Käyttäjän Remie kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä se jaksaa. Kiinteä neliveto saa aikaan sen, että esim jarruttaessa liukkaalla oleva pyörä pyörii takaperin, ellei poljeta lukkojarrutusta. Pakin päällelaittaminen pysäytystarkoituksessa kuuluu sarjaan “Hullun houreet”.
Minun kiinteä lukko autossa tarkoittaa sitä että kaikki pyörät pyörii yhtä kovaa riippumatta siitä onko kolme pyörää ilmassa vai ei. Miksi sepität moisia satuja. Perävaunussa on kuormaa joka työntää autoa kohti estettä niin tottakai yritän pysäyttää yhdistelmän, toisin kuin sinä annat automaati ohjauksen hoitaa ja painat kaasun pohjaan. Kuinkas sinun automaattiohjauksesi reagoi tuohon tilanteeseen. Entäs ABS järjestelmä.
Puuki, joo. Olen käyttänyt silloin kiinteää neliveto jolloin kaikki pyörät pyörivät samalla nopeudella vaikka kolme pyörää olisi ilmassa. Huonoa on tuossakin se että jään päällä lumi aiheuttaa auton suoraan kulkemisen vaikka pyöriä kääntää. Automaattisella taas kulkee hyvin mutta pysähtymään ei saa millään. Yksin pyörä luistaa niin jarrut häviävät. Lukkiutumattomat jarrut estää pakin päälle saamisen jos ei olisi tuota järjetöntä systeemiä niin painaisi pyörät lukkoon ja pakki päälle niin silloin aito pysähtyisi. Perävaunu tuo oman haasteensa. Nuo järjestelmät eivät ymmärrä perävaunun päälle mitään, saavat vain tuhoa aikaiseksi.
Montako rullaa VC paperia tulee kuutiosta puuta. Varmaan tuhansia.
Entisillä asemilla n ainakin puuta vaikka kuinka paljon, ei kai tarvita. Kysyntä on tainnut lopahtaa. Suomi taitaa olla kallis maa kun kauppa ei käy. Korotuspaineita on joka suuntaan ja joka alalla. Paperin käyttö vähenee kun kaikki siirtyy E-laskuun ja Digi lehteen. Pyyhkeitä tarvitaan.
Ei siitä ole kysymys. Liikenneturvallisuudesta on kysymys. Kuten jätä antaa ymmärtää että hän vetelee niin että rapa roiskuu loistoautollaan. Muut väistää kun minä menen Tiellä on suurin osa autoja jota ajavat normaalia vauhtia. Siellä seassa koheltaa joku jätkä puolta nopeammin ei ole liikennekulttuuria parhaimmillaan. Nämä koheltajat aiheuttavat niitä vaaran tilanteita. On niillä apulaitteita tai ei sillä ei ole merkitystä. Kuten alussa kerroin. Nuo järjestelmät luovat turvallisuuden tunnetta jota ei ole. Niihin opitaan luottamaan ja nopeudet kasvavat ja taas ollaan tilanteessa että autoa ei kyetä hallitsemaan. Elikä aivan turhia vempaimia. Muutenhan kolarit olisivat loppuneet ajat sitten jos niillä olisi jokin turvallisuuteen liittyvä tekijä. Nuo laitteet avustavat vain siinä tapauksessa jos tilanne nopeus on liian iso. Tilanne on aivan sama ilman niitä laitteita. Siinä rajalla kun nopeus on vielä hallittavissa ei noita tarvita ja kun menee yli rajan niin silloin ollaan metsikössä pienemmällä nopeudella mennään metsään kuin noilla apuvempaimen kanssa joilla nopeudet ovat suurempia , niillä pääsee metsikköön syvemmälle. Apuvempaimet luovat vakavamman vaaran kuin ilman joilla ajetaan hitaammin. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. Turvallinen auto on joka ei liiku lainkaan, hyvin yksinkertaista.
Tien päällä liikkuu paljon muitakin ihmisiä ettekä te yksinään. Teillä ylimielinen suhtautuminen muihin tiellä liikkujiin.
Ajonvakautus saattaa yllättää kuljettajan Nykyaikaisissa autoissa vakiovarusteena tuleva ajonvakautusjärjestelmä vaatii uudenlaisia otteita ratissa. Pidon kadotessa on tärkeää kääntää rattia vain haluamaansa menosuuntaan, ilman vastaohjausta.
Ajonvakautus saattaa yllättää kuljettajan
<div class=”yle__article__header”>
<p class=”yle__article__paragraph”>Nykyaikaisissa autoissa vakiovarusteena tuleva ajonvakautusjärjestelmä vaatii uudenlaisia otteita ratissa. Pidon kadotessa on tärkeää kääntää rattia vain haluamaansa menosuuntaan, ilman vastaohjausta. Nopeutta on mutkaan tullessa liikaa viisi kilometriä tunnissa ja tilanne tulee päälle. Nykyaikainen neliveto kampeaa väkisin ajolinjalta sivuun vaikka kuljettaja kuinka kääntää rattia kohti haluamaansa suuntaa. Onneksi on ESP, eikä auto pyörähdä ja onneksi ominaisuuksia ulosmitataan suljetulla ajoharjoitteluradalla. Ajonvakautusjärjestelmän hypätessä kehiin tunne on kuin autossa olisi kaksi kuljettajaa. Se ohjattavuus mutkan suuntaan pilattiin tavallaan vastaohjauksella ja saatiin auto vastaantulijan puolelle, ajo-opettaja Hannu Karhatsu analysoi. Eli hyvin tasaisella kaasulla ajaen, veto koko ajan päällä ja ohjataan koko ajan mutkan loppua kohti, niin kyllä se yleensä sinne menee jos vain vauhtia ei ole liian paljon liikaa. Ajonvakautusjärjestelmällä varustetun nykyaikaisen auton kuljettajalta vaaditaan siis vähintäänkin tietoisuutta ajonvakautusjärjestelmän olemassaolosta. Vastaohjausta ei tarvitse, kun tietokone pitää nokan suunnasta huolen. Se vaatii kuljettajalta luottoa tekniikkaa kohtaa mutta silti pitää muistaa tilannenopeus. Mutta jos on nelivetoinen auto, niin mistä silloin huomaa että keli muuttui liukkaaksi? Nelivedolla liikkeelle lähtiessä renkaat eivät lipsu. – Kyllä sen huomaa kun ESP-valo vilahtaa jossain tilanteessa. Kuljettajan pitää aavistaa, milloin ollaan liukkaalla. – Tilannenopeus on tärkeä. Oli nopeusrajoitus 60, 80 tai 100, nopeuden ei tarvitse olla välttämättä edes sitä. Ihan olosuhteiden mukaan, Hannu Karhatsu muistuttaa Nopeutta on mutkaan tullessa liikaa viisi kilometriä tunnissa ja <u>tilanne</u> tulee päälle. Nykyaikainen neliveto kampeaa väkisin ajolinjalta sivuun vaikka kuljettaja kuinka kääntää rattia kohti haluamaansa suuntaa. Onneksi on ESP, eikä auto pyörähdä ja onneksi ominaisuuksia ulosmitataan suljetulla ajoharjoitteluradalla. Ajonvakautusjärjestelmän hypätessä kehiin tunne on kuin autossa olisi kaksi kuljettajaa. Se ohjattavuus mutkan suuntaan pilattiin tavallaan vastaohjauksella ja saatiin auto vastaantulijan puolelle, ajo-opettaja Hannu Karhatsu analysoi. Eli hyvin tasaisella kaasulla ajaen, veto koko ajan päällä ja ohjataan koko ajan mutkan loppua kohti, niin kyllä se yleensä sinne menee jos vain vauhtia ei ole liian paljon liikaa. Ajonvakautusjärjestelmällä varustetun nykyaikaisen auton kuljettajalta vaaditaan siis vähintäänkin tietoisuutta ajonvakautusjärjestelmän olemassaolosta. Vastaohjausta ei tarvitse, kun tietokone pitää nokan suunnasta huolen. Se vaatii kuljettajalta luottoa tekniikkaa kohtaa mutta silti pitää muistaa tilannenopeus. Mutta jos on nelivetoinen auto, niin mistä silloin huomaa että keli muuttui liukkaaksi? Nelivedolla liikkeelle lähtiessä renkaat eivät lipsu. Kyllä sen huomaa kun ESP-valo vilahtaa jossain tilanteessa. Kuljettajan pitää aavistaa, milloin ollaan liukkaalla. Tilannenopeus on tärkeä. Oli nopeusrajoitus 60, 80 tai 100, nopeuden ei tarvitse olla välttämättä edes sitä. Ihan olosuhteiden mukaan, Hannu Karhatsu muistuttaa</p></div>
Nuo lukkiutumattomat jarrut , ajonvakautusjärjestelmä , ne ovat varusteita kuten tiepalvelun numero ja tiepalvelu, tunkki ja vararengas, varoituskolmio.
Tunkki , vararengas ja varoituskolmio tuo lisää turvallisuutta ilman lisä riskiä, lukkiutumattomat jarrut ja ajonvakautusjärjestelmä tuo myös riskejä ja vaaroja, luomalla turvallisuuden tunnetta jota ei todellisuudessa ole.
Nuo tekniset vempaimet luetaan varusteisiin kuten varapyörä ja tunkki ennen. Kumpaakaan ei tarvita eikä huomioida mutta ne on hyvä olla. Mitä enemmän tekniikkaa sitä enemmän vaaditaan kuljettajalta. Niitä pitää osata käyttää oikein, ja se vaatii harjoittelua ja paljon,