Käyttäjän relaskooppi kirjoittamat vastaukset

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • relaskooppi

    Niin vain,harvennustaksa jossa poistettavan puun koolla on suuri merkitys taksaan ja kun yläharvennusta mennään niin puun koko
    on isoa mutta kertymääkin tulee juuri samasta syystä.

    Katsotaan nyt vittinkö jatkaa keskustelua, suorittavalla ja kumpp.on paniikkinappula jumittunut pohjaan.

    relaskooppi

    Aivan näin kuten n-merkki sanoo, siellä on erikokoisia puita ja siellä voi olla niitä paljonkin mutta eihän niitä yhteen hakkuukertaan kovin paljon voi ollakkaan eikä tarvitsekkaan, muutama sata runkoa ha poistetaan n.20v välein ja pääasiassa tukkirunkoja.
    Tämä vaikuttaa aika yksinkertaiselta asialta.

    relaskooppi

    Eihän niissä vanhoissa määrämitta hakkuissa mitään ole kokeiltu, pääasia että on puuta saatu.Toisaalta eipä niin vanhat hakkuut enää missään näy, 60-80v on niin pitkä aika että vankat mettät niissä on vaikka ei mitään ole sen jälkeen tehtykään, ainoa mikä näkyy on kuivan kankaan kuusikko väärän puulajin takia ja niitähän on viime vuosikymmeninä hakattu.

    relaskooppi

    Metsähallitus on käyttänyt sotien jälkeen määrämitta harsintaa jossa
    kaikki määrätyn mitan täyttävä, hyvälaatuinen tukkiaines on hakattu.
    Mallia lienee käytetty ties kuinka pitkään sitä ennenkin.
    Mitä yhteistä on nykyajan yläharvennus /erirakenteismenetelmällä
    ja kaukana historiassa käytetyllä. Ei niin yhtään mitään.
    Nykyään metsälaki asettaa omat vaatimukset jäävän puuston määrälle ja laadulle, ei siihen uutta lakia tarvitse edes odottaa.

    Kuten Rane sanoo, on niissä Mh vanhoissa hakkuujäljissä korjaamista ollutkin, ne vaan kuuluu osana Suomen selviytymistä
    vaikeista ajoista.

    relaskooppi

    Minulla nyt jostain syystä on erinlainen kuva tästä erirakenteisesta hakkuu tyylistä.Jos ensiharvennus vedetään 300kpl ha tiheyteen niin vaikka kertymää olisikin niin kuitenkin myydään kuitu ja energiapuuta jonka hinta on huono, eikös se kaikenlisäksi ole lainvastaista toimintaa.
    Niitä metsien ostajia kyllä löytyy pilvin pimein jotka ostavat ja hakkaavat kaikki päätehakkuut aukoksi, mutta se hyväksytään koska avohakkuu tuottaa toimijoille runsaasti työtä ja tuloa kuten raivaukset,maanmuokkaukset,istutukset,taimikonhoidot eli mo.e on tiedossa kuluja ensimmäiset 40v. Toisaalta avohakkuu myös tuhoaa ne vähäisetkin luontoarvot joita nyt soisi jossakin olevan.

    Toinen asia johon vastausta kaipaan onkin että kuka teistä oikeesti
    on edes kokeillut yläharvennus pohjaista hakkuuta, näyttää vaan siltä
    että täällä ollaan vastaa vaikka ei asiasta tiedetä mitään. Menkää edes katsomaan missä tällaista tehdään.

    relaskooppi

    AC.e, kaksisataa vuotta yläharvennusta täyttää kyllä kaukaisemmatkin unelmat, itse olen ajatellut että kaksi tai
    kolme kertaa voisi toimia hyvinkin, päästäänhän sillä 60v.

    Jonkun tiedon mukaan Suomen metsät on poltettu tervaksi, sitten ne
    on kaskettu ja viho viimein harsittu piloilleen.Nyt puuta on enempi
    kuin koskaan ja puuta sahataan harsituista metsistä.
    Voi voi Tartzan, ei nämä metsät aavikoidu täällä havupuu vyöhykkeellä
    niin kuin kotipuolessasi, siellä jos reilusti hakkaat niin on liaanit hukassa

    relaskooppi

    On aika helppo uskoa yläharvennus pohjaisen metsänhoidon
    hyvä kannattavuus, siinähän leikataan kulut minimiin ja myydään pääasiassa tukkia.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)