Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Ei NNA sitä tarkoita, että pyrkisimme korkoa maksimoimaan. Maksimoimme mahdollisimman arvokasta puumäärää metsänomistajan vaihtoehtoiset tuotot huomioiden. Tulojen ja menojen nykyarvoa, jossa korko ottaa vaihtoehtoiset ansaitsemismahdollisuudet huomioon ja kaikki metsätalouden tuotot ja kulut niin oikeina kuin suinkin on mahdollista.
Metsätalous on integroitava muuhun talouteen, mulla tavalla parasta taloudellista tulosta ei voida kokonaistaloudesta saavuttaa. Mitä iloa suurista tuloista metsässä on, jos toisaalla olemme hävinneet kasin verroin.
Minun pitäisi AJ hävetä liiasta provosoinnista, jos sinusta tuolta tuntuu. Mitään häpeäpaalua en hakenut. Kysyin lähinnä sitä, joko olen provosoinut niin, että olet tuskastunut.
Eikö sinulla AJ yhtään ole poskia kuumottanut, kun näin olen hiillostanut?
Eittämättä Kärkkäisen kommentoimat historialliset näytöt ovat vakuuttavia, mutta kenen näkökulmasta. Metsänomistajan talouden näkökulmasta menestystarina voidaan jopa kyseenalaistaa. Emme tietenkään voi inhimillisistä syistä vaatiakaan, että Kärkkäinen sanoisi vallan erehtyneensä, kun ei ole ollenkaan huomioinut mikä merkitys metsänomistajalle on, kun metsätalous integroidaan metsänomistajan muuhun talouteen.
Jos tätä integrointia ei tehdä, syntyy talouteen huomattavia menetyksiä. Vielä muutamia vuosia sitten KHO:ssa noudatettiin perustuslakivaliokunnan lausumaa, jossa todettiin sen olevan metsänomistajan edun mukaista, vaikka voitiin yksiselitteisesti osoittaa siitä seuraavan merkittäviä tappioita. Onneksi joku järjellinen tolkku asiaan on saatu.
Talous ei ole vain metsätaloutta, vaan se on aina integroituna metsänomistajan muuhun talouteen. Se on näiden keskustelujen ydin.
Tieto ja tieto pikkutukki. ”Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.”
Olenkohan minäkin ”vapaa agentti”? No en ole, kun olen pyrkinyt ajamaan metsänomistajan oman päätäntävallan toteutumista eli omaa etuani. AJ ilmeisesti on tutkija ilman siitä millään tavalla saatavia hyötyjä, palkkaa tms.
Tarkoitin kannanottoja yleensä tutkijana. Mitä tulee tähän kiistaan jatkuvasta vai jaksollisesta, niin minä en omaa mitään kantaa sen suhteen. Kanta puolesta tai vastaan on yhtä kyseenalainen, kun tietoa ei ole. Itsekin AJ toteat, että emme tiedä. Kantasi on toki inhimillinen, kun olet metsäopetuksesi saanut aikana, jolloin puuntuotos ja kannattavuus katsottiin synonyymeiksi.
Jos olisimme pitäneet kiinni siitä, että aurinko kiertää maata, kun siltä kerran näyttää, niin kai me olisimme siinä uskossa edelleenkin. Ihmisen aivot toimivat eri tavalla kuin tietokone ja syykin on selvä. Päätöksiä on jouduttu tekemään nopeasti tilanteen niin vaatiessa, ettei mene henkiriepu, eikä johdonmukaisesti käymällä läpi jokainen vaihtoehto.
Sitkään en ymmärrä, miksi asiasta pitäisi keskustelemalla päätyä johonkin yhteen lopputulokseen, jota kaikki sitten noudattaisivat – ainakaan metsätaloudessa.
Eikö kysymys ole lähinnä valinnainen, strategia? Maksetaanko puusta vai osuuspääoman korkona. En ole oikein varma, onko se osuuskunnan jäsenten tasapuolista kohtelua. Periaatteessa jokaisen metsänomistajan olisi kannattavaa tällä korkotasolla jättää kaikki aina lisäosuuksiin ja lainata raha markkinoilta, varsinkin kun huomioidaan vielä verokysymykset.
Kerrot AJ olevasi tutkija. Eikö tutkija ole henkilö, joka kyseenalaistaa kaiken – ainakin kaiken, josta ei ole johdonmukaista pitävää näyttöä. Kun otat voimakkaan spekulatiivisesti kantaa erilaisiin metsätalouden kysymyksiin – niin joudun kysymään itseltäni, kenen etua ajat. Omia pyrkimyksiäsikö johonkin – vai?
Olen ymmärtänyt, että tutkijat ottavat varovasti kantaa kysymyksiin, josta näyttö ei ole yksiselitteinen. Ainakin niin, että tähän ja tähän perustuen, tältä ja tältä näyttää.
Metsäliitto – kuka siinä käyttää päätösvaltaa ja kenen etua se ajaa? Yleensä päätösvallan edustaja ajaa omaa etuaan. Esim. kielletty markkinayhteistyö antoi ikäviä viitteitä siitä, kuka päätösvaltaa käyttää.
Kaunis ajatushan tietysti olisi, että metsänomistajien ”oma” yritys ostaa ja jalostaa kaikki metsänomistajien puut ja maksaa niistä kullekin tasapuolisen hinnan kuten osuuskuntalaki edellyttää. Metsänhoitoyhdistykset operoisivat metsänomistajien järjestönä kaiken metsänhoidon ja neuvonnan. Mutta onko se sittenkin vain kaunis ajatus, mitä metsäalalla useissa yhteyksissä viljellään. Jos veikata täytyy, niin tästä seuraisi sellainen tehottomuus, että kantorahat saisi unohtaa.
Aurinko nousee aina idästä ja laskee länteen eli se näyttää kiertävän maapalloa, mutta vain näyttää. Läheskään kaikki ei todellakaan aina ole niin miltä näyttää.
Osuuspääoman kuuden prosentin korolla metsästä on taloudellisesti perusteltua hakata ilman muuta jokainen josta tukin saa. Tuottoa 6 % osuuspääomassa ja kaiken lisäksi metsässä kasvaa taas uutta metsää – mihin se rahan kanssa oikein joutuukaan? Eikä varoja käytännössä juuri missään Suomessa kannata kuuden prosentin rahaa ainakaan metsäistuttamiseen käyttää. Syystä voi kysyä kumman metsänomistaja kannattaa myydä Metsäliitolle, sen joka tallettaa puunmyyntitulon osuuspääomaan vai sen joka tarvitsee rahansa elämiseen. Tasan ei käy onnenlahjat. Ilmaisia lounaita ei ole Tolopaisillekaan.
Metsäliitosta tulee mieleen tarina, jossa poika saattoi tyttöä. Aitan veräjällä tyttö sanoi pojalle, että saat ottaa mitä tahdot. Poika otti tytön pyörän ja lähti ajamaan matkoihinsa.
Mettämakuri: ”Taimikonhoitojen myöhästyminen ei anna kovin ammattimaista kuvaa omistajasta.
Hienoja puheita osataan kirjoitella, mutta käytännön osaaminen taitaa olla hieman puutteellista”
Lähinnä oikea luonnehdinta mettämakuri voisi olla nautiskelija. Metsin kanssa puuhastelu on koukuttavaa, sen tunteen varmaan useiden keskustelijoiden kanssa jaan. Ei mikään ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito…
Eikö se ole hyvä, että keskustelijat synnyttävät aktiivista keskustelua, tästä erittäin monitahoisesta aiheesta, josta tarinaa riittää. Pahoittelen, jos jonkun hipiää olen loukannut.
Miisulle hatun nosto – kova ja tulevaisuutta rakentava suoritus.
En pahastu Timppa ja toivon ettei kukaan muukaan ole pahastunut joskus vähän liian ronskista kielenkäytöstäni. En myöskään kommenteillani tarkoita, että olisin itse kyennyt optimoimaan NNA:n. Ei sinne päinkään. Harrastus on jäänyt usein liian vähälle huomiolle muiden mielenkiinnon kohteiden vuioksi. Esim. taimikonhoitojen viivästymisissä on tullut takkiin monta monta kertaa jne. Kun virheen on tehnyt itse, niin se on helpompi kestää, kuten AJ:kin totesi.
Tuotantopanoksia ovat Timppa luonnonvarat, työ ja pääoma. Timpan taloustieteestä unohtuu heti kättelyssä pääoma. Joten pitäisikö sinun ensin itse perehtyä hiukan taloustieteeseen ja esim. siihen, mitä tänä päivänä metsänhoitajille metsätalouden suhteen aiheesta opetetaan ja vasta sen jälkeen opettaa taloustieteestä muita. Totean saman sinulle kuin Jessellekin, että annetaan olla, sillä olemme niin eri planeetalta.
Täällä kirjoittelevat pääsääntöisesti eläkeläiset, yhteiskunnan sisäruokinnassa olevat työttömät, turhautuneet vanhan metsäopin edustajat ja muutama yltiövihreä.