Jovain, puun myyjä ei saa koskaan korjuuta ja ajoa Mistään siihen hintaan mitä pysty ja hankitakaupan ero on. Ei moto / ajomies ja rekkakuski tappiokseen voi rypeä tuolla maastossa yökaudet. Puun ostaja ei tarjoa noita palveluja ilman että saa nuo puut sinulta. Olisikin hieno asia että kauppa olisi läpinäkyvää kuten muissakin yrittämisissä. Ihanne tilanne olisi se että puun ostaja ostaa puut, ja toinen puun ostaja tekisi nuo puut, seuraava ostaja ajaisi ne metsästä tien varteen , kolmas sellunkeittäjiä kuskaisi puut ostajalle . Jos puukauppa olisi sitä miltä näyttää niin noinkin sen silloin pitäisi toimia. Mutta ei toimi. Puun ostaja estää hinnoitelullaan tuon puuprojektin pikkomisen kätkeäkseen nuo hinnat jotta isännällä ei ole hinku tehdä tai teettää noita töitä omaan piikkiin. Nykyäänhän siinä käykin niin että puun kasvattaja onkin niden metsäkalustpjen ylläpitäjä ja puun hinta on hyvin minimaalinen maksu tuosta vuosien uurastusksesta ja varjelemisesta. Todellisen maksun korjaa yhteiskunta , veroina joita on joka paikassa. Tuohon verorahaan kansalainen ei pääse käsiksi. Tämä on käytäntö ja todellisuus. Muutosta siihen ei saa koska silloin koko ketju hajoaa. Siis epäkohtia ei vaan ole.

Edit

Joo ja 1960 luvulla oikein isot vahvat sonnit, ne oli kamalia, minä pelkäsin niitä vaikka olin vikkelä, ja ujo. Astutus ei sopinut minulle kun asutuspaikan nuori tyttö pyysi apuun sonnin talutukseen joka ei niin kamalasti ollut kiinostunut lehmistä taas sinä iltapäivänä. Siksi kävinkin seraavilla kerroilla toisissa naapureissa joista tuli taas harmia kun ne olivat maatiaisia. Maatias sonni oli hirmun nopea, nuo jalosukuiset olivat kovin laiskoja ja kesti kauan, joskus isäntä kutsui kahville ja sanoi katsotaan kuinka käy kun ovat kahdestaan. Kyllä sonni oli lähtenyt pois kun  tulimme kahvilta jolloin isäntä sanoi, homma on hoidettu. Vasikoita tuli joka kerta. Myöhemmin tuli Kravatti sonnit jota pyyhälsivät paikalle laukkuineen ja lähtivät taas wolkarit savuten seuraavaan paikkaan. Kupa Wolkkari kulki kinoksissa hyvin , ei jääneet siemenet kevääksi kuten viljoissa.

Olipa tapauksia kun jonkun lehmä sai vasikoita vaikka ei ollut astutettu, naapurin sonni oli tehnyt temput metsässä.

Minulla Hankkian Tallisaappaat. pitää vettä ja on pitoa. Hieman sirommat saisivat olla. Kompuroin suurilla lamuskoilla ja se ei oikein sovi metsätöihin.

Tallisaappaissa on tarra jonka voi vetää tiukalle ettei lumi ja neulaset mene saappaaseen jos lahje nousee ylös. Sahata ei tietenkään saa omaan jalkaan. Poikiani opetin että terän paikka pitää aina tiedostaa ettei jalka ole siellä missä terä pyörii. Turvajalkienita olen kerran kokeillut mutta se jäi kokeiluun ja pysyykin jo.

En ole, mutta myynyt ja paljon, mutta en puita.Kauppa kuin kauppa jos on vakiintunut käytäntö, minulla oli kaikkien päämiesten kanssa oma käytäntö jotka poikkesivat suuresti toisistaan. Mitä isompi konsermi sitä jäykempi käytäntö.Minulle sopii mikä käytäntö tahansa niin kauan kun itse päätän tekemiseni. Osaan kyllä laskea kannattavuutta, ja puun myynnissä ei ole tällä hetkellä mitään järkeä. Ja nuo kuolinpesä tapaukset ovat niitä jotka ottaa minua päähän. ( lyödään lyötyä ) On edottomasti periaatteitani vastaan. Kertoo ihmisistä  ja pykälistä hyvin paljon Brutaalia tunnottomuutta.