Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Ajatukselle ei olla kepussakaan aivan kylmiä. Joku Kärnä (maalaisliitto) kiirehti Katalonian tunnustamista, Suomi siis hänen mielstään etujoukoissa.
Siinä Suomen jakamisessa selviäisi pitkälle käytännössä tuo kitinä ja tillitys ”maalaiset elättää kaupunkilaiset”. Ja muu soopa samalla. Maksaisitte vaikka tukiaisia toisillenne.
Puun myyntiin saataisiin uutta pöhinää. Kepu-Suomi voisi rätkäistä tulleja raakapuusta Sivistys-Suomessa sijaitseville laitoksille. Ja jäisihän sinne monta tehdasta keppuli-Suomeenkin.
Pöndelle voisi lähteä ulkomaille!
Saataisiin kohdennettua menot ja tulot pikkaisen fiksummin.
ystävällisesti
Gunnar Bergström (rkp)En nyt muista onko metsäratio ylen kanavien ohjelmia. Mutta jos on, eikös yleisradion ohjelmat jo muutenkin ole kepuloisten..eiku maalaisliittolaisten kiellettyjen listalla? Onhan Suomi-valtiokin pudonnut monta sijaa maailmanlaajuisella korruptiolistalla kun Sipilä (Maalaisliitto) ei olllut ihan samaa mieltä Suomessa vallalla olevan sananvapauden kanssa. (vrt. Pohjois-Korea, Venäjä, mitä niitä nyt oli..)
Ei kuitenkaan mitään hätää. On ilmaisohjelmia, joilla suomenmaa.fi -sivuston jutut saa käännettyä puheeksi. Voi köllötellä uunin pankolla tukieuroja kalkuloiden ja kuunnella samalla mieleisiä juttuja. Siinä ei mieli pahoitu kun on samaa mieltä ittensä ja kaltaisensiensa kanssa.
Itse asiaan olen tietenkin samaa mieltä. Kovasti tuhoja tulee, myös omille tiluksilleni.
Mites se tukiais-kepulais-korvaavuus-elättiSipilämeininki – menikään… Oliko se 20 vai 30 miljardia /v tähän ns. alkutuotantoon.
Mikset jätä hirvivahinkokorvauksia hakematta? Suomihan on rahapulassa!
Juurikin niin kuten Arto vastaansanomattomasti tiivisti. Ja Bertsalla menee överiksi kuten Roppe huomasi.
Mutta on niitä hukkia siellä sen verran että jos niillä hirvimäärään olisi vaikutusta niin ”eppäillä soppii”. Jesse saattaa olla jäljillä, helpompaa ruokaa riittävästi niin ei ole tarvinnut vielä hirviä verottaa.
Jos tässä kuitenkin on metsälehden eikä metsästys tai susivihan tai suden puolustus –keskustelusta kysymys niin tiivistettynä: susilla ja taimikkotuhoilla ei ole merkittävää yhteyttä.
Minun on helppo etämetsänomistajana Pohjois-Karjalan susitilanteita kommentoida. Juoskoot siellä minun puolesta. Mutta ymmärrän kyllä koiraharrastajien ja ”lapset taksia odottamassa” – ajatukset erittäin hyvin. Kuten metsästäjien tunteet hirvikoiran syödyksi tulemisesta.
Röörille sen verran vinkkiä kun kirjoittelet taimikoista ja susista samassa lauseessa ikään kuin sudet olisivat ratkaisu hirviongelmaan.
No ei tietenkään ole. Siellä meidän yhteisllä suunnilla, Kiihtelysvaarasta rajusti itään ja koilliseen on kai susilauma jos tonenkin. Silti massiiviset hirvituhot mm. Tuupovaara-Ilomantsi -suunnilla.
Susista saa pohjoiskarjalan miehet ja miksei muutkin olla mitä mieltä haluaa mutta älä Rööri mene siihen huhuun että ne sudet jotenkin estäisivät hirvituhoja taimikoissa. No eivät estä.
Marttojen julkaisut tunnen riittävän hyvin koska itse Marttoihin kuulun ja oikeuskanslerille jonotellessa noita usein lueskelen. Ja kultasormukset roikkuu vakan molemmissa reunoissa -helppoja häviämään pirulaiset kun rautalangalla ei saa sitoa. Muuten ei energiasuonet löydy.
Mutta tuo oli uusi tieto että nimenomaan ei niihin säteilysuonten risteyskohtiin. Kiitos! Mulla menny kuusen taimet just väärin ja ilmankos jää kasvut raakasti tavoitteista. Pajuköyttä syön kuivattuna säännöllisesti ja siitä huolimatta en sairasta koskaan flunssaa.
(Sellainen ed. viestissä mainitsemani kirja on oikeasti olemassa, jatkan etsintöjä ja kunhan löydän niin kopioin tänne teille kannesta kanteen.)
Sori että tämä on niin hataraa mutta kun en vaan muista, ja siten oikeastaan apua tartteisin tuon metsäaiheisen kirjan uudelleen löytämiseen. Luin sen aikoinaan kirjastossa enkä muistanut laittaa tietoja muistiin.
Ohuen kirjasen nimeä en muista enkä kirjoittajaakaan. Kysessä oli kuitenkin opas istutukseen ja pointti oli se että miten ensin kartoitetaan istutettavan alan pohjavesilinjat ja sitten sijoitetaan taimet noiden vesisuonten risteyskohtiin tms. Ja samalla piti tietenkin varoa toisenlaisia istutuskohtia koska niissä ne taimet eivät hyvin kasvaisi.
Kirja oli mukavan kevyttä luettavaa koska kirjoittajan käytössä oli selvästikin ihan omat foliohattumaiset faktat ja muistaakseni totuutta käytettiin muutenkin kovin säästeliäästi. Sitä ei varmastikaan oppikirjana käytetä mutta jollain saattaisi olla havainto.
Löytyskö jatkovinkkejä etsintään? Kiitollisena jo etukäteen, Reva.
