Käyttäjän Remie kirjoittamat vastaukset
-
Tapituksella ja tapituksella on suuri ero. Jos hirren laittaa paikalleen ja se pysyy oikeassa asennossa päivän, niin se pysyy ikuisesti , tämä on taivaan tosi. Puun jännitys vähenee jatkuvasti mitä kauemmin on samassa asennossa, mutta vapautuessaan palautuu lähes alkuperäiseen asentoon. Kuusi pilataan täysin vääränlaisella käsitelyllä. En sitä ala tähän kirjoittamaan , kysykää 90 V sahureilta.
Metsästä saatu raha on hetken ilo mutta ympäristö on ja pysyy sellaisena kuin me sen muokkaamme. Kaadettu metsä on aina suurta tuhoa muisututtava näky. Aivan kuin olisi sotatanner kysymyksessä.
Kuusi ei viännä eikä kiännä mihinkään kun kun sen kaataa silloin kun kuuluu ja sahaa silloin kun kuuluu ja kuivaa silloin kun kuuluu ja vie kuivaan taapelista silloin kun kuuluu. loppuajan saakin pyöritellä peukaloita siten kun kuuluu.
Perustele , miksi ei hujopista tule tukkipuuta. Siinä on juuri tuo lumevaikutus josta kerroin aiemmin. Mittaa vuosirenkaiden paksuus ja kerrro se pituudella. 5 m 10 sentin pätkä tarvitsee valtavan vuosirenngaspaksuuden verrattuna 25 m ja 40 sentin puuhun. onko kuutiontilaavuuslaskenta hukassa. Tässävaiheessa kannattaa opetella Ojalan laskuoppi.
Olet ammattilainen ja annat moisia ohjeita. turvallisuusmääräykset ovat että kaasussa on käynnistysasento jotta moottori ei ryntää. Onko tuo sääntö Huskun myötä tapettu.
Ensinnäkin joka paikkaan ei pääse sen sahakuorman kanssa kokeilemaan mikä lähtisi käyntiin , käymättömällä sahalla nykiminen puu poikki on raskasta ja aikaa vievää. Käyntiin saaminen on ensiarvoisen tärkeää. Toinen terä , muu on pelkkää rekvisiittaa ja hienostelua. Pirusti helpottaa sahausta kun ketju pyörii. Näin, muut seikat on selityksiä. Aikoinani noilla taistelin noilla ammattisahoilla . Siirryin Aasiassa tehtyihin sahoihin , siihen loppui taistelut.
Pitäisi ehkä naittaa rautainen ammattimies ja alan pofesori yhteen jotta saataisiin lopputuloksesta kelvollinen. Toimttajan työ on ylivoimaimainen kun joutuu tukeutumaan vain luettuun tietoon ja fyysinen ammattitaito ja kokemus on nolla. Lopputulos ei voi olla missään suhteessa edes välttävä. Syy ei ole toimittajan vaan vaatimusta pitäisi laajentaa käytännönnön puolelle vaikka minimi 5 vuotta, 5 vuotta on se aika jona ihminen oppii käytäntöä välttävästi. Joissain tapauksissa 10 vuotta. Ääri tapaukset on sitten toinen luku.
Ostaisin noita 45€ sahoja , toimivat paremmin kun ammattisahat .Ammattisha tarvitsee ammattimiehen , harrastelija harrastesahan. Itsellä on ikivanhat Aasian sahat jota toimii kuin uudet iki ajat. Kaatoon on isot sahat jotka ovat sitten luku erikseen. Ei kannata ostaa sellaista sahaa joka ei kerta nykäisyllä käynnisty, kuinka nykimisen jälkeen enää jaksaa mitään sahata ja puukin on unohtunut mikä piti kaataa, eväät mätänee reppuun jos ei jäänyt kotiin. Jos saha ei käynnisty toisella kerralla ja polttoainetta on tankissa niin uusi tilalle paketista, ei niiden kanssa kannata vääntää. Kyllä kiukun saa vähemmälläkin. Kun ostat sahaa, laita myyjä näyttämään kuinka käynnistyy. Jos ei näytä niin vaihda kauppaa.
Männyn pintapuun käyttö on perusteltua saksalaista älykkyyttä. Pintapuu männyllä lahoaa sydänpuuta nopeammin , pintakäsittely tarttuu heikommin ja puu on uutena valkeampaa ja sisältää runsaasti ravinteita, tämän johdosta päästään muutaman vuoden kuluttua myymään uudet tuotteet. Karmit tulisikin valmistaa vähintään kuusesta tai lehtikuusesta jotka kestää ilman maaliakin 60 vuotta ja vain sen vuoksi kun kuusen solukko sulkeutuu saadessaan kosteutta , männyn pinta solukko ei tee tuota luonnon omaa suoja keinoa varsinkaan vaalea osa, koska on kesken kehittynyttä kuin raaka tomaatti jota ei pitäisi syödä.
A.J . Nyt tukee hyvin vahvasti kokemusta. Aikoinaan valtion metsiä yksityistäessä tehtiin se virhe että poistettiin siemenpuut ja tehtiin kuitua alla olevasta puustosta juuri kun taimikko olisi alkanut järeytymään. Vastaus oli aina sama , ei ne enää miksikään tule tuomoisia ne on olleet jo vuosikausia. Ihmisellä in kovat odotukset kasvun suhteen eikä 12- 17 senttisestä puusta silmällä ole eroitetavissa 10mm paksuuden lisäystä. Jopa ikänsä sahaneelle se on ylivoimaimen tehtävä. Mitattavat puut pitäsikin merkitä ja kohteita pitää olla runsaasti ei muutamasta puusta saatu tulos kerro mitään. Vaikka metsä on suuri mutta sen hoito on satiasien silitystä tarkempaa työtä. Mitä isommaksi puu tulee sitä vaikeampi on paksuuden lisäystä havaita , yli 20sentin puut tarvitsee cirkometrin, elin mitatataan ympärys josta mitta antaa suoraan halkaisian. Sahatessa näkee paljon puita, vaikka pituuskasvu onkin loppunut niin paksuutta on kertynyt samaan malliin kuin jo viimeiset 10 sentiäkin ja kun puu on 28m pitkä hujoppi niin pääomaa kertyy rutosti ja on komean näköistä.