Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Oleellisin kasvuluku mikä metsäsuunnitelmissa tulisi ilmoittaa on suhteellinen arvokasvu. Se on oikea luku arvioitaessa esim. päätehakkuun ajankohtaa. Se tulisi aina kuulua suunnitelmatietoihin, varsinkin päätehakkuuta ehdotettaessa.
Pidän hyvin kummallisena sen puuttumista suunnitelmatiedoista. Metsäekonomia on vieläkin aamuhämärissä, vaikka tietoisuus siitä on toki viimeaikoina lisääntynyt.
Suhteellinen arvokasvu saadaan, kun puuston vuotuinen arvokasvu jaetaan puuston ja maapohjan summalla.
Reima Ranta 1.3.2016, 12:23Timo Heikki vastasi kysymykseen, eikä esittänyt vastauksen sijaan uutta kysymystä, kuten Timppa aiemmin pyrki tekemään.
Hankaliin kysymyksiin esitetään vastauksen sijaan mieluummin uusi kysymys. Kaikilla lienee läheistä kokemusta.
Timo Heikin vastaus tukee omaakin näkemystäni.
Markkinoiden näkemys ei näytä tukevan yhteismetsään liittämistä – kyseenalaisesta verohyödystäkään huolimatta.
Reima Ranta 21.2.2016, 20:01Kvanttifysiikan asiantuntija kommentoi nimettömänä jotakin alan ongelmaa. Samaa ongelmaa kommentoi nimettömänä myös maallikko. Kommentteja lukee sitten toinen alaa tuntematon ja tulkitsee perusteluja – vastuu on siis kuulijalla Gla. (lukijalla)
Eikö nyt kuitenkin olisi mukava tietää onko kommentin esittäjä fyysikko vai maallikko?
Miksi tällainen keskustelupalsta? Mihin se pyrkii, vai pyrkiikö mihinkään.
Onko se viihdettä, tyydyttääkö se pätemisvajetta, pyrkiikö se lisäämään jopa ymmärrystä, manipuloimaan puunmyyjiä, muuttamaan käytäntöjä jne. jne., vai kaikkea tätä keskustelijasta riippuen.
Voin olla täysin väärässä, että nimellä kirjoittaminen johtaisi johonkin perustellumpaan tai asiantuntevampaan keskusteluun. Ehkä tällaista keskustelua ei edes haluta. Kukin varjelee mieluummin omista poteroistaan etujaan.
Sen toki ymmärrän, että täällä aktiivisesti kirjoittavat pitävät tätä käytäntöä hyvänä, koska aktiivisesti kirjoittavat. Palsta on teidän.
Reima Ranta 20.2.2016, 21:24Juuri sitä tarkoitin Anton, mutta minuun kysymys ei liity.
Onko yhteismetsän perustaminen tai metsien siihen liittäminen taloudellisesti viisasta. Kuinka markkinat hinnoittelevat yhteismetsäosuudet?
Saako tiloista paremman hinnan, jos myy ne tiloina. Vaiko siten, että perustaa niistä yhteismetsän, tai liittää ne johonkin yhteismetsään ja myy yhteismetsäosuuksina.
Reima Ranta 20.2.2016, 21:07Täytyy myöntää, että omaatuntoa kolkuttaa jo tänne kirjoittamiseni, enhän ole edes lehden tilaaja. Ehkä jo sen vuoksi oli suorastaan kohtuutonta esittää omia näkemyksiä keskustelupalstan sisällöstä ja kaiken lisäksi kuulun vielä kovin pieneen vähemmistöön suomalaisista yksityismetsänomistajista.
En missään esittänyt, että nykyistä nimimerkein käytävää keskustelupalstaa pitäisi jotenkin muuttaa. Ajatus oli rinnakkaisesta keskustelusta.
Kuka ratkaisee asiasisällön merkityksen Gla. Metsässäkin eturistiriidat eri toimijoiden välillä ovat melkoisia – usein vastakkaisia. Kyllä vähintäänkin mielenkiintoista olisi tietää mistä lähteestä kirjoitus kumpuaa. Ei titteli, vaan esim. se, kenen intressejä kirjoittaja edustaa.
Eihän mielipidekirjoituksiakaan usein edes julkaista nimimerkillä. Kyllä tieto asian esittäjästä on varsin merkityksellinen. Ei kai kukaan sitä vakavissaan kiistä.
Toistan vielä alussa esittämäni pahoittelun.
Reima Ranta 20.2.2016, 12:12Minusta on ymmärrettävää, että tällaiseen lähteettömään puskista huuteluun vakavat keskustelijat eivät lähde.
Kunnollinen nimellä ja asemalla varustettu keskustelu voisi nousta aivan toiselle tasolle. Metsäala on erittäin monien erilaisten intressien toimintaympäristö. (puun ostajat ja tuottajat, urakoitsijat, toimivaltainen ministeriö, verottaja, metsästäjät, luonnonsuojelu jne. jne.) Eri osapuolten aivoin näkökantojen esilletuonti ja niistä keskustelu voisi lisätä ymmärrystä, parhaimmillaan jopa yhteisymmärrystä.
Ehkä avointa keskustelua ei halutakaan asemien menettämisen pelossa.
Nikon kirjoitukseen edellä viitaten, pyydän anteeksi sopimattomia ehdotuksiani ”leikkikentän pilaamiseksi.”
Reima Ranta 19.2.2016, 09:57Pete on MaalaisSeppo kauppamies, jolle metsä on myös vaihdon väline. Metsävähennys ei ole enää tilakohtainen, joka rajoittaa ilmeisen tehokkaasti vaihdantaa.
Se on tietysti Timppa totta, että metsänomistaja voidaan maalata nurkkaan verotuksen keinoin, mutta ilmeisesti siitä seuraa mielenkiinnon häviäminen metsänhoitoon.
Ennakkoperintömahdollisuus vaikka vain nykyisinkin taulukoin, olisi ilmeisen tehokas keino nuorentaa metsänomistajakuntaa ja saada pieniä tiloja markkinoille ja tilakoko kasvamaan.
Reima Ranta 18.2.2016, 22:43Kyllä omakin kokemukseni on, että puukauppa on mitä suurimmassa määrin luottamuskysymys. Luottamus taas on sen kaltainen, että sen oikeastaan voi menettää vain kerran.
MG:lle kartelliin sekaantuminen oli kyllä vakava luottamuksen menetys, varsinkin kun sitä ei pyritty sovittelemaan, joka olisi voinut palauttaa luottamuksen edes nykyhallintoon.
Yhtiöt ovat oikeudessa perustelleet pyrkineensä vain tasoittamaan hintapiikkejä, joka MG:n kohdalla tarkoittaa sitä, että sopimusasiakkaat hävisivät eniten.
Reima Ranta 18.2.2016, 22:01Pyydän anteeksi Gla, jos olen ollut liian provosoiva.
Pitäisikö tuohon kysymykseesi sanoa kuin Janne Ainolle kapakkaan lähtiessään, Ainon tiedustellessa paluusta. ”Aino hyvä, en ole ennusta, olen säveltäjä.” Onko siis metsätalouden kannattavuuden arvioiminen enemmän ennustamista vaiko säveltämistä? Tiedämme kumpikin, että kysymys ei ole yksinkertauinen. Yhtälössä on tuntemattomia runsaanpuoleisesti!
Sinulla oli tuossa joskus edellä kyllä pointti puumassan tulevaisuudennäkymistä. Se sisältää kuitenkin näissä olosuhteissa myös runsaasti hankalia kysymyksiä – aina Väyrysiin saakka.
Sen voin omasta puolestani sanoa, että minulla ei ole sellaista paljasta metsämaata, johon sijoittaisin 1500-2000 e/ha. Omalla kohdallani investointi uuteen metsään on ollut kaikissa tapauksissa metsänhoitoa kannattavampaa. Siis juuri päinvastoin, kuin sinä annat ymmärtää.
Reima Ranta 18.2.2016, 21:23Metsäverotus on sisältänyt runsaasti kummallisuuksia, joista on seurannut hyvin epäoikeudenmukaisia veroseuraamuksia.
Jouduin verotuksen siirtymäkaudella kerran tiedustelemaan verohallinnon metsäverotuksen huippuasiantuntijalta erästä verokysymystä, johon veronmaksajain keskusliittokaan ei osannut antaa vastausta, mutta osasivat ohjata henkilölle verohallinnossa, joka osaa vastata. Vastaus löytyikin välittömästi.
Kun näin pääsin keskustelemaan alan huippuasiantuntijan kanssa, en malttanut olla kysymättä, että onko metsäverotus sinusta oikeudenmukaista ja tasapuolista, kun toinen maksaa tulosta vero 100% ja toinen ei lainkaan.
Vastaus tuli tähänkin välittömästi. ”Niin kai se luonnonvalinta toimii.”
No, se oli kuin synninpäästö, johon ei ollut mitään lisättävää.No aivan niin räikeitä epäoikeudenmukaisuuksia ei perintöverotus sentään sisällä, kuin mitä metsäverotuksen siirtymäkauden säännökset sisälsivät, mutta luonnonvalinnalle on annettu kohtuullisen runsaasti tilaa.
Kehittämisen varaa olisi.