Käyttäjän Reiskako kirjoittamat vastaukset
-
<p>Nettotulos on ollut 341 miljoonaa, operatiivinen nettotulos 97 miljoonaa, oma pääoma 2,2 miljardia. Operatiivinen nettotulos suhteessa omaan pääomaan 4,4%. Mutta sijoitettu pääoma on ollut 3,5 miljardia, ja tähän suhteutettu operatiivinen nettotulos ainoastaan 2,8%.<br /><br />https://www.arvopaperi.fi/porssitiedotteet/tornatorin-vahva-kasvu-jatkui-liikevaihtoa-kertyi-195-miljoonaa-euroa-ja-tase-kohosi-3-6-miljardiin-euroon/7058f5f1-96b8-50c3-a3bd-f771850dce2e</p><p> </p>
<p>Puu Hastelijalla on hyvin hoidettu metsätalous.<br />Metsätiloista on viime vuosina maksettu semmoisia hintoja, että 3% keskituottoa ei ole huono. Siis jos kestävä nettotulo on 80k/vuosi, metsän arvo on lähempänä kolmea kuin yhtä miljoonaa.</p>
(1.05)^50=11.5
(1.03)^60=5.9Siinä on viiden ja kolmen prosentin vuosituotot, kun pääoma jää kiertoajaksi kohteeseen.
Tarvitaanko vielä muuta laskentaa?Jos sitten metsänhoitopuolesta sen verran että täälläpäin todellakin halpa uudistaminen ja pitkä kiertoaika on poppia. Kiertoajasta tahtoo tulla pitkä kun aina pitää odotella rungot tukkikokoisiksi ennen korjuuta. Kuiturunkoja ei kannata kaataa. Onneksi aina välillä on puustopääomat vaatimattomia, kun isot puut on otettu pois.
Kiitos Timppa vastauksesta. En kyllä ymmärrä siitä paljonkaan.
Mainitsinko jossakin että uudistamiskulut olisivat 40% myyntitulosta?
Olisi myös mielenkiintoista jos voisit hiukan avata väittämää jonka mukaan hyvä metsänhoito on huonoa kannattavampaa.Itselläni on vuotuiset vakuutusmaksut ja tiemaksut molemmat alle euron hehtaaria kohti.
Edit:
Nyt ehkä ymmärrän jotakin tuosta 40%:sta.
Eikös nuo 5…7 % vuosituotot ole melko hyviä?Jos uudistamiskulu olisi, taimikonhoitokulut mukaan lukien, 2000 euroa, ja sille saataisiin 5% vuosituotto, pitäisi päätehakkuutulon 50 vuoden päästä olla 23 000 euroa. Jos sitten ajatellaan että osa vuosituotossa on inflatorista, ja käytetään vaikka 3% reaalikorkoa, niin uudistamistulo nykyrahassa pitäisi olla 8800 euroa. 60 vuodessa potti kasvaisi 11800 euroon (3%).Tähän haarukkaan varmaan monikin tapaus mahtuu?
Joo asia on niin kuin Puuki kirjoittaa. Kannattavuutta voi laskea, mutta koska tulevaisuuden ennustaminen on epävarmaa, tulokset on parhaimmillaan suuntaa antavia. Tavaralajisiirtymät ja kiertoajan pitenemiset ja lyhenemisen vaikutukset on tietysti oleellisesti tulokseen vaikuttavia asioita. Sadonkorjuuoperaatioiden kannattavuuden tarkastelu on oma juttunsa ja siinä tulee vastaan kysymys ylä- tai alaharvennuksista jne jne.
Puheena olevan tuottokeskustelun kannalta oleellinen pointti on että euromääräinen hehtaarituotto ei taida ole järkevä tapa arvioida metsätaloutta. Ei, vaikka kyseessä olisi euromääräinen nettotuotto hehtaaria kohti. Tämän tausta on se että hehtaarimäärät eivät ole metsänomistajalle vakioita: maata voidaan ostaa lisää, jos on rahaa. Rahaa saa pankista, mutta ei rajattomasti, ja pääoman tuottavuus taitaa olla talousmielessä ykkösjuttu. Hyvällä metsänhoidolla voi saada maksimoitua hehtaarikohtaisen nettotuoton, mutta ne metsänhoitokäytänteet joilla maksimoidaan pääoman tuotto saattaakin olla melko lailla poikkeavia.
No niinpä taitaa olla.
40% oli tuottoero, 67% oli nettotuottoero. Jälkimmäisessä oli siis tuotoista vähennetty investoinnit, edellisessä ei. Nettotuottoero on tietysti isompi luku. Molemmista laskentatavoista saadaan samat luvut samoilla perusteilla. 7%/5% = 14000/10000.Käytännön metsätaloudessa taitaa olla päätelmä kuitenkin se että parhaaseen pääoman tuottoon ei päästä parhaalla hehtaarituotolla vaan tehokkaalla pääoman käytöllä. Tehokas pääoman käyttö taas edellyttää kustannustehokasta hehtaarikohtaista toimintaa, pikemminkin kuin ns. hyvää metsänhoitoa.Kohtuullisen tasoinen metsänhoito taitaa olla kannattavinta, semmoinen että pahojen epäonnistumisten todennäköisyys jää pieneksi.
Joku voi nyt miettiä että jos metsää on vain 100 hehtaaria niin mitenkäs ne 200 hehtaarin uudistusalat oikein voi uudistaa, ainakaan omalla maalla.
Jos joka vuosi säästää uudistamiskuluissa 2000 euroa ja paljaan maan hinta on 300 euroa niin joka vuosi voi ostaa säästöllä 6,7 hehtaaria maata. 15 vuoden päästä on 200 hehtaaria.Jos alkuinvestointi on 2000 ja vuosituotto 100, tai toisaalta investoidaan 1000 ja vuosituotto on 70, eikös jälkimmäinen investointi ole tuottavampi?
Se tuottaa 7%, kun isompi alkuininvestointi tuottaa 5%. ?Saman asian taitaa voida sanoa niin että jos 100 hehtaarin tilalla käyttää vuosittain uudistamiseen 4000 euroa ja sieltä saa tuottoja 10 000 euroa niin nettotuotto on 6000 euroa. Mutta jos puolittaa hehtaarikohtaisen uudistamiskulun ja siitä seuraa 30% alenema vuotuistuotoissa niin samalla rahalla saakin uudistettua 200 hehtaarin uudistamisalat. Vuotuistuotot on 14 000 euroa, ja nettotuotto 10 000. Jälkimmäinen tuotto on 67% ensimmäistä parempi.
Tuo 167% on eri suhdeluku kuin 7%/5%=1,4. Mistähän tämä ero voi johtua?
Jos sattuu käymään niin että toinen puulajeista epäonnistuu ja syntyy harva taimikko, esimerkiksi 800 kuusenturria hehtaarilla tasaisesti levinneinä, miksi alueelta pitäisi myydä ensiharvennusleimikko?
Eikö tuo 800 ole jo sinällään sopiva harvennuksen jälkeinen runkomäärä -> päästään suoraan väljennyshakkuuseen?Löytyi mielenkiintoinen blogi taimikon odotusarvon laskennasta.
Samalla tavalla voidaan tietysti laskea puuston odotusarvo missä tahansa kehitysvaiheessa. Mitään odotusarvokerrointa ei tarvitse käyttää, odotusarvo voidaan laskea ihan euromääräisenä. Kertoimen osalta tekninen ongelma on että jos/kun taimikoissa ei ole arvostettavaa myyntipuuta niin kertoimella joudutaan kertomaan nollaa. Näin siitä huolimatta että odotusarvoa on ihan oikeasti olemassa.
Itse laskisin odotusarvoja hiukan eri tavalla kuin mainitussa blogissa on tehty. Jos tarkastellaan erikseen reaalikorkoa ja inflaatiota, prolongointi faktoroituu (1+k1)^n (1+k2)^n. Reaalihintoja tarkasteltaessa inflaatiotekijä voidaan yksinkertaisesti jättää pois. Faktoroinnin antama laskentatulos eroaa vain hiukan laskentatavasta (1+k1+k2)^n. Faktoroinnin perustelu on se että korkokannat eivät vaikuta juoksuaikana erillisesti, vaan reaalikorosta aiheutuvaan arvonnousuun puree myös inflaatio (tai toisin päin, jos niin halutaan ajatella).
Itseäni ei pahasti haitannut muu kuin mönkkäristä puhuminen. Lisäksi aavistuksen se että ehkä hiukan sekoitettiin reaalikorkoa ja nimelliskorkoa. Muuten hyvinkin asiallinen artikkeli (?).