Käyttäjän Remie kirjoittamat vastaukset
-
No typpeä silloin se oli tehoviljelijän erikois lääke. Tili vain jäi kokonaan saamatta. Jos 40 vuoden päästä noista kuusista saisi edes halkoa.
Otetaampa alusta. Hiiltä on pitänyt olla jotta metsät ovat muodostuneet. Ihminen käyttää vain tuota samaa hiilivaraston samaan tapaan kuin vettä. Teki sitten sitä tai tätä niin kokonaismäärä ei lisäänny eikä vähenny. Kysymys on vain siitä paljonko tuosta kokonaismäärästä on ilmassa , kasveissa, ja humuskeroksessa. Ongelma onkin syntynyt siitä kun lisää hiiltä kaivetaan kaiken aikaa käyttöömme. Nähdäkseni on mahdoton ajatus syöttää kasvustoon tuo ylimääräinen hiili jonka otamme maaperästä, meille syntyy aarniometsät kuten oli mammuttien aikaan. Nykyteknologialla se ei ole mahdollista kun meitä miljardeja liikaa. Kaikilla on suu joka pitää ruokkia. Jos haluamme säilyttää nykyisen ilmaston on hiili saatava sidottua paikkaan jossa se on pysyvästi tallessa ja tarpeen tullen käytettävissä. Kasvillisuus on huono vaihtoehto sehän on ikivanhoista historoista luettavissa. Helppoa ratkaisua ei tähänkään ongelmaan ei ole. Emme voi menettää planeetan hiiltä sitä voidaan tarvita.
Scientist, ansaitsee aplodit. Pitää myös huomioida se tilanne kun puusto ei ole päällä lyhytikäinen kasvusto kuten horsmat ja ruohot noutavat hiilen pintaan ja syksyn ja talven aikana tuo hiili onkin taas ilmassa. Vaikuttaa vahvasti siltä että metsien kanssa emme saavuta yhtään hiileen vaikuttavaa muutosta. Hiili lisääntyy ilmastossamme koska joskus varastoitunut hiili kaivetaan näkyviin ja käytetään erilaisiin tarkoituksiin. Osoite on selvä ketä voi syyttää, Suomi se ei voi olla kun meillä ei ole noita kaivuu tarpeita kun maaperämme on hiiliköyhää kalliota. Kovaa tykytystä vain Puolan ja Saksan ,myös englannin suuntaan . He tämän ongelman ovat aikaan saaneet ja laiskuuttaan. Puuta polttamalla hiili vain pyörii kuten vesikin , ei se sen kummempi asia ole. Hiiltä ei voi pysäyttää kuten ei vettäkään ja jos voidaan niin elämä katoaa kaikissa muodoissaan.
Meillä on 1960 luvun alkupuolella kylvetty alaa 30ha. Pohjana on hautuumaahiekkaa. Viskalla levitettiin kymmenenvuoden ikäisenä lantaa 1200 kg hehtaarille. Kasvu oli niin voimakasta että latva lerpahti kohti maata josta talven aikana pieni pätkä päästä kääntyi kohti taivasta. Puut ovat edelleen pystyssä , myynti ei onnistu. Tukkipuun koko mutta aivan liian paljon mustaa paksua oksaa. Selluksi ei kelvannut 1990 alussa , ostaja kertoi että hiili on huono sellun keitossa. No onhan musta paperi aika julmettu. Niille pitäisi keksiä jotain mutta mitä. Huonoa halkoa ja vielä huonompaa haketta. Jouduin sahaamaan muutaman puun kokeeksi, niillä ei tehnyt kerta kaikkiaan mitään. Aivan kuin kysymys ei olisi ollut edes puusta ollenkaan. Niissä on jokin perustavan laatuinen geenivika tai sitten siemen on jotain tuntematonta lajiketta. 30 sentin klapia ei saa kirveellä halki kun lohkee kuin jäinen savi. Pienempi ala 1987 istutettu ja sama ongelma, kokeilin sahata 100x 50 , ne olivat kuin pitkosta kuivattuja korppuja kun kuivivat. Onko entinen pelto noin heikko kasvualusta männylle. Mikä tekee puusta ihan sairasta. Pienempi ala nyt on pelkkä kulissi mutta tuo iso ala on ongelma jätettä. Nyt työntyy kuusi alta pidemmät jo 10m ja näyttävät terveiltä. Kuusi metsäpohjaa tuo ei ole kun on puhdasta ranta hiekkaa. Näin kuitenkin on nyt.
”Kun esim. isohkon männyn (30 cm rklpm) biomassa on rungon, latvuksen, oksien, neulasten , kannon ja paksujuurten osalta 460 kg, niin hienojuuria puulla voisi olla jopa n. 1840 kg.”
Jos puukin tieto pitää paikkaansa, ja tieto vuotaa päättäjille niin seurauksena voi olla puunkaato kielto. Maanpäällinen osuus on se kestohyödyke ja juuristo se pikahiilen lähde joka työntää valtavan määrän hetkessä hiiltä. Hienojuuristo aloittaa lahoamisen heti kun puu leikataan irti maasta. Avohakkuu kielto tulee väistämättä mieleen , ainakin siksi aikaa kunnes keksitään jotain muuta kiusaa.Alueet joissa kuuset kasvat kuin jakkarat ja jänikset mahtuu juurien alta juoksemaan on puutkin lahoja. Johtuu routivasta maasta , pakkanen katkoo juuret joka talvi. Eikä puut tahdo pysyä edes pystyssä huojuvat tuon jakkarajuuriston varassa kunnes kaatuvat. Paju voi olla oikea kasvi tuommoiseen maapohjaan. Toinen joku kannabis.
Rannikkoalueilla tunaroidraan metsät pilalle. Mennään sulalla kelillä ajelemaan metsään piikkiketjujen ja nelivetoisen traktorin kera, käännetään vielä jarruilla jotta mahdollisimman paljon tuhoja saataisiin aikaiseksi. Rannikkoseudun hakkuu kausi ei ole muuta kuin juuri ja juuri 3-4 viikkoa eikä aina silloinkaan jos lumi puuttuu. Lumettomaan metsään ei saa mennä traktorilla eikä metsäkoneella. Eikä koskaan ketjuilla varustettuna. Jos ei itse kykene ajamaan metsässä ilman ketjuja niin silloin pitää vaihtaa kuljettajaa ja jos ei sekään auta niin silloin on väärät vehkeet. Kulkuneuvon pintapaine ratkaisee. Hevonen sulalla kelillä katkoo kuusen juuria , saatikka 10 000kg pyöräkone. Suurelta osin lahovikaiset metsät on ihmisen aiheuttamaa laiskuutta. Yleensä metsissä on ajeltu kuin pellolla mistä sattuu ja metsässä ainoan puun alitse. Jos maa on jotain ketunmultaa joka routii niin mikään puu ei kasva siinä kunnollisekseksi. Näin olen todennut.
Joo, palstalla on uusi mutta muuten hiton paljon kokemusta. Luontoa tarkkailemalla oppii paljon enemmän kuin lukemalla yleistettyä kirjoittelua. Kyllähän sen nopeasti havaitsee missä maassa on lahoa ja missä ei. Oli maa mikä tahansa jos kuusi kasvaa koivun vieressä nii lahoa ei esiinny. Sattumaan en usko. Sehän on selvä jos iso kuusi joka alkanut lahoamaan niin ei sitä enää mikään pelasta, ei edes avohakkuu. Jos kuuselle laittaa niin lahoja tulee.
Gla . Niitä näkee kun on putkitavarana suuria määriä puuta kun on säästetty ja säästetty.
Kumma kun lahon tunnistaa niin hyvin niin miksi ei muuteta puun lajia. Yhtään lahoa ei löydy koiuvujen vaikutuspiiristä, mutta kun koivut loppuu niin lahoakin esiintyy. Mitä vanhempia koivuja sen parempi. Jätän koivu pystyyn kuusikkoon jos suinkin on mahdollista , ainakin jos koivu on altavastaaja.
Havupuun kuitua ei kannata kasvattaa. Koivukuitu on eri asia kun kasvuvauhti on ihan eri luokkaa. Riski on pienempi vaikka suhdanteet heikkenisi. Koivupuun käyttö polttopuuna on lisääntymässä voimakkaasti. 70€ pinokuutio tietää reilun 100€ kiintoa. Mistä puista saa moisia tuloja. 100m3 päivävauhtia tekee kuuleman mukaan nämä automaattiset koneet niin sehän on varsinainen rahasampo. Tuota vauhtia ei kauaa tarvitse tehdä kun voi myydä vehkeet seuraavalle. Sahateollisuus pikku näpertelyä tuohon verraten.