Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 1,651)
  • reservuaari-indeksi

    Tarkoitukseni ei ole tappaa keskustelua, mutta tuossa on minusta aika mukavasti kirjoitettu aiheesta. Myös linkin Puuntuottajelle esitetyt jatkokommentit on lukemisen arvoisia.

    http://www.puuntuottaja.com/
    tee-se-itse-ensiharvennus
    -moottorisahalla/

    reservuaari-indeksi

    Kone näyttää pätevältä. Vastaaviahan on jos jonkinlaisia…

    Otsikkosi särähti silmään kun olin katsonut n.puolet klipistä. Liekö sama kone vienyt ensin ne puut sinne ja sitten keräsi. Tuo mikään metsä ole vaan lähes puuton suo! Ei nyt aapa sentään, mutat ei paljon puutukaan

    Loppuosasta videossa taidettiin päästä jo metsän tapaiseenkin…;)

    reservuaari-indeksi

    Minusta pisaroina maahan. Ei sumuna, ainakaan vastatuuleen. Ei kai ole tutkittu että miten se ihmiseen vaikuttaa mutta varmuuden vuoksi altistusta lienee syytä välttää.

    Vaikka vesi haihtuu heinikkosta niin boori jää. Yliannostusvaarakin siinä on. Vaikkei haittaisi puita niin hukkaan menee kun maa ei jaksa puskuroida.

    Aikaisemmissa ketjuissa T. Korpitupa oli saanut vastauksen Borttrac-kauppiaalta ja se kauppias kertoi että ei sitä niille puille anneta (esim. oksille) vaan mahd. tasaisesti maahan. Levitys kuin mättäitä tai taimia ei olisikaan. Itselläni kokeilu oli tänä keväänä 3 ha aikanaan kaskettua maata, jossa 2 m kuusitaimikko. Joutuisaa hommaa kävellä. Sekoitussuhde ohjeen mukainen 5 litraa tiivistettä ja 10 litraa vettä perään, kevyt ravistus. Noita 15 litran reppuruiskullisia hehtaarille 3 kpl.

    reservuaari-indeksi

    Aika lailla Satapiin tapaan.

    Leipäyöstä lomalla ja 4 400 kuusen isopaakkua piilotettu. Olen erittäin tyytyväinen laikkumatästyksen tasoon, tuulisen viileään ilmaan, hyönteisten vähyyteen jne. Sadekin kasteli vasta autoa kotimatkalla (ja nuoria puun alkuja maassa). Aikaa meni n. 30h+ matkat. Kantomatka kaukaisimpaan nurkkaan < 300m.

    Stihl ja varalla Jonsered on koekäynnistetty ja terät viilattu. Huomenna lähtee se homma. 6-7 ha varhaisperkausta ja varsinaista raivausta ehkä 50-50. Saa nähdä huvittaako valmiiksi asti.

    reservuaari-indeksi

    Ei ole omakohtaista kokemusta mutta spekuloin.

    Itse tekisin niin että kävisin katsomassa 3-4 viikon päästä uudestaan. Jos ovat enää 45 asteessa niin eiköhän ne siitä vielä kuntoon oikene. Jos oikenemista ei tämän kesän puolella tapahtuisi niin sitten voisin huolestua ja miettimään vaihtoehtoja. Itsellänikään ei into riittäisi ihan heti lähteä taivuttelemaan suoraksi.

    reservuaari-indeksi

    (pahoittelen osittaista toistoa, kirjoitin lähes samasta näkökulmasta pari viikkoa sitten AMMATTIMIEHEN aloittamaan: ”ONKO UUDISTAMINEN LIIAN KALLISTA?” -ketjuun)

    Sen nyt uskallan huomioida että itselläni se uudistuskustannus ei ole 1 250€/ha, vaan 870 €ha. Tuo 380 € (30% alennus verrokkilukuusi) laskuvirheeni tulee siitä että en laske palkkaa itselleni istutustyöstä. Lomalla puuhastelua.

    Toki kustannuksia kertyy jatkossakin perkauksista ja/tai raivaamisesta ainakin kilometrien ja muiden bensakulujen muodossa. Niitähän ei laskelmissasi tainnut vielä ollakaan.

    Mikä olisi se vaihtoehto? Ainakin tällä kyseisellä tämän kevään kohteellani maa on todella voimakasta ja uudistusketju käy siksi erityisen punaisella. En oikein uskalla ottaa viivyttelemällä riskiä siihen heinähorsmavattusaniais -systeemiin. Tuntuu, että pienemmät takeet onnistumiselle olisi ollut luontaisen uudistamisen puolella, vaikka riskejä on tässäkin. Ainakin on nopeammin 30-40 cm pitkät taimet mättäillä.

    On tässä se lapsellinen puolikin, että haluan jättää tuon aukon perillisilleni kohtuullisessa kunnossa, tehkööt sitten mitä lystäävät. Taloudellisesti saattaisi olla järkevämpää sijoittaa sama 870 €/ha jonnekin muualle, mutta ennustaminen on vaikeaa -varsinkin tulevaisuuden.

    reservuaari-indeksi

    En usko että siinä on sen kummemmasta kyykyttämisestä kysymys. Muutamaan aikaan ei se istutuskone ilman kuljettaajaa mene, kuski voi niin halutessaan laittaa persettä penkkiin (lakkomielessä) niinkuin nykyisinkin.

    Tehdasrobotilla voi olla tehokkuudessa ihan euroilla mitattavat hyödyt, ilman sen kummempaa kyykytystä. Painaa 24/7 ilman kaffetaukoja, eikä vingu helatorstaita saati jouluaattoa vapaaksi. Huollossa käy, mutta pidemmät saikut voi olla harvianaisia. Ei yski maallipölypilvessä. Kun katsoo autotehtaan hitsausrobottia niin aika sukkelaan se vetää koria kasaan. Ei mene metsässä robotti vielä pitkään aikaan ilman kuskia, ainakaan kovin reipasta vauhtia.

    reservuaari-indeksi

    Niin. Tuota viestiketjua lukiessani tulee mieleen vain ja ainoastaan se kysymys että milloin Anton julkaisee ne omat mullistavat tutkimuksensa ja millä foorumilla? Ollan oroteltu jo rapiat 10 v.

    Ilman niitähän tämä on tätä yhtä ja samaa itkupotkuparkumista.

    reservuaari-indeksi

    On se varmaan noinkin, että kustannukset nousee (ovat nousseet) suhteessa puun hintaan.

    Jos sen nyt sitten sillä ”vanhalla ja väärällä tavalla” ajattelee, niin 2ha kuusikosta napsahtaa päätehakkuutuloja nettona reilut 22 000€. Täällä päin laikkumätästys 350€/ha, taimet ku-isopaakku 25,5 cnt/kpl.

    700 € laikutus+ 1020€ taimet= 1 720€

    Istutus omana työnä talkooväen koosta riippuen päivä-pari.(Tässä on se toinen virhe kun omalle työlle ei laske palkkaa.) Kustannuksista taitaa tulla vielä alv:t takaisin.

    Tuo 1 720€ uudistuskustannus on nettotulosta alle 8%.

    Jos siihen laskee harvennuksista saadut eurot mukaan niin uuditsuskustannusten osuus tietenkin pienenee.

    reservuaari-indeksi

    Tämä on aika kinkkinen kysymys, monta puolta.

    Jos nyt kylmästi ajattelee mo:n kannalta niin (kansantaloudellisestikin) tärkeintä on saada ne taimet maahan/raivattua/mitä vaan…, ja mahd. edulliseen hintaan. Jos on aikomus pyrkiä mahdollisimaan kannattavaan metsätalouteen.

    Toisaalta pitäsi sitten suosia suomalaista. Ei se vaan oikein muillakaan aloilla oikein suomalaisten työ ole suojattua. Monessa firmassa IT-helppari (+koodaajat ym.) vastaa puhelimeen Intiasta -suomalaisen 1 ukon kustannustasoon verrrattuna saadaan samalla rahalla Intiasta 4-5 ukkoa. Kilpailu on kansainvälisesti kovaa konepajoilla, paperin teossa, kaikessa.

    Tämä maa tarvitsee vierastyövoimaa jo väestörakenteensa, huoltosuhteensa jne. takia ihan väistämättä. Sitten tulee se jargon ”puoli miljoonaa omaa on jo työttämänä”. Kyllä on. Mutta kun ei oikein kohtaa se työtön reservi ja työt. Työpaikallani ei ole yhden ainutta alkuperäisväestön siivoojaa -siivoojia yleensä olen nähnyt kymmenen eri siivoojaa. Pääkaupunkiseudun bussit ei taitaisi kulkea ilman mamuja. Etc.

    Toivottavasti lapseni ei kohtaa kovin karkeita tai kielteisiä ennakkoluuloja, jos hakeutuvat aikanaan ulkomaille töihin. Vaikka eivät pyrkisi ulkomaille taimia istutaamaan, niin silti.

    Maailma muuttuu Eskoseni.

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 1,651)