Käyttäjän Remie kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän sitä nytkin tehdään. Tuttuni raivasi 10ha Elo- marraskuussa, sai palkkion, puut jäivät maahan. Siivoton näky.Huhtikkuussa päätti että myydään koko metsä pois. Sinne survottiin syksyset puut, ja lisää päälle. Vuoden päästä tuskaili istutuksen kanssa kun ei oikein laikutus onnistunut, vaimo kompuroi puihen seassa ja yritti löytää paikkaa taimelle. Ketään ei kiinnostanut valmiiksi kaadetut 10 senttiset puut , lähi naapuri kertoi että valmiita puita myydään en ala tekemään. Siellä on tänäpäivänä. Tätä kun tehdään niin ei ihme että tauteja leviää. Ukko vielä kehui että 500 mottia on lahoamassa että tulee hyvää humusta. Mitä tämä touhu oikeastaan on , onko järjestelmä viallinen. Ukko vielä valittaa ettei kannattaisi istuttaa kun maksetaan niin huonosti, eikä puusta saa mitään. Luonnehdin tuota touhua vammaiseksi. Minäkin annoin oksat naapurille hakkeeksi ja oli tyytyväinen.
Yksi hankala nähtävä on lyly , jossain metsässä sitä esiintyy hyvinkin runsaasti. Joskus oli 1000 tukin plaani sahattavana eikä yhtään lylytöntä tukkia. Niistä tulee luokkia ja saanto on hyvin heikko, lisäksi lyöy lahoaa helpolla, eikä naulaus onnistu, ruuvi ja poralla reikä. Tuommoisen metsän kun saha ostaa niin siinä riittää harmia. Piilolyly joka esiintyy etenkin kuusessa on isoimmissa puissa hyvin yleinen. tällöin puu kasvaa vain toiselta puolelta ja kun se on korjannut asennon alkaa kuusi kasvattamaan päälle tervettä lylytöntä puuta hyvinkin 10 senttiä. Tuommoiseen kun tarjoaa minkälaista halkaisusahaa niin ongelmia on tiedossa.
Viisas kippari, mutta ei tiennyt että lehtikuusi kestää 4 kertaa kuusen iän. 2x haavan , mänty lahoaa oitis kun poikki saa. Jotkut lataa mäntyä ulkoseinään , siinä on vitsit vähissä kun maalikaan ei pysy.
Talviaikaiseen puunkorjuuseen palaaminen vähentäisi yleensäkin sienituhoja. Parantaisi sahatavaran laatua huomatavasti. Keinokuivatus on puuta heikentävä toimenpide joka altistaa puun homeelle ja laholle . Näin kun on itsellä saha niin pääsee vertaamaan . Talvikaato ja korjuu on se oikea ajankohta , mutta nykyään tuo ajankohta on vaikea havaita kun on ollut ainainen syksy. Näyttää siltä kohta on pelkkää kesää, nytkin 20,5 . Ei oikein ole normaalia.
Kumpi niistä on tuo juurikääpäsieni , se joka tekee niitä pönttöpuita tyvestä latvaan asti , vai se joka tekee kuivalahoa eikä nouse kovin ylös. Meillä muutama ollut kuution puu jossa on metri ruskeaa ja sitten ihan terve.
Tuohan tarkoittaa sitä että saadaan enemmän puuta kaupaksi, biopolttoaineeksi menee enemmän puuta, se tietää lähes ilmaista pensaa tankkiin. Ajelin 1958 vuonna Oliver vm32 piikkipyörällä maata hienoksi tärpätillä, bensiinillä lämmitysajo ja kääntö petroolille, tankeissa tärpättiä. Toimi oikein hyvin , savu oli pikimustaa ja rusaasti mutta maat meni hieoksi. Toinen kerta oli 1960 jolloin käytimme ylijäämä spriitä jota ostimme havalla kaupasta, noin puoleen hintaan bensiinin hinnasta, bensiini oli jossain 22mk paikkeilla . Sprii toimi ihan hyvin mutta pakoputki sinistyi kuin pyssyn piippu. Mitään rakettitiedettä ei tarvittu sen kuin kumosi tankkiin ja ajeli. Vanha sivuventtiilimoottori ei ainakaan tykännyt kyttyrää vaikka 200l vanteellisen tynnyrin ajelin kummallakin aineella. Että ei Bio polttoaine mikään uusi tuote ole. Voitaisiin kaupungeista kerätä kaikki kuivat leivät ja käyttää hiivalla alkoholiksi tulisi nekin hyötykäyttöön , nyt kai viedään kaatopaikoille sekajätteen muodossa, tai vedetään vessan pöntöstä kalojen ruuaksi. Säästö se olisi pienikin säästö. Taitaisi tuo Lada liikkua liukkaasti Votkalla tai Rommilla. Kyllä tulee aika jolloin pitää metsiä suojella , pinta-ala ei riitä kriteeriksi vaan suojella kuutioita/hehtaari.
Tuossa naapurissa hakattiin vanha ylisuuri 10ha . Metsä oli hoidettu viimeisen päälle laadukkaasti, ei muita puita kuin Järeää kuusta. Palstalta tuli muutama tyvitukki, kaikki lahoja osa latvaan asti. Näinkö se menee että sekametsä on terveempää kun niissä hakkuissa ei noita pönttöpuita näy. Sen sijaan joka puulajia on pinottu jopa pihlajat eroteltu. Raidan läheltä en ole lahoa tavannut ja toinen koivu , puut ovat olleet todella hyvälaatuisia, ainoa on että suuret pihkahuolaimet vaikeuttaa sahaamista kun pihka lentää kuin kannusta kaataisi. Kumma miten järeässäkin puussa huolaimet säilyy juoksevina vuosia kuivauksesta huolimatta, kiusaavat vielä höylätessä. Laholta koivut ja raidat näköjään suojelee. Tuo ominasuus saattaa olla alueellinen, täällä ei vesi ainakaan aiheuta lahoa, nähdäkseni se pöpö on maassa.
Uudet tehtaat tarvitsevat 23,7 miljoonaa kuutiota raa-ainetta, näinkö jokaiselle riittää halpaa puuta. Kukaan ei tiedä mitä puuta nuo tarvitsevat. Tuleeko kuivasta kuusesta hyvinkin biopolttoainetta,lujaa pitää puristella jos aikoo muuta saada kuin vettä. Jos uutuuden huumassa aletaan niittämään kasvavia tukkipuu männiköitä polttoaietuotantoon niin sekin on tuhon tie. Kiinalaisilla saattaa olla menetelmä jolla tonnista puuta sadaan viisitonnia biodieseliä niin se on niin halpaa että hyvät tavat unohtuu halvan hinnan vuoksi. Yhteiskunta tietysti antaa tehtaan pyöriä yhteisen edun nimissä. Kun metsät loppuu on meillä upeita monumentteja muistuttamassa metsistä. Puun kylvystä korjuuseen menee jokunen vuosi, mitä sinä aikana hakataan, päätä seinään.
Valtio on todella huono kaikessa, nytkin on säästetty koko EU:ssa olo ajan ja rahat senkuin vähenee. Velka lisääntyy, maaseutu tyhjenee. Mistä kohta säätetään kun on säästöt säästetty ja velka senkuin kasvaa. Ai niin onhan vielä ne ulomaiset maahan tulijat 40000 kun tulee tänne työttömäksi niin jo vain taas päästään säästämään. Kaikki päättäjät ovat kai laskeneet Olkiluoto 3 varaan. Se kun alkaa tuottamaan Watteja niin koko pohjoinen pallonpuolisko punoittaa ja euroja tulee junakuormia tunnissa. Pekkarinen pääsee taas julkisuuteen , nyt on pysynyt visusti vaiti. ” kun ei stuk sanonout ei sanonut” että voi olla vaarallinen.
Onhan se niin että vaikka kuinka mitattaisiin preriis oikein niin tasapuolinen se ei koskaan ole. toisen metsässä on 20mm vuosi renkaat ja toisella 0,3 mm kummankin puun vuosituotto on puukuidun osalta lähes sama , 20mm vuosirenkaassa 90% vettä verrattuna 0,3mm vuosirenkaaseen.20mm vuosirenkaasta kun poistetaan vesi niin sen mukana poistuu kaikki hartsit, eikä puu kelpaa rakennustavaraksi mitenkään , kuituakin tehdessä koneet käy tyhjää kun sitä kuitua ei yksinkertaisesti ole. Kuinka voidaan ostaa kuutioita kun ja väitellä sen mittaustavasta kun lähtökohta on valittu väärin. Puukauppaa pitäisi tehdä kuivan kuituaineen painon mukaan johon lisätään ne kriteerit, lenkous, kierous vääryys käyryys, laoamiset ja vauriot , pois jäisi kartiokkuus ja katkonnat kun kiloja myydään.Ei ole metsänomistajan asia mitä ostaja ostamillaan puilla tekee. En voi uskoa että kauppa on näin summittaista kun se nyt on, kun menetelmät on mitata nesteen määrä puusta ihan vauhdissa. Ei ostajan markkinat saisi olla sentään näin mielivaltaisia. Nythän se tilanne että laitetaan puuviljelijät kasvattamaan vesipuita joiden kuljetuksen jonnekkin käsiteltäksi he vielä maksavat. Puu on arvotavaraa mutta hyvin aliarvostettu luonnon tuote , kysyntä nousisi huikeisiin lukemiin kun laatu tukkipuun hinta kymmen kertaistettaisiin. Kuluttajat huomaisivat että on jostain ainutlaatuisesta kysymys, kuten todellisuudessa on.