Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Pikkutukki,
Tuolla on yksi ostaja. Hintahaarukka aika löysästi heitetty 33-50 €/kg. Muitakin ostajia voi siis hyvinkin olla, tämä ei ole mainos vaan vastaus kysymykseen.
Omasta puolestani aattelen että voisi tuota kokeilla. Alkuinvestointi ei nyt ihan kauhea ole. Jossain toisessa firmassa myytävänä 50 pakurin ”saastuttamaa” tappia 170 €:lla. Valmiiksi huonossa hapessa olevia koivuja löytyy omiksi tarpeiksi.
Meinaa monella keulia jo tragikomiikan puolelle ☺ Mutta hauskahan tätä on seurata, vaikken ole koko kannanottoa kokonaisuudessaan edes nähnyt. Vain lehdistä pikkupätkiä lukenut ja kommentointia seurannut.
Täälläkin on välillä vinguttu tutkimuksen perään. Sitten kun tutkitaan ja tuloksia kerrotaan niin kitapurjeet ulkona höngitään että miten onkaan väärin tutkittu! MTK:n Hakkarainen ehti jopa kommentoimaan miten ”politiikka ohitti tieteen”. Oiskohan ohittanut jo pikkaisen aiemmin…
Vähän kun kepulivetoinen sote. Asiantuntijat melko yksiselitteisesti ja varsinkin peristellusti varoittaa että kalliimmaksi menee ja monella tavalla huonompaan suuntaan. Mutta siihen onnkin tosi kätevä vastaus: ”ei kun muoaliman parasta mallia tehhään…” Ja tosi on!
Paistaako noissa muutamissa kommenteissa vähän läpi että tutkijat ei ymmärrä mitään kun tulokset ei satu oikein peräkammaripoikien omien uskomusten kanssa yksiin. No onhan se silloin huonosti tutkittu, totta helvetissä!
Oikeinko moraalinen ylemmyys.
Tarkennetaakoon että nuo tuet ovat olleet jossain yhteishankkeissa (esim. kunnostusojitus, metsäteiden järjettömät suunnittelukustannukset jollekin v***n MHY:lle) joista naapureiden kanssa tuet ovat tulleet. En ole huomannut kieltäytyä, siitä kovasti pahoittelen. Luultavasti olisin voinut niin tehdä, siis kieltäytyä.
Onneksi Ranet (kesk.) ovat noista osanneet varmaankin kieltäytyä.
Piti oikein kaivaa Excelit esiin. Omalla kohdallani Kemeran osuus nettotulosta viimeisen 10 vuoden aikana < 1% metsätuloista.
Jos otetaan viimeisen viiden vuoden tarkastelujakso niin < 0,1%.
Saavutettu, mutta järjettömän häviävän pieni etu mo:n näkökulmasta. Suomi on tukien suhteen eldorado. Ymmärrän kyllä että joillekin tukiin tottuneille kemera voi olla ratakaiseva kynnys työn aloittamiselle –>jonkinlainen työllistävä vaikutus. Panos-tuotos -suhteeltaan luultavasti erittäin vahvasti negatiivinen, yhteiskunnan kannalta. Sitä voi olla tukien varassa elävien hankala ymmärtää.
Ei voi kuin ihailla Timpan sinnikkyyttä vastailla noihin Antonin ”ns. laskelmiin”, joissa tarvittaessa niputetaan muutaman vuoden luvut yhteen jos muu ei auta…;)
Törkeydethän Antonilta väheni huomattavasti palstauudistuksen aikaan.
Itse en oikein enää jaksa noihin kommentoida, joskin itseäni huvittaakseni olen edelleen, joskin harvakseltaan, uunottanut Antonin 100-0 erinäisistä matemaattisista suureista. Vaikka tiedän että pienempiä ei saisi kiusata. Siinä mielessä meitä on pieniä ja sitten vielä vähän pienempiä ihmisiä.
Puuntakunen, palstan ehdottomasta eliitistä, avautuu:
”Taso 1: Täydellisen tietämättömyyden aikaansaama kaikkein korkein tiedon taso.Taso 2: Kuullun tiedon aikaansaama varma ja monipuolinen asiantuntijataso.Taso 3. Opitun ja koetun tiedon taso, joka aktivoi Taso 1:n ja 2:n jakamaan neuvoja.”
Minkä numeron annat itsellesi?
Peilataan vaikka kommenttisi toisessa viestiketjussa: ”Jos puunmyynnistä maksetut verot ohjautuisivat niihin kuntiin joissa puuta myydään, kunnat pärjäisivät ja kukoistaisivat VARMASTI jo niillä verotuloloilla hyvin (ilman tukia tai valtionosuuksia).
Kerropas Harrastelija noista yhteisöistä kun olet perillä. Tavoitteet ja tulokset lähinnä kiinnostais?
Itselleni esim. pääkaupunkiseudun (etä) metsänomistajat on näyttänyt lähinnä varhaiseläkeläisten ”keskustelukerholta”. Tosin en lainkaan tunne ko. toimintaa eli tämä on vaan mielikuva joka on muodostunut muutaman lehtijutun luettuani.
Kerran vuodessa näkee jutun missä ko. kerhot ovayt saaneet hankittua asiantuntijan esim. veroiltaan. Kaffetta ja pullaa!
Minulle kynnys osallitumisen on noussut näköjään liian korkeaksi. Samat asiantuntijalausunnot löytyy videoina verottajan, yritysten jne. toimijoiden sivuilta. Netissä (myös oikeaa) tietoa muista aihepiireistä lähes rajattomasti jne. Tavallinen mo löytää perusasioihin (istutus, raivaus, lannoitus…) tarvittavan tiedon lukuisista kirjoista, ilmaisoppaista ja tutkimuksista.
Laajemmin hankala arvioida metsänomistajien matikkapäätä. Jos nyt jotain tältä keskustelupalstalta voi päätellä niin muutama keissi. Matematiseen ajatteluun nimittäin kuuluu myös lukujen suuruuksien hahmottaminen.
1. Heitin johonkin niistä sadasta hirviketjusta piloillani että hirviongelman kustannukst alkaa olla Suomessa 2 miljardia/v, perustelin vastaukseni muutamalla huuhaa-luvulla ja kertoimella. Aika monta kommenttia tuli perään että ”nyt alkaa olla jo oikeansuuntaisia lukuja..”
Samaan aiheeseen kommentoitiin että kun hirvien syömien taimien hinta kerrotaan lopputuotteen hinnalla (luultavasti sellutonni tai lankkumetri) niin päästään vasta oikeaan lukuun.
2. Eräs kirjoittaja kertoi taannoin että lannoituksen vaikutuksesta puidensa luston paksuus oli noussut 1 mm:stä 6 mm:iin. Oma johtopäätöksensä oli että kasvu oli 6%
3. Yksi kirjoittaja avautui suurten metsäyritysten lahjovan ympäristöjärjestöjä sadoilla miljoonilla vuosittain. Luvut ovat kuulemma suoraan luettavissa yritysten vuosikertomuksista.
Mainittakoon että kaikki edelliset esimerkit olivat palastan ehdottomaan eliittiin kuuluvien nimimerkkien kirjoittamia
Aiheesta on tehty ainakin yksi opinnäytetyö. Pikaisella selauksellakin näkee kuvista että minkä kokoluokan vaurioista esim. Jukolan viestin kohdalla on kyse.
Suosittelen lämpimästi! Itselläni kaksikin konetta (eri osoitteissa). Molemmat toimivia vaikka halpismalleja- Olikohan violetti Einhel ja toinen Bilteman sininen.
Säädöt, eli syvyysrajoitin ja hampaan toppari tarkasti kohdalleen. Yksi ”tirahdus” riittää hampaalle, käytännössä ei polttamisvaaraa. Nimenomaan purupiikin madaltaminen on mielestäni tympeintä viilattavaa ja sekin laitteella onnistuu hyvin, tosin käsivaralta. Terästä saa helposti jopa liiankin ”ottavan” jolloin esim. polttopuuhommissa ohuimmissa rangoissa tahtoo vähän täristää. Mutta kunnon puussa jopa uutta ketjua paremmalla teroituksella ei uskoisi koko sahaa edes samaksi, tehot tuntuu nouseen kun niin kevyesti puuhun uppoaa.
