Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Mukava huomata että lahopuun merkitys metsäaluonnolle on laajalti tunnistettu ja tunnustettu tässäkin viestiketjussa!
Havaittu tilanne myötäilee puuntuotajien suhtautumisesta lahopuuhun tehtyjä tutkimuksia (mm. Juutilainen, Rämö ym., 2014, Edita), missä luonnon monimuotoisuutta lahopuineen metsänomistajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 94% metsänomistajista. Tuota 6%:a (suhtautuminen vähän epäileväistä tai vain vähän myönteistä) ko. tutkimuksessa selitettiin mm. korkealla iällä, muutamalla puoluekannatusbarometrillä (ns. foliohattumaalaisliittolaisuus) tai yleisellä kyvyttömyydellä asioiden hahmottamiseen.
Myönteistä huomata että ML:n keskustelupalstalla asia koetaan tärkeänä ja sen myönteisten vaikutusten lisäämiseen tähtäävät toimet mielekkäinä.
Kuten keskustelusta on käynyt ilmi, vain muutamassa kohteessa lahopuun määrän lisääminen on hankalaa tai sen metsälle aiheuttama terveysvaikutus ja sitä kautta puun kasvun lisääntyminen jää vähäiseksi tai melko vähäiseksi. Suurimmassa osassa metsäkuvioita, kuten keskustelijatkin tutkijoiden tavoin ovat ansiokkasti todenneet, lahopuun lisääminen hyväksyttyyn rajaan asti ymmärretään oleellisena osana torjuttaessa lajien vähenemistä. Edelleen, on hyvä että tuota lajien mahdollisimman suurta määrää pidetään laajalti itseisravona sinänsä, semminkin kun asian kuntoon saattamisen ei ole todettu aiheuttavan toimijoille taloudellisisten resurssien vähenemistä. (Useimmiten päinvastoin.)
Tutkimuksissa (mm. Kemppainen, Huttunen, 2011, SMT julkaisusarja) eri puoluekannan suhdetta laajemmin metsäluonnon monipuolisuuteen nimenomaan talousmetsien tyyppisesti metsiään hoitavien metsänomistajien keskuudessa, on havaittu että laajempi ja syvempi käsitys asiasta löytyy Kokoomuslaisilta (68% haastatelluista), Vihreiltä (56% haastatelluista), Vasemmistopuolueita äänestäviltä yhteensä 22%. Agraaripuolueet (Kepu, Perust, Sin) yhteensä 4% vastanneista.
ystävällisesti data-analytiikka -Reva (ihan HKI:n yliopiston kirjaston naapurista)
Tuossa yksi Metsäkeskuksen ”mielipide”. Kumoa Hemputtaja tuo tiivistelmä, ja ne kymmnet muut ”mielipiteet” (lue: oikeat tutkimukset), jollain uudella tutkimuksella. Tai sinun mielestä sillä ”mielipiteellä”. Vai tyydytkö toteamaan että ”väärin tutkittu”.
https://www.metsakeskus.fi/saastetaan-lahopuut
Alla pätkä sisällysluettelosta: Hyvän metsänhoidon suositukset. Tuntuu tuo metsäkeskus pitävän asiaa jollain tasolla tärkeänä. Kuten ~14 muuta tutkimuslaitosta, MTK, MHY jne.
<h3>3 Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä, s. 25</h3>
3.1 Monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden edistäminen 253.1.1 Säästöpuut ja lahopuusto 25
3.1.2 Sekapuustoisuus ja lehtipuuosuus 33
3.1.3 Riistatiheiköt 343.2 Luontokohteiden huomioon ottaminen 35
3.2.1 Metsälain asettamat käytönrajoitukset 38
3.2.2 Viranomaisen tekemään rajaukseen perustuva käytönrajoitus 50
3.2.3 Muut käytönrajoituksen kohteet 56
3.2.4 Luontokohteen rajaaminen 59
3.2.5 Metsätuhot luontokohteilla 613.3 Lajikohtaiset ohjeet metsänkäsittelyssä 61
3.3.1 Metsätalous ja lajisuojelun lainsäädäntö 62
3.3.2 Uhanalaisten lajien toimintamalli 633.4 Metsänkasvatus- ja hakkuutavan merkitys monimuotoisuudelle 65
3.4.1 Tasaikäisrakenteinen metsänkäsittely ja monimuotoisuus 65
3.4.2 Eri-ikäisrakenteinen metsänkäsittely ja monimuotoisuus 65Eiköhän se Maalaisliittolainen metsäpolitiikka tullut selväksi jo tuossa toisessa ketjussa. Tässä aiheen käsittelyn tasoa kuvaava, tiivistetty kirjoitus, viimeisimmiltä sivuilta. Ihan oikeesti..
”Kiinnostaa myös, että mitä hemmetin tekemistä laholla on monimuotoisuudessa. Tietenkin laho runko on vaihtelua, mutta silti.
Metsätalous ei vähennä monimuotoisuutta – päinvastoin – ja lahon määrä ei vaikuta monimuotoisuuteen sitä eikä tätä.”
No joo, nuo puron varret on tietysti vähän noinkin. Itselleni ei ole sattunut kuin 2 kohtaan mutta ovat olleet sellaisessa paikassa että ei ole tullu mieleenkään hakata. Rantoja ei ole sattunut kuin mökeille, ei talousmetsiin.
Ymmärrän nuo. Mielestäni tässä lahopuuasiassa kuitenkin vähän eri asiasta kyse. Ainakin mittaluokaltaan. Enempi periaatteesta, että kiinnostaako se monimuotoisuus ylipäätään vai ei. Niin simppeliä ja halpaa tuo on hoitaa hyvälle tolalle.
Jovain on mukava olla kanssasi samaa mieltä asian perustasta!
Voitko avata muutamalla sanalla tuota käyttämääsi ilmaispalvelu -käsitettä? Tarkoitatko että jonkun tahon (DDR:n tms. Suomea vastaan vehkeilevän valtion tai peräti Suomen valtion) pitäsi maksaa siitä että puuntuottaja toimii ympäristön kannalta vastuullisella tavalla?
Vaikka se vastuullinen toiminta sille samaiselle puuntuottajalle ei aiheuttaisi minkäänlaista kustannusvaikutusta.
”Meneppä Reva muutamaksi vuodeksi maajussiksi,kyllä me muut sitten tullaan pellon laidalle vitsiä vääntämään”
Jos siihen nyt mansenkolli menee ihan oikeeta rahaa 4 miljardia/v, niin luulisi tuohon nyt voivan jonkun pikku velvoitteenkin sopivan mukaan. Ihan vaikka vitsin vuoksi. Olkoon sitten vaikka Puolassa paksummat putket tuuttamaassa.
Pihkatappi, siellä ne on 5 rungon ryhmiä pitkin notkoa pötköllään monessa kohtaa. Ei niitä kaikkia löydä eikä ollut tarkoituskaan löytää. Ja uutta tullut sen savotan jälkeen. Kukaan ei nyt kai ole ehdottanutkaan että monen hehtaarin täystuho jätetään korjaamatta. Se hetki, että ymmärtäisit kokonaisvaltaisesti tämän asian, näyttää olevan aika kaukaisessa aikaikkunassa.
Minun metsätalouteni on kestänyt ja kestää edelleen lahopuut siellä seassa. Jovainilla vissiinkään ei kestä. Ne on itikanpaskoja Itämeressä taloudelliselta kannalta mutta monimuotoisuuden kannalta välttämättömiä. Ai oikein turhaa keskustelua, ei näytä olevan turhaa 15 johtavan tutkimuslaitoksen mielestä. Tervetuloa uhanalaiset eliöt ja ihan ilmaiseksi Revan metsiin!
Harrastelijan kestämätön (ns. tukiuunoajattelu) logiikka ei ansainne suurempaa huomiota. Piiloutuminen ”en minä mutta ne muut” -hokeman taakse kuuluu yleensä ikäryhmän päiväkoti- ja alakoulun 1-2 luokat -jargoniin. Jotain rajaa kuitenkin.
ystävällisesti, tillittävä Reva
”siemenpuuhakkuu on jatkuvaa kasvatusta”
No nyt napsahti iso osa meikäläisen rääseiköistä modernisti jatkuvan kasvatuksen piiriin. Itse olen siemenpuukuvioita harrastanut vasta 20 v, mutta edeltävät sukupolvet samoilla seuduilla huomattavasti pidempäänkin.
On se jotenkin komiampaa jatkossa ilmoittaa Essolla, että jatkuvaa kasvatustahan sitä meikäläinen…
yt jatkuvasti reva
No luulen että ei pahoita (ja mistä pahoittaisi), onhan tästä jo vakaiden ja järkevien ML-keskustelijoiden kanssa laaja konsensus.
Jatkan vielä vähän toisesta näkökulmasta. Lainaus Metlan sivuilta:
”…Yhteiskunnallisen rakennemuutoksen myötä metsänomistajakunta kuitenkin muuttuu, omistajakunta kaupungistuu. Metsänomistajista noin 56 % asuu haja-asutusalueilla ja 44 % taajamissa ja kaupungeissa. Samalla metsänomistajien lukumäärä kasvaa, kun tiloja jaetaan perinnönjakojen yhteydessä. Suurimman yksityismetsien sosioekonomisen omistajaryhmän muodostavat eläkeläiset, joita on noin 45 % yksityisistä metsänomistajista.”
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, ei enää pitkään aikaan mielipidekysymys. Metsänomistajakunta tuota kautta ainakin teoriassa tulee painottumaan nuorempiin, korkeasti koulutetumpiin ja muitakin kuin puupeltoarvoja haluaviin.
Voisi kuvitella, että lahopuun merkitys tullaan jatkossa ymmärtämään luontevana osana metsäataloutta, eikä vaan poispotkittavana pelkomörkönä. Tai peräti muiden valtioiden ohjailemana salaliittona.
Muutos tuota kautta tulee olemaan kyllä tuskallisen hidas, joten nykyistenkin (jopa puuntuottajaveteraanien), panosta asian tiimoilta tarvitaan. Kuten on keskustelusta huomattu, asia alkaakin samaan ansaitsemaansa painoarvon järkevänä ja luontaisena ajatteluna ja toimintana hyvään tavoitteeseen pyrittäessä. Ja laajalla rintamalla, hyvä me!
Sillä, että muutama yksittäishehtaari tai teoriassa metsää omistavien ns. tilukset jää pois, ei ole onneksi kokonaisuuden kannalta merkitystä.
Rento-Reva
(edellisen Reva-kirjoittajan melkein viereisestä rakennuksesta)
Kertaan täällä jo lähes 100% yksimielisesti saavutetun yhteisymmärryksen lahopuun määrästä talousmetsissä. On ollut mukava huomata miten vanhemman kaartin puuntuottajatkin (selvin päin) ovat raikkaasti ja ennakkoluulottomasti lähteneet näihin lahopuutalkoisiin mukaan.
1. Monenlaista lahopuuta tarvitaan: pystyyn, pitkälleen, ohutta ja paksua. Eri kohdassa lahoamisprosessia olevia. Monia puulajeja. Tasaisesti koko Suomeen.
2. Talousmetsissä lahopuun lisääminen ei aiheuta lainkaan taloudellisisa vaikutuksia, paitsi positiiviseen suuntaan (ks. kohta 3). Lahoavat pajut (paksut raidat), haavat, lepät jne vähempiarvoinen myyntipuu saa tietenkin talousmetsiin jäädä. Yksittäiset isot ja pienet kuuset, männyt ym. puulajit eivät siellä täällä tai pininä nippuina aiheuta taloudellisia ”menetyksiä”. Riski hyönteistuhojen leviämiselle on olematon.
3. Metsien monimuotoisuuden lisääminen on kaikkien yhteinen asia (ml. Maalaisliittolaiset), monipuolinen metsäluonto todennäköisimmin kasvattaa puunmyntituloa, koska biodiversiteetin moninaisuus lisää ravinnekiertoa ja sitä kautta puun kasvua.
4. Näyttää siltä, että olemme myös yhtä mieltä siitä että lajien runsaus on itseisarvo sinänsä. Hyvällä omallatunnolla voimme todeta tuleville että mm. lahopuut huomioimalla saimme ainakin jarrutettua lajien vähenemistä metsissämme. Tulevat sukupolvet tulevat taatusti jatkamaan tätä linjaa vielä pontevammin, sattavat jopa onnistua paremmin hidastamaan/estämään lajien vähenemisen.
ystävällisesti Reva Ronttonen
(Meitä on muutama valveutunut henkilö kirjoittamassa tässä samassa nikissä, tämä lähti tällä kertaa metsänomistajien etujärjestön lähellä olevasta instanssista)