kyseessä nämä akuutti-Syyrialaiset vaan 3v sitten tilanne.
Ei minun kohdalla pidempiaikaista työsuhdetta valitettavasti syntynyt. Lähtivät kai ns. maalikyliin.
Potifa olikin Potifar
Näin metsänomistajan näkökulmasta jos pystyyn saa mäk 10 €/m³ ja hankintana 27 €/m³, niin ei ihan JätkätPätkän hinnoittelu innosta. Jos se lähikuljetus maksaia tuohon päälle vielä vaikka 5 €/m³ niin pitkäksi taitaa hinta mennä.
Työn jäljestä kovasti puhutaan. Omilla harvennuskuvioilla ensiharvennukset moton tekemänä, ei ole ollut koskaan jäljessä moittimista.
Tätä metsätouhua on tullu kateltua oman toimen ohessa kohta 20 vuotta. Muutama havainto on jäänyt mieleen: sahat valittaa koko ajan puun hinnasta, Lauri Vaara myös jostain, kantohinta on MTK:n mielestä liian alhhaalla, sama MTK haluaa lisää tukia johonkin…
Joka ikisessä metsänomistajalle suunnatussa lappusessa on niitä 10 kohdan ”muistilista metsänomistajalle”. Jok´iksessä on sen 20 v. ajan ollut ekan kolmen joukossa: Kilpailuta puun myynnit.
Paitsi niiden UPM:n, StoraEnspn ja MG:n asiakaslehdissä sitä ei jostain syystä korosteta.
Onhan noita vertailtu:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57371/B67_netti.pdf?sequence=1
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp048.pdf
Lisää googlettamalla.
Noiden lisäksi eri firmojen tuotekehitysosastot miettivät miettimästä päästyäänkin kolmessa vuorossa 24/7/365 että miten puunkorjuun kustannuksia saataisiin vielä alemmas. Jos metsätraktorimenetelmät olisi kustannustehokkaampia niin varmasti firmat siirtyisivät niihin yhdessä yössä. Ei näytä olevan se siirtyminen ihan just tuloillaan…
Vastakkaista näkemystä Suomessa edustaa Lauri Vaara.
Isäntälinjan hankintahakkuissa tilanne voi olla tietenkin toinen jos metsävarustuksella oleva traktori on jo ikäänkuin valmiina ja pääomakulut jakautuu osittain maatalouden puolelle. Koneelle saadan lisää käyttötunteja ja sitä rataa.
