Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Otsikkkoon osuu vaikkei keskusteluun oikein osukaan.
Vimeisessä avohakkussa oli mukana pari hehtaaria kuusen tuulenkaatoaluetta ja motokuski kertoi että juurikäävän torjunta-aine menee motopäästä vain ”pysytykantoihin”.
1. Onko ollut tapana tällaisissa tapauksissa käydä käsittelemässä ”vaakakannot” hakkuun jälkeen?
2. Mitä ainetta laittaisitte, PS Kantosuoja 2 vai joku muu, mikä?
3. Jos olette tuulenkaatojen kantoja käsitelleet niin reppuruiskullako toimitaan vai millä?
Edit
Perun hätäisesti esitetyt kysymykset. Pikagoogletuksella selvisi, että Rotstop on se parempi aine ja sekin tulisi saada kantoon enintään kolmen tunnin sisällä katkaisusta. Tässä kohtaa hakkuusta alkaa olla kuukausi joten taisi tuolta osalta olla myöhäistä.Luin saman jutun, jos se oli niistä tienvarsipusikoiden hakettamisesta.
Kirjoittaja itse oli vakuuttunut hankkeestaan mutta muutama kyssäri tuli mieleen. Onkohan sittenkään lähemmäs miljoonaa kilometriä sitä tienvarsipusikkoa. Jos se olisi kannattavaa niin se olisi jo tehty, ainakin kokeiltu.
Muistaakseni kirjoittaja kaipaili touhuun tukia, kuten kepulandiassa asiaan kuuluukin. Sillioinhan sen saisi tietenkin kannattavaksi kun se tukiraha on kuin onkin ilmaista eikä maksa mitään eli ”tulee taivaasta”.
En tiedä vieläkö kuuluu halpissarjaan, mutta MC Cullochista on kokemuksia n. 250 € (tarkkaa hintaa en edes muista) vehkeestä viiden vuoden ajalta.
Kokemukset pelkästään myönteiset. Kolmannella vedolla käyntiin riippumatta säästä tai lämpötilasta. Yhtään varsinaista varaosaa ei ole tarvinnut vaihtaa. ”Huolto” ollut tähän asti pelkkää puhdistamista.
Kokemusta myös ”oikeista merkeistä”, mutta mielestäni ei mitään ratkaisevan merkittävää eroa. Sahauspäiviä kertyy vuodessa n. 20 kpl.
Tosin siihen palamisnopeuteen voi vaikuttaa vetoa säätämällä. Ainakin omissa tulisijoissa on jokaisen luukussa jonkinlainen ilma-aukkojen säätötsydeemi.
Luulen että se kuuran määrä on niin vähäinen että sillä ei ole oikein merkitystä esim. sen lämpöarvon suhteen. Usein neuvotaankin että puut sisälle valmiiksi jo polttamista edeltävänä päivänä. Pienet kuurat haihtuu siinä saman tien.
Luonnonilmiöstähän siinä on kysymys. Voisi arvata että pikkutukin liiterissä on oviaukko, ei ovia. Tosin on kuuraa esiintynyt omassa ovellisessa liiterissäkin. Voisi kuvitella että ilmiö kertoo myös riittävästä ilmanvaihdosta, liiteri synkassa ulkoilman kanssa.
Wikipediasta termin ”tieteellinen” selitys:
”..kuura syntyy härmistymällä suoraan vesihöyrystä kiinteään muotoon, tilanteessa jolloin kastepiste on pakkasen puolella, pinnan lämpötila on alempi kuin kastepiste, mutta ilman lämpötila korkeampi kuin kastepiste.”Aika hankala kysymys. Itselläni on aika kustannustehokas systeemi, joskaan en laske tuntimääriä ja -hintoja.
Tuulenkaadot, pystyyn kuivaneet ym. poistettavat pätkin moottorisahalla. Paksuimmat pilkon ja esikuivatan muiden mukana jo metsässä, kevyempi siirrellä. Koivikon harvennukset rasiin. Siellä on yleensä aisattuja ym. seassa. Isolla pulkalla itse vetäen tien varteen tai saksien avulla kantaen jos ei lunta ole. Ha:n peräkärrillä pihaan pätkittäväisksi ja loppuunpilkotatviksi. Stihl +varasaha ja Fiskarsia pari kokoa. No, sähkökäyttöinen halpispilkekone löytyy hankalia tapauksia varten (alle 200€, 10 v vanha).
Isommissa urakoissa on ollut naapurin isäntä apuna traktorinsa ja kuromaimensa kanssa, maksua vastaan.
Jos ei kustannuksilla ole niin väliä niin pilkekoneita löytyy googlettamalla jos jonkinlaisia.Metsieni sijaintipaikakkunnallaa on kuulemma jollain maamiesseuralla tms. sopuhintaan vuokrattavanakin sellainen.
Jos ei kustannuksilla ole todellakaan väliä niin traktoriin saa sellaisia kouria jotka katkaisun jälkeen pätkivät pilkkovat sen rungon suoraan traktorin lavalle.
Tuo viimeinen taitaa olla se vähätöisin jos ei tässä yhteydessä haeta suoraa pilkekauppaa kuljetuspalveluineen.
On se noinkin kun Rane kirjoittaa, mutta vain teoreettisesti. Teoreettisella pohdintaa jatkoksi- Jossain vaiheessa tarjolla oleva raaka-aine ei mahdu mihinkään.
Jos nyt kansantalouden perusteisiin mennään niin raaka-aineen tarjonnan kasvaminen laskee sen hintaa. Vrt esim. tämän hetken öljyn maailmanmarkkinahinta.
Jos jokainen ”uinuva” metsänomistaja ryhtyisi aktiivisesti tarjoamaan puuta myyntiin niin tarjonta lisääntyisi tietenkin huimasti. Ei se hinta siitä ainakaan nousisi koska joku myisi kuitenkin ”halvalla”, jopa kilpailuttamatta.
Ainakaan lyhyellä tähtäimella puuta käyttävien tehtaiden määrä/kapasiteetti ylipäätään, ei pysyisi raaka-aineen lisääntyneen tarjonnan tahdissa.
Hyöteikkö:
”Tuli vain mieleen että eiköhän se linja-alue ole edelleenkin jakeluyhtiön hallinnassa. Olipa kaapeli sitten ilmassa tai maan alla. Selvinnee paremmin kun ottaa yhteyttä hallinnanomistajaan.”Ei ole. Se ”hallnnanomistajuus” kuulemma lakkaa olemasta kun purkavat linjan pois. Maakapeli ei noudata entisen linjan reittiä. Kertoivat kyllä että olisi hyvä jos ei kovin syvältä kynnettäisi niiden maakaapeleiden päältä. En tiedä mihin syvyyteen ne oikeasti laittaa piuhat.
Sitäpaitsi ei se hallinnanomistajuus” oikein tuossa mitään muuta raekoita kuin että se maa on (mitättömällä) vuokralla. Olisi siin saanu taimia/joulukuusia/mitä vaan touhuta, koko ajan jos ei piuhoja olisi vaurioittanut. Esim. kelkkareittien sijainnista päätin piuhojen koko elinajan minä, maanomistajana. Toki sallin sen linjan alla, Ei se omistusoikeus sähköyhtiöllä koskaan ollut.
Kiitos nopeista kommenteista ja lisää vinkkejä saa laittaa. Varsinkin myyrillä syöttäminen tuntui raikkaalta ehdotukselta myyrämatikaiselta.☺
Lisäteille tai -urille ei tuossa kohtaa ole tarvetta, purettava linja myötäilee isoa asfalttitietä. Muutenkin tietä tarjolal oikeastaan liiaksi asti. Raivuri kyllä pysyy kädessä mutta kova homma siinä saattaa silti olla ennekuin taimikko vakiintuu. Vaikea paikka, luulen. Myymässä en ole tilaa (Jesse), vaikka tuohon ei mitään järkevää onnistuisikaan saamaan. Harjavallassa tietenkin toisin…
Ala on pieni, joten metsätaloudellinen merkityksin vähäinen. Lähinnä olisi kysymys maisemasta ja periaatteesta -metsää täytyy joka kohdalle ainakin yrittää.
Tiheys on niin kova että luultavasti joutuu kokossa polttamaan niitä risuja jossain vaiheessa että jotain tolkkua saisi. Saattaa työmäärältään mennä ”ei niin kannattavien” projektien osastoon. Aloittamista vaille valmis.
Ainakin männävuosina. Kun osti Claes Ohlssonilta (tms.) yli 20€ ostokset sai tanskalaisen kuusen ilmaiseksi. Ensin maksettiin se kuusi ulkona ja sitten hyvitettiin kassalla. Sieltä voi ostaa vaikka vessapaperi asen 20€ edestä. Nätti, ja sopusuhtainen on ollu viimeiset vuodet.
Toki joskus omasta metsästäkin haettu. Metsänhoidollisin perustein. Usein komistus ollut sekin.
