Käyttäjän Reiskako kirjoittamat vastaukset
-
Isot laivat kääntyy hitaasti, jos koskaan. Itselleni on positiivinen yllätys, jos metsäfirmat ylipäätään ostaa yläharvennuskohteita pystyyn. Tämä tietysti voi muuttua aikaa myöten, jos ajatukseen totutaan.
Täällä päin on nykyään suuri määrä koneurakoitsijoita jotka näkevät metsänomistajan asiakkaana ja ovat valmiit palvelemaan hyvinkin järkevillä hinnoilla. Ja ostomiehet ostavat mielellään tuttujen motoyrittäjien tekemää hankinta- tai käteispuuta. Harvennuskorjuu on tietysti avohakkuuta kalliimpaa mutta toisaata isojen puiden korjuu selvästi halvempaa kuin pienempien.Joo nimenomaan näin: riskit on syytä miettiä melko tarkkaan.
Taitaa olla niin että varttuneen puuston harventaminen aina aiheuttaa tuulituhoriskin. Riski on suurempi alaharvennuksessa kuin yläharvennuksessa. Jos maasto on tuulituhoille altista, saattaa kannattaa poistaa kuuset ja jättää mäntyä. Oman kokemukseni mukaan hoikat männyt pysyy hyvin pystyssä, kuuset tahtoo kipata tuulessa.
Toinen näkökulma nähin tuulithoihin on että niitä näyttää syntyvän pahiten uusien aukkojen laidoilla. Yksi tapa välttää tuulituhoja voi olla että ei tehdä aukkoa vaan pidetään alue peitteisenä, edellyttäen että arvokasvuprosentit sen sallii (?).
Puuki kirjoittaa taas asiaa.
Omalta osaltani olen käynyt metsätaloussijoituksille viime vuosina yhä positiivisemmaksi.Taitaa liittyä korkoympäristön kehittymiseen. Kasinotaluoden vuosina viiden prosentin vuosituotto ei ollut juuri mitään, nykyään ja ehkä pitkällekin tulevaisuuteen se on tosi hyvä tuotto, etenkin jos sijoitukset voidan rahoittaa halvalla velkavivulla.Puun hinnan lisäksi kysymyksenä tulevaisuuteen on kiinteistöjen arvostus. Se näyttäytyy itselleni lupaavana. Maata ei valmisteta enää, pallo näyttäisi käyvän yhä ahtaammaksi.
Arvokasvuprosentin ja diskonttokoron vertailusta senverran että eikös arvokasvuprosenttia saa ylös sillä että myy pois parhaat puut? Näinollen mainittu vertailu kyllä ohjaa hakkuita mutta se ei suoraan taida kertoa, koska kannattaa uudistaa ja koska jatkaa kasvatusta alennetulla puustopääomalla (?). Epäsuorasti se kyllä kertoo: uudistaminen on väistämätöntä sitten kun puuston osittaisella poistolla ei enää saada arvokasvuprosenttia pomppaamaan. Tästä taitaa seurata että ihan jokaisen tukkihakkuun jälkeen ei kannata udistaa.
Näyttää olevan taas metsäsijoitusrahastoja auki.
http://unitedbankers.fi/ub-metsa/Ne ottaa rahaa sisään, joten ostaa pitää. Lupaavat viiden prosentin tuottoa. Voi onnistuakin jos lisätään kolmosen reaalikorkoon inflaatio. Sitten pitäisi saada vielä kulut pois. Mutta jos tehtaita rakennellaan ja siten hinnat paranee, ja käytetään yläharvennuksia tms, ja ostetaan kohteita joissa ei ole odotusarvoja kunnolla huomioitu ja myydään puuta isoina erinä niin saattavat hyvinkin saada vielä kulut pois ennen sitä viiden prosentin tuottoa.
Puuki, kehtaisitko laittaa linkin, mistä ne taulukot löytyy?
Mitä siellä mahtaa lukea kerrointaulukon otsikoissa? Kasvupaikkatyyppi, puulaji, ikä, puumäärä kuutioina, pituus?Maalaissepon kanssa olen samaa mieltä koroista. Vielä vähän voisin tinkiäkin. Metsätalouden korko taitaa olla yleensä reaalikorko, ja nykymaailmassa 4% reaalikorko on täysin ylimitoitettu. Itse kasvattaisin vielä 2% arvokasvulla. Jos puhutaan pitkistä ajoista (30-50 vuotta) riskit kasvaa ja silloin itse käytän kolmosta.
Yleisesti ottaen nykyään taitaa saada pankista lainaa suurinpiirtein samalla korolla kuin inflaatiovauhti.Siis reaalikorko on nolla. Semmoistahan kannattaa ottaa sen verran kuin saa. Nollakorkoa ei kyllä välttämättä saa tyrkytettynä, itse kilpailutin pankkeja viime vuonna ja tarjoukset vaihteli laidasta laitaan.
Kassavirrat eivät valitettavasti ole alaani, olen enemmän finanssimiehiä. Siltä kannalta olen itse ajatellut uudistamiskriteeriä seuraavasti.
Jos puuston nykyarvo on odotusarvoa suurempi, puustoa ei kannata seisottaa vaan sitä on syytä poistaa, kokonaan tai osittain. Jos osittaisella poistolla ei päästä tilanteeseen jossa odotusarvo olisi puuston nykyarvoa korkeampi, edessä on väistämättä uudistaminen. Tosiasiassa taitaa usein olla että osittaisella poistolla päästään tilanteeseen jossa nykyarvo on vähäinen ja selvästi odotusarvoa alempi. Sitten varmaan tarvitaan vielä vertailu siitä, miten tämä arvoero suhtahtautuu uuden taimikon odotusarvon ja taimikon perustamiskulun erotukseen. Taitaa useinkin pärjätä se kasvattamisen jatkaminen tällä tavalla vertailtaessa (?).
Onko joku nähnyt niitä julkaistuja odotusarvokertoimia?
Salaista tietoa?Anneli eikös se ole kaikissa metsätalouden toimissa ykköskysymys, että minkälaisia hintoja ajatellaan joskus vuosikymmenten päästä saatavan?
Joku voi tietää paremmin mutta ne jotka ei tiedä taitaa ajatella että suurinpiirtein samoja kuin nytkin, reaalisesti. Tästä seuraa että on käytettävä reaalikorkoa, ja kaikki muu onkin helppoa. Esimerkiksi kolmen prosentin reaalikorolla pitää 20 vuoden päästä saatava tulo nykyarvoistaa kertoimella
1/(1.03)^20
tuosta kertoimesta tulee lukuna 0.55.Siis jos meillä on metsikkö jonka ajatellaan 20 vuoden päästä tuottavan tuloa 10 000 euroa, sen nykyarvo (odotusarvo) on 5 500 euroa.
Jos puuston arvo on nyt 4000 euroa, odotusarvolisä on 1500 euroa. Odotusarvolisäkerroin on 1.375.Laskelmissa kannattaa varmaan käyttää verottomia hintoja. Samoin summa-arvomenetelmien yhksikköhinnoista kannattaa laskea verot pois.
Todettakoon vielä että homma on herkkää korkokannalle. Jos käytettäisiin kahden prosentin diskonttauskorkoa, metsikön alrvo olisikin 6700 euroa, eikä 5500. Ero käy vielä isommaksi jos puhutaan pidemmistä odotusajoista. Jos esimerkiksi Pihkatappi vaihtaisi korkokannan kakkoseen niin taitaisi ruveta tilat ”jäämään”?
Summa-arvomenetelmän ja tuottoarvomenetelmän tulokset taitaa olla samat, jos laskentaperusteet on samat.
Yleensä summan termit pitänee laskea tuottoarvosta, koska muita tapoja on vähänlaisesti olemassa (?). Näin esimerkiksi puuston arvon, puuston kasvun odotusarvon ja maan arvon osalta.
On olemassa joitakuita summatermejä jotka tuottoarvon asemesta vaihtoehtoisesti voitaisiin estimoida kustannusperusteella, on siinä sitten järkeä tai ei. Näitä on esimerkiksi taimikoiden, ojien ja teiden arvot. Jos kustannusperustetta käytetään, tulokset eivät välttämättä ole samat kuin tuottoarvolaskussa. Kannattavien investointien osalta saadaan tuottoarvosta vähän isompi. Siis esimerkiksi taimikon arvo voi olla hiukan perustamiskustannusta suurempi. Jos investoinnit on olleet kannattamattomia, saadaan summa-arvosta vähän isompi. Siis taimikon tuottoarvo voi olla perustamiskustannusta pienempi.
Jos sallitte niin en puutu verotukseen vaan sanon että summa-arvomenetelmällä tuotettavat arvot eivät ole tällä hetkellä ajan tasalla. Ne on historiaa ja mahdollisesti tulevaisuutta mutta ei nykyisyyttä.
Miksi näin? Jostakin niiden taulukoiden lukujen täytyy tulla.
Esimerkikis maapohjan arvo taitaa tulla jonkinlaisena maan tuoton nykyarvona. Liekö keometrisen sarjan summa.
Jos hehtaari tuottaa esimerkikisi kymmenen euroa vuosittain (siis ilman ihmeempiä hoitopanostuksia), saadaan 5% korkokannalla maan arvoksi 200 euroa/ha. Yhden prosentin korkokannalla saadaan 1000 euroa/ha. 0.1 prosentin korolla saadaan 10 000 euroa/ha. Tässä taitaa olla syy siihen että sijoitusrahastot ostelevat metsäkiinteistöjä..