Metsästäjät eivät tiedä mitä tekisivät noilla ruhoilla, kukaan ei oikein pidä peuran sen paremmin kuin karibun lihastakaan. Sian lihaa kuluu tolkuton määrä peijaiskeitossa ja mausteita suuri annos jotta saadaan vähän kulumaan tuota saalista. En sano etteikö sitä söisi kun on nälkä mutta hyväksi ei sitä voi sanoa. Harvalla Suomalaisella on nälkä kun hän istuu ruokapöytään. Ennen nälkäisen vatsa murisi niin että sen kuuli kun ohi kulki nyt tuota nälän aiheuttamaa murinaa ei kuulu kuin jonkun raivaajan tullessa metsästä. Ne ketä näistä asioista päättää pitäisi laittaa riista ruokintaan vuodeksi. Heille valkee nopeasti mitä riistat syö, kasvivinsuoluaineita, tuholaistorjunta aineita, vesakkomyrkkyä, mäntypisiäis myrkkyä, kirjanpainaja lientä. Luontoon syydetään vuosittain järjetön määrä erilaisia kemiallisia tuotoksia. Syököön päättäjät nuo ja syyllistäköön oikeita tahoja hiilipäästöistä. Ei metsä hiiltä tuota , sehän sitoo hiiltä ja tuottaa happea jota ilman emme tule toimeen.

Mieltäni kalvaa päästöissä metsiä enemmän ne päästöt joista ei puhuta lainkaan. Ilmaliikenne on valtaosin vain mukavuuden perässä lentämistä , lomaa ja vapaa-aikaa kulutetaan lentokoneessa. Noihin päästöihin ei vaikuta hakkuut tai hakkaamatta jättämiset. Metsän kohdalla korjaus voidaan suorittaa välittömästi ja tilanne siltä osin on ohi. Metsä sentään korjaa tilannetta mutta metsää pyydetään ja vaaditaan korjaamaan myöskin hummaamisesta johtuvat päästöt ja se on hirvittävän väärin. Puhutaan puunpolton rajoittamisesta päästö syistä ja samaan aikaan huvitellaan ja lennetään yhdellä matkalla päästöjä taivaalle  mitä omakoti lämmittäjä päästää 10 vuodessa. Eikö ihminen osaa valita asuin ympäristöään siten että hän kykenisi viettämään lomansa kotona , ilman mihinkään lähtemistä. Ihmisten asenteesta ne päästöt syntyy. Myös ostetaan sellaista mitä ei tarvita ja se on joskus lennätetty jostain Intiasta. Toivottavasti syntyvä sukupolvi ymmärtää mistä päästöt on kiinni ja alkaa karsimaan päästöjä oikeasta asiasta, ne asiat on niitä joita päästetään taivaalle turhan tähden. Jokaisen tulisi miettiä tekemisiensä seurauksia, kuten kaikkein helpoiten korjattavissa olevasta asiasta ylen syönnistä , turhista matkoista, asiattomasti tuhlattavasta  puhtaasta vedestä, juoma vedellä nurmikon kastelun. Luettelo tolkuttoman pitkä. Ei noita hiiliä mitenkään voida korjata metsän kanssa. Jos edes yritetään niin vastaavasti päästöjä tehdään lisää joten lopputulos on nykyisen kaltainen.

Wiki antoi seuraavaa.
<h3 class=”in-block”><span id=”Ravinto” class=”mw-headline”>Ravinto</span><span class=”mw-editsection”>Muokkaa</span></h3>
<div class=”thumb tright”>
<div class=”thumbinner”>
<div class=”thumbcaption”>Emo ja vasa ruokailemassa.</div>
</div>
</div>
Valkohäntäpeura aterioi herättyään ensi kerran aamunsarastuksen aikoihin ja toistamiseen illalla ja jatkaa ruokailua usein yöhön asti. Sen ravinto koostuu monenlaisista kasveista ja kasvinosista, kuten heinistä, ruohoista, varvuista, pensaiden ja puiden lehdistä, viljanjyvistä, tammenterhoista, marjoista ja omenoista sekä sienistä<sup id=”cite_ref-EOL_14-4″ class=”reference”>[14]</sup><sup id=”cite_ref-luonto-opas1994_13-6″ class=”reference”>[13]</sup>. Erityisesti se pitää maitohorsmasta.<sup id=”cite_ref-ksml_24-1″ class=”reference”>[24]</sup> Amerikan ankarilla aavikkoilmaston alueilla valkohäntäpeura elää erilaisilla kaktuksilla ja jukilla. Sokerintuotantoalueilla sokerijuurikas on paikoin merkittävä osa syksyn ja alkutalven ravintoa. Talvisin männyn ja varsinkin katajan neulasilla ja vuosikasvaimilla sekä pihlajan, haavan ja pajujen oksilla on ravinnossa suuri osuus.<sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-6″ class=”reference”>[15]</sup><sup id=”cite_ref-luonto-opas1994_13-7″ class=”reference”>[13]</sup> Se myös kaivaa lumen alta ruohoja, mustikan ja puolukan varpuja ja jäkälää.<sup id=”cite_ref-ksml_24-2″ class=”reference”>[24]</sup><sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-7″ class=”reference”>[15]</sup>

Paksu, yli puolimetrinen lumikerros haittaa valkohäntäpeurojen liikkumista ja luontaista ravinnonhankintaa.<sup id=”cite_ref-Nummi88_5-30″ class=”reference”>[5]</sup><sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-8″ class=”reference”>[15]</sup>Pienisorkkaisilla jaloilla ei ruoan kaivu lumesta onnistu. Lisäksi eläimet pyrkivät talvisin kerääntymään suuriin laumoihin, jotka helposti kuluttavat pienen alueen ravintovarat loppuun<sup id=”cite_ref-Nummi88_5-31″ class=”reference”>[5]</sup>. Suomessa ne selviävätkin talvisin paljolti metsästäjien suorittaman riistaruokinnan avulla.<sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-9″ class=”reference”>[15]</sup> Ruokintaan käytetään eniten omenia ja juureksia, kuten perunaa, porkkanaa ja punajuurta sekä viljaa, heinää ja lehtikerppuja. 1990-luvulla suoritettujen kyselyjen ja laskentojen perusteella Suomessa on keskimäärin yksi ruokintapaikka kolmea peuraa kohden.^{<i><abbr title=””>lä</abbr></i>}

Männyn osalta yhden tukin puu on turha kaato. Tuossa iässä mäntyyn ei ole ehtinyt valmistua valmista puuta lainkaan , vaan koko tukki on pintakasvua jossa runsaasti ravinteita ja vähän hartseja. Pääasiassa ravinteet on nesteesä jonka haihduttua ravinteet jäävät puuhun ja näin altistaa puun homeelle ja laholle. Tätä puutavaraa tulisi rakennuksissa välttää kun nyky rakentaminen on tunnetusti hyvin alttiita juuri homeelle ja lahoamiselle. Jo pelkän lämpötalouden vuoksi tulisi suosia kuusesta sahattua rakennustarpeita. Kuusen lämmönjohtokyky on huomattavasti mäntyä heikompi. Kuusi tuntuu kosketettaessa mielyttävältä mutta mänty on kalsea samassa lämpötilassa.  sama ilmiö tulee saunan lauteissa , mänty lauteet on tuli kuumat kun kuusi lauteet on vielä siedettävät. Tiede saattaa todistaa, muuta mutta tämä on koettua ja hyväksi havaittua tietoa.

Vastaus kysymykseen on ,
<h1 class=”page-title page-title-topic”>Miksi wc- paperin tuottamista ei arvosteta</h1>
No siksi kun yksinkerainen paperi on niin heikkoa että sormet värjääntyy, jos laittaa kaksin kerroin niin paperit lusitaa toisiaan vastaan, jos taas komin kerroin niin käyttöaika arkkia kohti jakaantuu kolmeen osaan ja tällöin on tuloksena jako jäännös joka on tasattava sormin.