Ajoitus tosiaan mielenkiintoinen. Tiilikainen ja Lintilä (maalaisliittolaiset) pohtineet että miten vaalien alla vellovaa energiakeskustelua saataisiin ohjailtua. Ja löytyihän sieltä turvetuottajien tekemä muistio ”notta ei vaikuta haitallisesti veisistöihin, pikemminkin parantavasti”.

Tuttua maalaisliittolaista toimintaa. Toistuvastihan meille kerrotaan esim., miten kyselyyn vastanneista 98% piti turkistarhausta erittäin hyväksyttyvänä ja ongelmattomana elinkeinona. (Sitä ei muisteta kertoa, että kysely tehtiin turkistuottajien nettisivuilla ja vastaajia oli 22 kpl.)

Samantasoista ”tutkimustoiminnan tulosjulkistusta” luettavissa taajaan MT:ssä ja muissa maalaisliiton julkaisuissa. Mukaanlukien Metsälehti.

No mikäs siinä. Näyttää läpi menevän kuin luumätä.

yt Kerttu
Turvekauppias Parikkalasta
(Terveiset mehtisukkelille ♥)

1.”Todellisuudessa nyt on enemmän vanhoja metsiä kuin esim 50 tai 100  vuotta sitten.”

2.”runsaasti suuria puita toisin kuin silloin.  Näkee, kun katsoo tukkipuurekkoja ainakin 4-tiellä.”

3. ”Eikä lahopuukaan ole vähentynyt vaan lisääntynyt”

Laittaisitko Timppa vielä linkit niihin tutkimuksiin, jotka vahvistaa kohdat 1 ja 3.

Tuota kohtaa 2 sinun ei tartte perustella, koska siinähän totuusarvo on jo maksimissaan: näköhavaintosi tukkirekasta 4-tiellä.

Noissa raporteissa on yleensä se 20 (työkseen) tutkijaa, joiden pitkäaikaisten tutkimusten perusteella lausunnot/raportit laaditaan. Plus kenttätyössä ne sadat opiskelijat ohjatuissa harjoitteluissa. Valtakunnallinen, joskus varmaan valtion rajatkin ylittävä, näkökulma ja systemaattinen havaintojen kerääminen. Laajat vertailuaineistot ja ammattimainen ote koko siihen tutkimukseen.

Mutta onneksi Timppa pystyy kuittaamana ne huuhaaksi (puppu), sitä 4-tietä ajeltuaan. Tosi uskottavaa.

Yksittäiset puuntuottajat sen 143,5 hehtaarinsa kanssa ja noilla asenteilla, sen vielä monimuotoisuus kestää. Kokonaisuuden kannalta sillä ei ole kuitenkaan merkitystä. Jos yhteismetsien (yhteensä sadoissa tuhansissa ha:ssa) johtoelimissä on enemmän noilla asenteilla toimivia suhareita, niin sillä voi olla jo merkitystäkin. Valitettavaa jos noin on.

Markus Reva-ryhmästä

Niinhän se on. Tosin taisi niitä lautoja ikkunoihin tulla myös kaupungeissa tuohon aikaan. Että ei sitä 90-luvun lamaa ihan pelkästään maaseudun kurittamiseksi keksitty.

Nyt >25 vuoden jälkeen luulisi että innovatiiviset, ahkerat, sinnikkäät jne. elämäntapaintiaanit vaikka siellä Rautavaarassa tai Ranualla olisivat ehtineet keksiä jo ne briljantit yritysideat, millä ne kylänraitit on saatu kukoistamaan ja sitä kautta laudat ikkunoista poistettua. Vai eikö sitten rapiat 25 v aika vielä riittänyt, no huolellisesti ne innovaatiot pitää miettiä. Tukien määrästä ei luulisi sen kukoistukseen puhkeamisen jääneen kiinni.

yt Kerttu ♥

Ihan sama kenen vika se on. Nyt vaan suuri osa uhanalaisista lajeista on nimenomaan metsälajeja. Ja niiden uhanalaistuminen johtuu hyvin pitkälti metsien monimuotoisuuden vähenemisestä. Ja siinä monimuotoisuudessa on mukana ne pökkelöt.

Kuten tälläkin palastalla moneen kertaan kirjoitettu, joka tintille ei jokainen pökkelö kelpaa.

Se, että metsien monimuotoisuus ei kaikkia insinöörejä kiinnosta, niin sille ei voi mitään. Siitä asenteesta se olisi kiinni, ei muusta.

Onneksi nuo perusasiat näyttää menevän isommassa kuvassa läpi: jokaisessa metsäfirman, Metsäkeskuksen, MHY:n jne. toimijan julkaisussa on pari sivua aiheesta. Asia koetaan laajalti tärkeänä metsänomistajienkin keskuudessa, ei tietenkään kaikkien osalta. ”Ne pökkelöt kun ei lisää puun kasvua..”

Markus
Reva-ryhmän pökkelövastaava