Käyttäjän Remie kirjoittamat vastaukset
-
Hamina ja Kajaani ? kuinka voi olla edes uutinen tuossa asiassa. Matkaa pirusti ja siirtohinnat revitään omakotiasujilta. Aivan kuin Olkiluoto 3 , hyvin kaukana pääkasvukeskuksesta jonne kaikkien tulisi muuttaa päätä pahkaa ryömimään tunneleissa kuin joku myyrä. Maaseudun asukkaita syytetään pitkistä matkoista ja sen perusteella heitä rangaistaan. Itse ole kaupunkilainen mutta häpeän miten maaseutua autioitetaan. Vielä kun puunpoltto ja autoilu kielletään niin A-Wot hyvää tulee. Ilmankos siirtohinnat nousee. Olisihan siellä ollut noita nyppylöitä jonne nuo propellit olisi voinut pystyttää.
Gla, eilen se taas nähtiin. Terva muodostuu kun puu vauriotuu tai palaa .
A.J oli kysyjä ja olisin kernaasti hänelle antanut oikeaa käytännön tietoa ja kokemusta mutta se mitätöitiin , jonkun tutkimuksen mukaan joka oli torso. Siinä ei mainittu mitään siitä että mänty pihkottaa vaurioituneen kohdan puusta. Vaan annettiin ymmärtää että kun puu vaurioituu mistä tahansa niin puu alkaa tuottamaan tervaa juuri tyveen. Tämä on väärin luettua tutkimusta joka vääristää käytäntöä. Korostan että vain vaurioitunut kohta puusta pihkottuu. Tyven tervas tulee ajan myötä kun puu on tarpeeksi vanha ja massiivinen. Minun ymmärrykseni mukaan tervas tyveen syntyy tuulen aiheuttaman rasituksen voimasta, jota puu luonnostaan vastustaa hartsittamalla solukon jolloin hartsit toimii liima-aineena ja vahvistaa puuta ja auttaa kestämään painon ja tuulen yhteisvaikutukset. Minun isuttamani puun tuuli katkaisi kuin tupakan , puu oli täysin hartsiton vuosikasvu pihalla noin 25mm vuodessa, lankkua sahasin mutta käyttöä tuommoiselle lankulle on vaikea löytää. Kanto lahosi 3 vuodessa kun maa oli hiekkaa. Tuossa oli käynyt niin että kun puu oli istutettu hyvään maahan jossa oli runsaasti ravinteita . Puu kasvoi nopeasti eikä ehtinyt muodostamaan hartsia tyveen, lukattu puuta oli ylemää kun olin karsinut yli 10 metriä oksat pois vähentääkseni tuulikuormaa pihapuustani. Enkä ilman vahinkoa tuosta selvinnyt , räystäslaudat ja varttilevyt hajalla , pihvalopylväs muusina. No vakuutus korvasi tolloin, ei korvaa enää. Näin tervaksen kanssa. Kaikki isot männyt ovat kaatuneet jossa ei tyvestä tervasta löydy. Sahatavarassa tervas on iso haitta ja paneelissa vielä isompi. Tervas kelpaa tervan tekoon mutta ei muuhun. Tämän asian jokainen voi todeta, mutta tutkimusta on vaikea todentaa.
On varmaan suuri ryhmä ihmisiä joihin puree mainokset, vaikka tuotteen saisi toisaalta puoleen hintaan. Meikäläinen on niin jästi ettei osta koskaan mainostavaraa, koska vain huonoa pitää mainostaa ja ylihintaista. Jokainen tietää tuon mutta silti ostavat, jälkeen kerrotaan että ei siitä ollut hyötyä mutta se olikin tarjouksessa. Kun on tarjouksessa vaikka olisi puolta kalliimpi niin sillä saa kaiken anteeksi ja se puute ja heikkous hyväksytään. Eikö tämä ole hiilen ja egoloogisuuden kannalta pahasti poskellaan, tässä kohtaa ei ajatella lainkaan m lapsityövoimaa ei hiili päästöjä eikä yhtään mitään muuta kuin kuluttajan pettämistä ja jymäyttämistä. Hulluinta oli Saksassa 15000km ajettuja 3 vuotta vanhoja autoja paalattiin kun niistä maksettiin tapporahaa. Nuo muka saastuttaa, eihän niihin tule edes kilometrejä , kuinka ne saastuttavat uudet autot. Mihin oli äly hävinnyt tuossa kohdin. Aina äimistellään tuota D kansan älyllistä loistamista. No heitähän on tuhka tiheässä ja jotkin asiat vain tiivistyvät joukossa ja tuo on tulos kun kyseessä on suuri joukko ihmisiä.
Minne me talveksi muuttaisimme, olisiko Norja hyvä .
Hei se lovi oli suksi että kauppa ylettyi läpi puusta. Saha mahtuu juuri tuohon koloon.
Tai sitten on vaan justeerilla kaadettut puut. Pokasahalla ei saa nurin kuin 2×4 puita. Justeerilla kaatoi puun 1960 luvulla yhtä nopeasti kuin M-sahalla . Silloin ei sahalla karsittu. Kirveellä kaatoloven teko jäiseen männyntyveen ei ole lasten hommaa.
Jos jätkä sentään jättäisi ivailut sinne tuoppipöydän ympäristöön. Jokaisesta vanhasta metsästä löytyy tervaskantoja vaikka ei ole koskaan palanut. Juuriston hartsit kerääntyy tuohon kantoon , ei se sen kummempaa ole ,muuosa lahoaa pois. Nuoressa puussa on hartsia onnettoman vähän. Minulla on itse kaamia puita joista on tervaskannot jäljellä.
A.J käytännössä ovat latvassa paksummat , ja pehmeämmät . Tyvi kasvaa tiiviimpää puuta koska siihen kohdistuu alinomaan valtavia rasituksia. Lähden siitä että massan määrä on sama vaikka tyvessä vuosirengas on ohuempi. Sahatessa huomaa hyvin kuinka kolmas ja neljäs tukki menee vauhdilla lävitse sahasta mutta tyvi painaa rutosti enemmän. Toinen ilmiö on puun kutistuminen Tyvihän ei kutistu kuivuessaan juuri lainkaan mutta latvasta puu kuivuu hyvin runsaasti kasaan. Sahaus tapahtuukin juuri tästä syystä aina latva edellä jotta terä ei jumitu tyven sahausrailon sulkeutuessa. Jopa vannesaha saattaa jäädä jumiin niin että puu pitää katkasta terän edestä. Latva puu on nuorta ja männyllä erittäin kehittymätöntä ja pehmeää , myös laholle altista. Tyvi ja etenkin kanto säilyy maassa pitkään , terva kerääntyy kohti sydäntä ja pinta lahoaa pois jäljeljelle jää tervaskanto joka kestää lahoamista hyvin pitkään. Nuorelta männyltä tämä ominaisuus puuttuu kokonaan , 10 vuoden kuluttua kannon tilalla on vain 20 sentin reikä maassa. Ei tervasta mitään tietoa. Kuusen kantoja näkee tosi vanhoja ja kovia. Kuusi lahottaa kannosta kaikki ulokkeet ensimmäiseksi ja varsinainen kanto on kiusana miehen iän. Nuori puu on edullista kasvattaa kun sisältää vettä paljon , männyn tyvi ei sisällä juuri vettä lainkaan ja jo valmis sydän puu lähes vedetön ja kuiva , pysyy myös suorana ja on helppoa työstää, jonka tähden lienee niin suosittua kun huonoillakin työkaluilla saa huonokin puuseppä jotain tehtyä. Hyvä puuseppä saa kaikista puista ja kaikilla työkaluilla.
Ei hirsirakennusta tuoreesta puusta tehdä. Kyllä puut kuoritaan ja kuivataan ennen kuin sahatataan. Ensin esisahaus ja sen jälkeen taapeliin, Kun hirsiä aletaan asettamaan rakennukseen ne sahataan uudelleen ja laitetaan heti sen jälkeen paikalleen. Hirsi valikoidaan jo metsässä, kuitupuut tehdään mistä sattuu , ei sillä paperilla ole väliä mistä vellistä se on tehty. Kyllä se haapakin vetelee , eikä ne koivu lankutkaan suorassa pysy. Ainoa mikä ei vetele on metsurin mielestä roska puu. Kaupassa tuo roskapuu maksaa 1000€ kuutio ja mänty puu 300€ kuutio. Kun kaadat niitä puita niin saat vaivaiset 70€ kuutio . Kun puhelet puhele pensaille ja puskille joutavia. Ne jota tekevät työkseen puusta asiaa , kusevat puskiin ja pensaisiin. Jokainen 90 V sahuri tietää nämä asiat.
Johan vitsin murjasit, ei puu pystyssä pysy jos juuret on ilmassa. Ja tiedän 100% varmuudella että puu lopettaa kasvunsa juuri sillä siunaamalla hetkellä kun se sahataan tyvestä poikki. Olkoon vaikka kuinka pieni taimi. Kuinkas on sen laskuopin laita.