Etusivu › Keskustelut › Reima Ranta › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 978)
1 2 3 … 87 88 89 … 96 97 98
  • Reima Ranta 21.1.2015, 12:29

    On teillä mustavalkoinen käsitys metsäekonomiasta. Eikö siihen kannattaisi vähän perehtyä, eikä tehdä omia keksintöjä. Perusasiat ovat minusta varsin yksinkertaisia.

    Minusta on erittäin tärkeää mm. ymmärtää se, koska päätehakkuun ajankohta on taloudellisesti perusteltua. Se on puuntuottajalle rahanarvoista perustietoa. Metsän kannattaa uudistaa, kun puuston ja maapohjan summalle puuston kasvusta saatava tuotto menee pienemmäksi, kuin mitä vastaavalla riskillä saisi hyötyä muualla.

    Maapohjan arvo kuvaa sen tuottoarvoa, joka huomioi uudistamiskustannukset jne. Toisin sanoen, mitä kannattavampi uudistamismenetelmä on, sen suuremmaksi maapohjan arvo muodostuu, joka puolestaan heikentää vanhan metsän tuottoa ja lyhentää kiertoaikaa.

    Em. kertoo myös konkreettisesti sen, että hakuun taloudellista ajankohtaa ei voi nähdä vain metsästä, vaan se on metsänomistajakohtainen, hänen muusta taloudestaan riippuvainen.
    Aivan sama koskee myös metsätalouden investointeja.

    Reima Ranta 20.1.2015, 11:28

    En tiedä minkälainen jakautuma metsäalan eri toimijoista täällä on edustettuna ja mikä osuus heidän tuloistaan syntyy puuntuottamisesta ja mikä metsäsektorin muusta puuhasta.

    Se on tietysti selvä, että puuntuottajan ja näiden metsäalan muiden toimijoiden edut ja tavoitteet ovat tavattoman erilaisia – usein täysin vastakkaisia.

    Jos ajattelemme näihin saakka lainkin vaatimaa metsätalouden tavoitetta eli puun määrällisen tuottamisen maksimointia, voidaan todeta, että tämä sanottu tavoite palvelee kaikkien muiden paitsi puuntuottajan etua.

    Jos olen ymmärtänyt keskustelijoita oikein, niin vähintään 90% keskustelijoista väittää puuntuottamisen maksimoinnin olevan myös metsänomistajalle perusteltu taloudellinen tavoite, edellä esim. Roisto Reipas, Puun takaa jne.

    Metsänhoito on lähes poikkeuksetta investointi hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Siitä huolimatta he katsovat, että korko ei vaikuta mitenkään näihin kauaskantoisiin investoihin, oli sitten metsänomistajan lainan tai muiden sijoitusten korko 0 tai 10%.

    Käsitys, että jäkevät taloudelliset metsänhoidon toimet voidaan nähdä vain metsästä on täysin harhaanjohtava. Jokaisen luulisi käsittävän, että on taloudellisesti mieletöntä maksaa esim. lainasta 10% korkoa ja sijoittaa se metsään, jossa tuotto on esim. 2%.

    Tapiossa asia on sentään saatu nostettua pöydälle, vaikka vielä 10 vuotta sitten jopa keskeiset henkilöt sielläkin kampanjoivat lehtienkin palstoilla aivan muuta. Sitä en ole seurannut, ovatko kyseiset henkilöt vieläkin Tapion palveluksessa.

    Mm. edunvalvojaa leikkivän Mtk:n rooli ymmärryksen lisäämisessä on ollut käsittämätön.

    Koulutuksen tarve ymmärryksen lisäämiseksi on huutava.

    Reima Ranta 20.1.2015, 10:45

    Oma kokemukseni Pohjois-Suomen metsistä on sen kaltainen, että siellä kasvujen erot paikallisista olosuhteista riippuen ovat huomattavan suuret – suuremmat kuin Etelä-Suomessa eli keskimääräiset kasvut eivät kerro koko totuutta. Minullakin on yksittäisiä metsäpalstoja, jotka Pohjois-Suomessa kasvavat selvästi paremmin, kuin 1000 km etelämpänä.

    Varsinkin pohjoisessa, jossa kasvut ovat keskimäärin huomattavasti vähäisempiä kuin etelässä, aivan keskeinen huomio tulisi kiinnittää laadukkaan tukkipuun kasvattamiseen.

    Reima Ranta 19.1.2015, 11:13

    Minäkin olen käyttänyt metsiä lainan vakuutena taannoin metsätiloja aktiivisesti ostaneena suorittava. Koskaan en kuitenkaan törmännyt tilanteeseen, että vakuusarvo olisi määritelty pankissa metsän metsänhoidollisen tilan perusteella, eli päätehakattavissa olevan metsän vakuusarvon olisi pitänyt olla 0. Joskus kommentoinkin asiaa pankkiirille, että metsän vakuuden arvo on täsmälleen samanlainen kuin katsominen minua syvälle silmiin ja siitä päättely, maksanko lainan takaisin. Pnkkien huoli vakuuksien arvosta on taloudellisesti haastavina aikoina tietysti hyvin ymmärrettävä.

    Reima Ranta 19.1.2015, 10:43

    Tuon vastauksesi olisin tiennyt Gla, vaikka et olisi vastannutkaan. Omalla kohdallani metsätalous on ollut viime aikoina muiden puuhin vuoksi taka-alalla. Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi en muutenkaan ole pitänyt lajaa hakkuutoimintaa tässä tilanteessa perusteltuna, jonka vuoksi lakimuutoksetkin ovat olleet käytännössä merkityksettömiä.

    Minusta on äärimmäisen häikäilemätöntä yrittää maksattaa metsänhoitomaksua osin puolustuskyvyttömillä vanhuksilla ja jopa liittää heitä Mtk:n jäseniksi ja tällaista menettelyä sinäkin Gla täällä kehtaat puolustat.

    En ole saanut minkäänlaista informaatiota niiltä n. kymmeneltä mhy:ltä, jonka pakkojäsenenä olen ollut. En maksun suuruudesta, toiminnan muutoksista, Mtk:n jäsenyydestä jne. Mtk:n jäsenyys on kohdallani sen toimia seuranneena metsänomistajana täysin mahdoton. Täsmälleen samanlaisia lehtiä niiltä vällillä on tullut postilaatikko täyteen, mutta niissä olevaa informaatiota harvemmin vaivaudun edes lukemaan, joten ne ovat päätyneet muiden mainosten mukana roskalaatikkoon.

    Palollinen maksu jouduttiin poistamaan juuri siksi, että tällaiset monopolit eivät kuulu markkinatalouteen. Maksamalla jollekin toimijalle kynnysrahaa tekisin häikäilermättömän karhunpalveluksen toista markkinolla toimivaa yrittäjää kohtaan. Metsänhoitomarkkinoille kaivattaisiin vapailla markkinoilla olevia toimijoita, ei monopoleja. Sinänsä minulle on täysin yhdentekevää, mikä nimi jollakin palveluntarjoajalla on ( olkoon mhy tai mikä muu tahansa), jos metsänhoitopalvelua tarvitsen ja käytän. Sen ratkaisevat tietysti aivan muut seikat.

    Reima Ranta 18.1.2015, 15:44

    Olin Gla mukana tuossa uuden metsälainsäädännön aloitusseminaarissa, jonka Sirkka-Liisa Anttila avasi.

    Eräs henkilö soitti ja kertoi, että tällainen seminaari pidetään ja yllytti lähtemään mukaan. Ilnmoittautumisaikakin oli jo mennyt umpeen, mutta soitin kuitenkin ministeriöön, joka ilmoittautumisia otti vastaan.

    Kysyin onko seminaariin vielä tilaa, johon virkailija vastasi, että muutamia paikkoja on vielä vapaana. Seuraavaksi hän kysyi, että mistäs organisaatiosta seminaariin ilmoittaudun. Kun vastasin hänelle, että edustan vain itseäni metsänomistajana, syntyi hetkeksi syvä hiljaisuus. Hetken kuluttua hän sitten ilmoitti, että hetkinen, minä käyn kysymässä voidaanko metsänomistaja hyväksyä seminaariin. Kerron tämän siksi, että em. kuvaa mielestäni hyvin metsänomistajan asemaa, enen muuta hänen oikeuksiaan koskevassa asiassa.

    Seminaari oli asiallinen, joskin vahvasti vahojen periaatteiden sävyttämä, metsäamattikunnan ylivertaisen edustuksen vuoksi. Kovaakin keskutelua käytiin ”ryhmätyövaihessa”. Yhden puheenvuoron itsekin käytin loppukeskustelussa, vieläpä viimeisenä puheenvuorona, joka sisälsi vain yhden ajatuksen vapaasti muistettuna. Ei ole perusteltua eikä kenenkään edun mukaista laatia sellaisia metsänhoidollisia säädöksiä, jotka rajoittavat metsätalouden kannattavuutta.

    On tietysti avoimesti myönnettävä, että en muutamia vuosia sitten mitenkään voinut uskoa, että näin suuri muutos saadaan aikaan näinkin nopeasti. Sisäinen vääntö on eittämättä ollut raju. Esim. jatkuvan kasvatuksen salliminen on jokaisen metsänomistajan edun mukaista, käytti hän sitten kumpaa menetelmää hyvänsä. Sama koskee tietysti myös hakkuiden vapauttamista. Tätä taustaa vasten täälläkin siitä käytävä negatiivinen keskustelu on minusta hyvin omituista.

    Reima Ranta 18.1.2015, 11:11

    Ymmärtänet Gla, että minun on mahdoton tukea tukea kilpailun rajoittamista. En ole kenellekään mitään ilmoittanut, mutta en todellakaan aio mitään kilpailunrajoittamismaksua maksaa. Pakollinen metsänhoitomaksu jouduttiin poistamaan juuri sen kilpailurajoitteiden vuoksi, siksi on mahdoton ymmärtää ministeriön asiasta lähettämää kirjettä, jonka mukaan metsänomistajan on asiassa ilmoitusvelvollinen. Metsäomistajaista suuri osa on ikääntyneitä vanhuksia, jonka vuoksi järjestely on törkeä, johon on pakko puuttua!

    Toinen asia on varma, tuotettavan puumäärän maksimointi ei ole metsänomistajan taloudellisen edun mukaista – ei millään aikavälillä ja näin toimien taloudellisen tappion määrä on tietysti suoraan verrannollinen aikaan eikä päinvastoin. Metsänomistajan yksiselitteinen taloudellinen tavoite on tulojen ja menojen nykyarvojen erotuksen maksimoiminen. Sen, joka tätä ei kykene sisäistämään, ei tulisi antaa kenellekään minkäänlaisia neuvoja metsänhoidosta.

    Reima Ranta 29.12.2014, 09:52

    Tulihan se sieltä Tolopainen. Sinä kaipaat paluuta vanhoihin hintasopimusneuvotteluihin. Sen jatkehan tämä kartelli itse asiassa oli ja Mtk oli vaivihkaa osapuolena puun takana. Siihen paluu Tolopainen taitaisi vaatia kolmannen maailmansodan tai vastaavan selkkauksen, joka ainakin Suomen palauttaisi kiviaikaan.

    Niinhän ne markkinat Tolopainen todellakin toimivat, että puuta ostetaan niin halvalla kuin sitä markkinoilta on riittävästi saatavilla. Ongelmana on tietysti ollut lailla pakotettu puun ylitarjontatilanmne, jossa markkinat eivät ole voineet toimia.

    Miten sitten puun hinta määräytyisi noissa sinun kaipaamissa neuvotteluissa. Sopimukseen ilmeisesti päästäisiin vähän samaan tapaan kuin kartellissakin, heikoimmassa asemassa olevan teollisuuden osapuolen hinnoilla. Kummallisinta asiassa olisi se, että yksi osapuoli istuisi neuvotteluissa kummallakin puolella pöytää.

    Eräässä mielessä ymmärän sinua, sillä on itsekin kasvanut tämän osuuskunta-aatteen läpitunkemassa ympäristössä, jossa kilpailu oli kirosana. Nyt kuitenkin ajattelen, että tällaiset isot osuuskunnat tulisi kilpailluilla markkinoilla kieltää, sillä niillä ei ole omistajaohjausta käytännössä ollenkaan ja jos on niin se on todella hämärää puuhastelua. Kartelli oli siitä oiva esimerkki. Eikä näytä asia miksikään muuttuneen, koska kartellisotkua ei ole kyetty osuuskunnassa käsittelemään, mikä olisi ollut luottamuksen palauttamiseksi ehdottoman välttämätöntä. Luottamus on sitäpaitsi siitä ongelmallinen, että sen voi oikeastaan menettää vain ketrran.

    Liikuttavaa on ollut huoli tästä suiuresta savotasta. Metsähallituksen kanteesta ei olla huolissaan vaikka sehän koskettaa meitä jokaista. No ymärtäähän sen. Eihän se mitään, jos Metsähallitus saisi korvausta, mutta se olisis sentään jo vähän liikaa, että naapurin isäntä.

    Reima Ranta 27.12.2014, 23:21

    Et Tolopainen vastannut, kuinka hinnnat tulisi määräytyä, ellei kilpailluilla, vapailla markkinoilla.

    Tarkoitatko, että meidän tulisi siirtyä Pohjois-Korean tapaiseen järjestelmään, jossa kansantulo kerätään yhteen läjään, jonka päällä istuu vahvin ja häikäilemättömin hännystelijöineen. Pikku nilkit yrittävät sitten jotenkin pysy hengissä nuoleskelemalla edellisiä.

    Tai onko sinulla jossain joku talouden ylijumala tms., joka päivittäin voisi määritellä kaikkien maailman hyödykkeiden ja palvelujen hinnat vapaita markkinoita oikeudenmukaisemmin.

    Tai ehkä tarkoitat sitä, että sinulle ja sinun etupiirillesi hinnat tulisi olla sopivia ja muille vähemmän sopivia. Oma napahan meillä lähinnä on ja sen mukaan mielipiteemme lähes poikkeuksetta muodostuvat – niin tässäkin tapauksessa. Poikkeukset ovat niin harvinaisia, että ne vain vahvistavat tämän säännön. Olisihan se yhtä helvettiä, jos naapuri saisi vielä kartellikorvaustakin. Kuluriskistä aitoa huolta ei tietenkään ole, päinvastoin.

    Tätä keskustelua on ollut erityisen huvittava seurata. Onkohan jossakin todetussa kartellissa havaittu aiemmin syyllisten toimineenkin etujensa vastaisesti. Eikö sellaisen väittäminen aikuisten oikeasti olisi jo oikeuden halventamista ja jo periaatteessa mahdotonta. Eihän ketään ole pakotettu ostamaan yhtäkään ylihintaista tukkipuuta. Sahateollisuuskin on kehittynyt, ja kannattamattomimmat ovat hävinneet markkinoilta, kuten kuuluukin.

    Talouden ongelmat eivät johdu markkinataloudesta vaan sen puuttumisesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö ihmisten tulisi olla hyväntahtoisia ja auttavaisia toisilleen.

    Reima Ranta 27.12.2014, 10:34

    Yritä nyt Tolopainen päättää, maksetaanko ja maksettiinko niistä puista liikaa vai liian vähän? Olet hyvin erikoisella tavalla kumpaakin mieltä samanaikaisesti. Markkinoilla puun hinta ei ainakaan sinusta saisi siis määräytyä, vaan miten?

    Lahtosen kerran saamasta muutamasta satasesta tämä porukka hyppii seinille. Hänellä nyt ainakin on selvä kanta, että puista on maksettua lain vastaisesti sopimalla liian vähän. Lain vastaisuushan ei ole enää mikään epäily, vaan todettu tosiasia. Tyylistä voi olla montaa mieltä – tällaistahan tämä markkinointi ja mainostaminen nykyyään on.

    Metsänhoitomaksua on väkisin peritty kaikilta metsänomistajilta joka ainut vuosi moninkertainen määrä ja sillä on saanut rätingin, että teille onkin maksettu puistanne aivan poskettomasti ylihintaa.

    Mhy ja Mtk näytää avoimesti tukevan tällaista lainvastaista toimintaa. Sellaisen käityksen tästä väistämätä saa.

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 978)
1 2 3 … 87 88 89 … 96 97 98