Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Hetken mietin että onko hemputtaja, sitolkka vai peltiseppä chirchöit heikkolahjaisin. Ratkaisematta jäi.
Tuo ei taida ihan kuulua tähän viestiketjuun mutta kun kirjoittamisen kiihkon valta on niin kova niin helposti noin käy.
Tärkeintä nyt on kitenkin huomata että kartellifirmat olivat hyväntekijöitä ja niitä ei sovi millään tapaa arvioiida, saati arvostella. Logiikka on suurin piirtein sama kun raiskaaja jätetään tuomitsematta sen takia että uhrilla oli minihame. Jack Raper tietää asiasta enemmän vaikkei enää aseilla voikaan uhkailla ..;)
Ottamatta kantaa kommareiden päästöihin. Keskusteltuani muutamien ns. yrittäjien kanssa on erittäin usein paljastunut hetikohta että se yrittäjätulo onkin tullut tuista, veroja maksaävien ihmisten subventiona. Kovasti täälläkin moititaan jotain asumistukea kun moittijan oma tulo tulee 300 prosenttisesti verovaroin. Siinä täytyy ajatuksellisesti tehdä pieni nelsson itsensä kanssa mutta näyttää onnistuvan.
Edelliä kuvattu toiminta on tyypillistä Keskustalaisille. Eläteille, jotka eivät ole vuosikymmeniin itse tajunneet olevansa elättejä.
Onneksi Kainuun työttömät peruskouluun jääneet eivät sankoin joukoin ryntää maalikyliin. Meillä maksajilla kun on jo loiset omasta takaa. Mutta tervetuloa opiskelemaan ja sitten tuottavaan työhön. Ensin vaan ne yo-kirjoitukset ja aika monta hyvää kirjainta niissä pohjille. Kun tutkinto on hoidettu hyvin arvosanoin voikin sitten siirtyä elävöittämään Kainuun vireätä elinkeinoelämää ja muuttaa työskentelemään sinne.
Sinkut tutkinnon saaneet voikin sieltä helpohkosti löytää rinnalleen elämänkumppanin maatalouslomittajasta, karjakosta tai puutalousoppilaitoksen käyneestä työttömästä tukien varassa elävästä keppanaa juovasta uuninpankopojasta.
Kiitos kuvasta, vaikka uusintana, Kuusessaolija.
Tiedän että tämän palstan tarkoitus ei ole olle linkkikokoelma. Ja pahoittelut Tanelille jo etukäteen siitä että linkin tähän lisään.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että aivan perusasiat on kovastikin hakusessa. Olisi kai jollain tasolla (ehkä) tarpeen päästä eroon näistä ”hiilidioksidihan on luonnolle hyväksi, nytkö muka myrkky” -jänkätyksistä. Keskustelukin saattaisi siten (ehkä) muotoutua vähän järkevämmäksi. No, tuskin nyt sentään…kunhan vitsailin.
Kokeillut ja kokeillut…Vähän sattumalta tai oikeastaan väkisin on noita sekametsiä tullut perustettua. Yleensä se on mulla mennyt niin että hirvet on syöneet männyn taimet, kuusella istuttamalla paikkausyritykset, koivuja siellä täällä luontaisesti.
Vaikkei olisi hirvituhoja niin raivatessa tulee aukkopaikkoihin jätettyä ”muitakin”, lopputulos näyttää joskus vähän sekaistutukselta.
Lopputulokset välillä onnistuneempia välillä vähemmän. Sekametsä sinällään minun mielestä nätimmän näköinen ja kyllähän nekin puuta kasvaa. Jos ne saisi alusta asti olla hirviltä rauhassa niin enemmän puupeltomaisia niistä ainakin mulla tulisi.
Nämä ongelmakohteet nimenomaan susilaumojen kohdilla aivan itärajan pinnassa, Lieksa-Nurmes -korkeudella. Tuolla joku haikaili lisää susia hirviongelman pelastajaksi, siksi tämä lisäys.
Näin on!Hydridissä se pakuri luultavasti oikein räjähtää kasvuun.
Ja noille tämän palstan tehokasvattajille, jotka harventaa toisen kerran 20 v istutuksesta, pakuri ei taida käydä. Se köntsä ei välttämättä ehdi kehittyä harvennusten välillä eikä oikein kasvaa kunnollisen kokoiseksi ennen päätehakkuuta.
Juu, ei sen kai tarvii mitenkään valmiiksi sairas olla. Googletuksen perusteella sain käsityksen että itseasiassa ei saisi muita kääpiä tms. ollakaan. Ei kai pakuri välttämättä tartu jos on jo valmiina toinen ”loinen”.
Nuukana miehenä aattelin vaan kunnolliset koivut kasvattaa vaikka polttopuuksi, jos ei tukkia ole tulossa. Meillä järvisuomessa puut kasvaa niin hitaasti että kun tälläkin palstalla kertoilevat, tosi puunkasvattaja-palstapäivystäjät, harventaa 20-vuotiaita metsiään toiseen kertaan niin meillä saman ikäisiä metsiä vasta toiseen kertaan raivataan.No ehkä on jo 2 kertaa käyty raivaamassa aiemmin.
Siksi minun mielestä, koska kasvu on meillä niin paljon hitaampaa, hyviä puuyksilöitä kannattaa kasvattaa ja ”huonossa hapessa” olevia laittaa esim. pakurikokeiluihin.
