Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Pahoittelen Gla, jos olen antanut ymmärtää, ettet saisi kritisoida. Sitä en todellakaan tarkoita, päinvastoin. Ilman kaltaisijaisi kommentoijia minusta palsta olisi mitäänsanomaton.
Taneli puolestaan edustaa kokenutta, kunnon vanhan kansan metsämiestä, joka kuitenkaan ei halua kurkistaa mitalin toiselle puolelle. ”Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.”
Kuinka osuvasti Ylikangas kommentoikaan uusien näkemysten esittäjien, vanhojen näkemysten nimmettömiltä nettikirjoittelijoilta saamaa kritiikkiä. Mitä enemmän uuden näkemyksen edustaja yrittää kansanomaistaa asiaansa, sen helpompi johonkin yksityiskohtaan on tarttua ja sen perusteella pyrkiä kumoamaan koko ajatus.
Gla epäilemättä ymmärtää Valkosen kommentin koivikosta ja lepikosta. Heitossa ei ole mitään kummallista. Neljän prosentin lainarahaa ei kannata riskisijoittaa kahden prosentin korolla, ei metsään eikä mihinkään muuallekaan. Tällaiseen tarrautumisella vain osoittaa asenteellisuutensa (etten sanoisi typeryytensä) asiaa kohtaan.
Hyvin oikeansuuntainen mielestäni on käsitys, että yleinen mielipide on avohakkuisiin kielteinen ja se on mielestäni helppo ymmärtää. Käsitykseni perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Ko. tutkimukseen en ota kantaa.
Itsekin paljon avohakkuita tehneenä, voin kertoa, että myönteistä palautetta ei todellakaan ole kuulunut, kielteistä sitäkin enemmän.
Avohakkuista suoraan hyötyjät, sitä tietysti puolustavat ja metsänomistajana ne tietysti hyväksyn. Jos en olisi metsänomistaja, kantani olisi kielteinen.
En nyt ymmärrä Gla, mistä luit kysymyksen vastaukseesi – rivien välistäkö? En mielestäni keskustellut hehtaareista, vaan metsien hinnoista, joita olet pitänyt liian kalliina – vai olenko ymmärtänyt väärin? Metsät ovat sinusta liian kalliita, mutta mittava investointi paljaaseen maahan sitävastoin poikkeuksetta tavattoman kannattavaa. Minä puolestani väitän, että ainakin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä metsän ostaminen markkinoilta on nykyhinnoinkin kannatavampaa kuin kallis uudistamisinvestointi.
Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus – eikö niin? Hintaan siis vaikuttavat korko, joka ei johdu metsästä, ja metsässä tehtävät toimenpiteet.
Nordic Forest Fund katsoo, että metsän ostaminen markkinoilta on perusteltua heidän menetelmillään. Sinä menetelminesi puolestaan katsot, että hinnat ovat liian kalliita. Tämä siis oli hämmästelyni aihe.
Teillä siis täytyy olla hyvin erilainen näkemys korosta, jotka markkinoilla ovat nyt poikkeuksellisen matalia.
Noin kärkäs toisten menetelmien arvostelu vain kummastuttaa. Varsinkin, jos se ei ole millään tavalla etujesi vastaista.
Siihen on vaikka minkälaisia syitä, kuinka laajasti joku metsätaloutta harjoittaa, ja ainakin aikamme on rajallinen.
Mielenkiintoinen juttu. Mitä tehdä, että nettonykyarvo olisi suurin mahdollinen? Sillä on parhaat edellytykset metsän ostamiseen, joka sen oivaltaa.
Täällä höpöttäminen on joutavaa. Tietotaito pitää laittaa tuottamaan.
Glakin täällä jauhaa palkatta (tai ehkä ei) kuinka homma toimii, muutta pitää metsiä liian kallliina, että voisi laittaa käytännön toimet kukoistamaan. Kulostaa omituiselta – hedelmistä puu tunnetaan.
Todella mielenkiintoisia nimiä otsikon taustahenkilöinä.
Timppa pohdiskelee nyt kaikessa rauhassa, ettei mene vipuun.
Sillä joka väittää, että toinen tai toinen menetelmä on kaikissa olosuhteissa ehdottoman oikea, on metsätalouden ymmärtäminen vielä aamuhämärissä.
Menetelmien vapauttaminen on ehdottoman positiivinen asia metsänomistajien kannalta. Metsänomistaja voi nyt käyttää kumpaa menetelmää hyvänsä ja kaikkia niiden välimuotoja. Ainakaan jatkuva kasvatus ei ole toisen metsänomistajan edun vastaista. Mieluummin haittaa voi toiselle metsänomistajalle olla jaksollisesta kasvatuksesta.
Merkittäviä vaikuttavaia tekijöitä ovat mm. korot, puulaji, paikalliset olosuhteet, muut aravotekijat jne. jne. jne. jne. jne. Metsätalouden tekijät ovat laaja kokonaisuus niin luonnon kuin taloudenkin ymmärtämistä ja vaihtoehtojen pitkälle menevä punnitseminen vatii huomattavaa matemaattistakin osaamista, johon yksittäisillä metsänomistajilla ei ole edes edellytyksiä. Mutuun perustuva parjaaminen on lapsellista.
(Jos ja kun kuluja käsitellään verojen jälkeisinä, niin silloin myös tulot on tietenkin käsiteltävä verojen jälkeisinä.)
Miksi 2-3 khl pitäisi muuttaa väkisin joksikin muuksi Gla?
Anteeksi tuplaantuminen.
Ennustaminen on Taneli vaikeaa, ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Joka siis tässä suhteessa teistä katsoo olevansa synnitön, niin heittäköön ensimmäisen kiven.
Taneli istuttaa Etelä-Pohjanmaalla innolla männyntaimia, eikä taida kolmen prosentin korolla saada koskaan edes omiaan takaisin. Harrastella tietysti voi, eikä siinä ei ole mitään väärää, mutta kannattako tuon kaltaisella metsillä rikastumisella nyt niin kauheasti takki auki revitellä.
Puun takana kasvaa jo 20-vuotiaassa istutuskuusikossa 200 m3/ha kuitupuun mitat täyttävää myyntipuuta eli kasvu täytyy olla luokkaa 20 m3/ha/v. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikanahan myyntipuuta ei käytännössä kerry. Hänelle istutusinvestointi on varmaankin jo perusteltavissa.
Jollakin metsäkuolemisien ennustamisilla on kovin vähän tekemistä tämän asian kanssa, joten siihen vetoaminen kuulostaa kummalliselta.
Omaa päätä saa käyttää ja pitääkin, kun sellainen kerran on. Informaatiotulvasta pitää pyrkiä ottamaan huomioon tarpeellinen ja loput jättämään.
On erinomainen asia, että meillä on nyt vaihtoehtoja. Kilpailevat järjestelmät karppaavat toisiaan ja se on kehityksen kannalta hyvä asia. Veikkaampa, että tulemme näkemään vielä enennäkemättömän maailmanlaajuisen pohdinnan ilmastollisista syistä tästä aiheesta, eikä tämä ole kannanotto puolesta eikä vastaan.
Meillä on 50 vuotta lainkin pakottamana yritetty torpata kaikki vaihtoehtoiset menetelmät. On väitetty jopa lain perusteluissa metsänomistajan edun olevan, että hän laskee metsätalouden investoinneissa koron olevan 0. Ajatus on tietysti pähkähullu, jonka kuka hyvänsä voi osoittaa vääräksi, vaikka ei olisi ikinä metsää nähnyt.
Jatkuvasta kasvatuksesta pääsee käden käänteessä uudistamalla metsä, joten siinäkin mielessä huoli on käsittämätön.