Käyttäjän Remie kirjoittamat vastaukset
-
Vaihdetaan uudempaan.
Moni haluaisi tuosta piirustukset.
Moto uutisiin.
Onhan koivu kysytty polttopuu ja raita samaa lämpöarvoa antava puu, kyllähän niitä voisi hyvin viljellä. 70€ pinokuutio 50 sentin halosta joka sopii kattilan sisään. Nytkin kova puute moisesta, ylivuotista ei ole saatavana koskaan. Aina poltellaan noita märkiä samana vuonna tehtyjä. Parhaillaan on sellainen keli että viime talvena tehdyt koivut imee ilmasta niin paljon kosteutta ettei tahdo syttyä millään ja palaa heikosti, kolme vuotta vanhat palaa ja syttyy kuin pitääkin. Mihin tuokin perustuu niin on tutkimisen paikka.Huonosti palavaa puuta ei pitäisi lainkaan polttaa. Jos kiintokuutiosta koivua joutuu maksamaan yli 100€ niin puu lämmitys tulee kyseenalaiseksi. Kuusi on ehdottomasti paras lämmityspuu ja halpa vaikka vähän enemmän kuluukin. Kuusta voi polttaa huoletta seuraavana vuonna. Mieluummin uuniin kuin kuiduksi.
Hevonen muuten hyvä mutta metsässä pitää olla lunta eikä missään nimessä parirekiä. Etureki ja piikki pakko johon köyttää tukit kiinni, silloin pääsee mistä etureki mahtuu eikä riko suotta kasvavia puita. Hevonen vetää kyllä 5 kpl kohtalaisia tukkia ei tee heikkoa. Kun saa metsästä ulos niin muuta ei tarvitse, ennen kun piti telata pihaan sahanviereen niin piti laitaa oikein rekeen ja tuoda oikein kuormia kun oli matkaa parikilometriä. Vippaamalla noita tukkeja käsiteltiin eikä tullut hikikään. Joku yritti raalla voimalla mutta kyllä nikertyi muutamassa tunnissa, ei ihminen ole kone. Hevos kaviossa on valtava pistekuorma neliösentillä, kun jossain isossa telakaivurissa on vain 70g neliösentillä, tuntuu ihan käsittämättömältä. Tosin lunta pitää olla maassa jotta paino jakaantuu tasan. Hevosella taitaa olla 100kg neliösentillä painoa.
No ei tullut miljonnaa 400 000km jäi vähän vaille.
Valtion suuria yhtenäsisä alueita ei pitäsi missään olosuhteissa alkaa järjestelmällisesti muuttamaan tiettyyn suuntaan vaan pitäisi katsoa mitä maapohja haluaa kasvaa. Ei metsää pakottamalla kasvateta se on nähty. Jos isot alueet tasakokoista männikköä niin sopiva vuosi ja pistiäiset pistävät poskeensa jos hirvieläimiltä on saatu pelastettua. Kuusikoissa on kaiken karaviset porat ja painajat vaanimassa ylen aikaa. Noihin metsiin pitäisi saada jäämään noita räkämäntyjä suojapuiksi ja koivua jonka parkkihappo karkoittaa pahimmat viholliset. Koivusta sataa melkoista määhnää alas tuskin kuusiporatkaan siitä välitää ja tuulella tuo leviää laajalle alueelle. Eikä ole tietoa mitä kaikkia muita liemiä koivu erittää. Onko joku muu puu mahdollinen hyvä suoja puu liekö Raita kun tikat ja palokäret niin hanaksati koputtavat, jos vaikka jokunen kuusiporakin menisi pahimpaan nälkään. Nyt ei auta kokeilut nyt pitäisi tietää, kun tuho iskee valtion metsiin niin on yksityisten metsät myös ruokalistalla.
Taitaa ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä että lainaa rahaa jollekkin jolla on vakuudet kunnossa, 10% korolla + kulut.
Kuusimetsiä ei mielestäni tarvitse ojittaa kuin sen verran että kulkeminen sydäntalvella onnistuu jollain pienillä vehkeillä. Meillä päin kuusi menestyy oikein hyvin vaikka vedessä seisten. Harvemmin märkyys täällä aiheuttaa mitään vaurioita myöskään koivulle joka täällä on arvo puu lämmityksessä. Juuristo pysyy talven ehjänä ja kohta keväällä kasvu lähtee täysillä vauhtiin. Kuusi vähän liiankin hyvin kun oksaväli alkaa lähemtymään 50 senttiä.
Eihän jk metsä tarviikkaan olla yhtä tiheää kuin tasakasvuumetsä kun ei väiaikaa ole kasvatuksessa. Jos kasvatetaan vain suurta massamäärää lyhyessä ajassa silloin puupelto viljely sopii oikein mainiosti. Jos halutaan sahatavaraa ja arvopuuta niin silloin jatkuva kasvatus on varmin tapa. Mänty ei oikein sovi lainkaan puupeltoon , niistä tulee lähinnä sellun raaka-ainetta ei mahda mitään. Vaikka karsii 6-7m tyvestä niin tuossa vaihessa oksaa on liian paljon vaikka olisi neliöllä yksi taimi. Puut jäävät väkisin tyngäksi ja oksaisiksi . Minulla syntyi jopa aukkoja 20m paikkeilla johon ei tullut edes koivua. Sama ongelma näkyy olevan kaikkialla. Joko maapohja olisi kaivannut kasvaakseen kuusen tai koivun mutta ei mäntyä. Minullakin on alusessa kuusi aluskasvillisuutena. Nyt on tosi vaikea hoitaa jatkoa jotta kuuset säilyisivät ehjinä. Männyt on menetetty ne ovat massaa auttamattomasti, menevät polttoon koska klapina saa paremman hinnan.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, mikä on aika jonka moottori toimii moitteetta. Nythän moottorit ovat tosi hyviä, jos tuon tekniikan myötä käyttöikä pidentyy vielä vaikka neljänneksellä niin aletaan olemaan taloudellisesti kannattavalla tasolla. Se tietää sitä että korirakenteisiin tulee kiinnittää enemmän huomiota juuri tuon pitkäikäisyyden vuoksi. Ei paljoa auta jos hyvä moottori sulatetaan uudestaan koska kori on menehtynyt totku. Taloudellisin on tapa jonka itse ammattilaisena päättelin kauan sitten. Kun ostaa uuden auton huoltaa ja hoitaa autoa kuin se olisi oma ja erityisesti ne kohteet jotka ovat heikkoja, korissa on yleensä ne tietyt kohteet jotka lahoaa. Tein niin , ostin käteisellä uuden auton , ilmaisen huollon teetin, sen jälkeen itse kaikki öljynvaihdot ja vuosittaiset alustan öljyämiset, ei massaa vaan öljy. 27 vuotta meni moitteetta. Rekisterikilven valo oli suurin remontti polttimo oli jotenkin huono , toinen kesti loppuun asti. Ei jarruihin eikä moottoriin eikä perään eikä vaihteistoon tarvinnut kajota. Kori oli ihan ruosteeton ja runko kuin uusi kun auto lähti lähi- itään, samalla hinnalla kuin uutena . Tosin ostaessa oli markat ja myydessä eurot. Keroimella 1€- 6.00mk . Paras kauppa jonka ihminen voi tehdä.
Verratkaa noita arvoja muihin tuon teholuokan autoihin. Tuo moottori on Diesel , polttoaine on vain bensiini. Palamisen tehostamisekseksi on palon täsmennyksen aikaan saamiseksi myös suurteho kipinä sytytys jota annetaan koko palotapahtuman ajan jotta kaikki seos saadaan palamaan perusteellisesti. Tässä moottorissa ei tarvitse syöttää polttoainetta pakosarjaan jotta loput palamattomat seokset saadaan palamaan loppuun. Tuolloin kun tuo menetelmä otettiin käyttöön ei ollut muuta vaihtoehtoa ja siksi catalysaattorin myötä polttoaineen kulutus monissa moottoreissa nousi 25-30% joka on rasittanut autoilua siitä lähtien. Nyt tuosta hulluudesta ponnistellaan monilla rintamilla eroon.Sama menetelmä otetaan käyttöön WW konsermin uudessa moottorissa kunhan saadaan materiaalit ja tekniikat kohdalleen. Moottorista tulee haasteellinen jos palotapahtuman lämötila nousee korkeampiin lukemiin totutuista. Männät pitää suunnitella uusiksi , pitää löytää uusia pinnoitusmateriaaleja, venttiilistö on kovan haasteen edessä korkean länpötilan vuoksi. Avaruudessa käynnit auttavat näissä asioissa, tehdäänkö tulevaisuuden moottorit kiviaineksista. Koekäytöt ovat käynnissä. Matzda aloitti varovasti bensiinillä joka ilmeisesti on hieman helpompi. Evoluutio tulee jatkumaan ja nähtäväksi jää mihin pysähtyy.Näillä näkymin ottomoottorit hyrrää vielä pitkään. Saksalaiset haastoivat ”jenkit” sähköauton valmistusksessa eikä kumpikaan noteeraa Aasialaisia jotka ovat tunnetusti nerokasta kansaa joka suhteessa, heidän etunsa on rajaton sitkeys joka länsimailta puuttuu kokonaan jossa etsitään vain helppoja ratkaisuja.