Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Keskustelijaa on vain huomattavasti helpompi ymmärtää, jos tietää kenen intressejä hän edustaa. Sinunkin mielipiteesi Gla hyväksyn mukisematta, jos edustat sellukartelleja tai virallista metsäliturgiaa. Metsänomistaja Gla:n mielipidettä joudun kritisoimaan.
Jesseäkin sellukartellin ylistäjänä ymmärrän toki siksi, kun hänellä ilmeisesti on haapakalikkoja hirviltä aidattuna ja kalikoille yksi ostaja, jos sitäkään. Se jos mikä tekee sellukartellille nöyräksi – viekööt vaikka tuhkatkin pesästä.
Mitä tulee aiheeseen, tukin moninkertaiseen hintaan perustuva kannattavuus on sitä paitsi yhdensuuntainen myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta.
Täysin hölmöä on myös se, että luonnonsuojelun lisävaatimusten vuoksi panostaisimme toisaalla puuntuotantoon entistä enemmän. Siitähän seuraa vain entistäkin huonompi kannattavuus, jonka vuoksi olisimme vieläkin suuremmalla takamatkalla. Huomattavasti viisaampaa olisi muuttaa metsänkasvatusta luontaisempaan suuntaan.
Metsäkeskuksen tarkastus on Timppa käytännössä merkityksetön. He tarkastavat epäoleellisia tekijöitä, kuten jäävän puuston runkolukuja. Ainoastaan korjuuvaurioiden suhteen sillä on jotakin merkitystä. Ladun tarkastaminen on jälkeenpäin muutenkin mahdotonta.
Metsäkeskus ja suositukset laatinut Tapio ovat asian suhteen lähinnä ongelma. Juuri heidän selkänsä taakse sellukartellit voivat piiloutua.
Tein joitakin sitten muutaman kymmenen hehtaarin ensiharvennuksesta kauppaa. Kohde satojen kilometrien päässä, jonka vuoksi en itse voinut valvoa hakkuuta. Halusin siksi jo kauppakirjaan kirjattavaksi sen mihin harvennuksella pyritään eli kasvattamaan tukkipuustoa eikä roskapuuta. Ostomiehen oli lähes mahdoton käsittää moista vaatimusta. Vetosivat vain Metsäkeskuksen ohjeisiin.
Hyväuskoiset uskolliset sopimusasiakkaat nimenomaan kärsivät kartellista eniten. Hintakartelli vähensi hintavaihteluja, jonka vuoksi lisätilit olivat mururahoja hölmöille lapsenuskoisille. Osuuskunnan menettely oli anteeksiantamaton ja täysin käsittämätön. Kuinka tämä oli yleensä mahdollista? Käräjöiminen kertoo sen, että mikään ei ole muuttunut.
Niinpä niin Gla, ketä me mahdamme edustaa? Huomattava osa kirjoittajista edustaa aivan muita intressejä kuin mitä puuntuottajan tavoitteet ovat. Osa luottaa sokeasti vallitsevaan metsäliturgiaan. Kriittinen havainnointi olisi vähintäänkin tarpeellista.
MMM on aika ajoin korjaillut lainsäädäntöä ja Tapio uusia suosituksia. Niitä on sitten hehkutettu siten, että nyt sallitaan niin ja niin paljon parempi kannattavuus.
Männyn uudistusinvestointi istuttamalla ei kannata panostaa täällä käytännöllisesti katsottuna ollenkaan. Olosuhteet vaihtelevat tavattomasti. Paras kannattavuus saavutetaan usein jopa antamalla luonnon hoitaa, eli minimoimalla kulut.
Aivan oikein tamperelainen. Havaintosi on erittäin varteenotettava ja kasvatettavan puuston ladun valitseminen on hyvin tärkeää. Ajatuksesi on erittäin kannatettava!
Kartellin luulisi jokaiselle kertovan sen, että metsäomistaja ei ole näille kolmelle suurelle minkään arvoinen. Hyväuskoisimmankin hölmön luulisi jo varovan mitään kumppanuuksia näiden kanssa.
No, Jesseä lukuun otattamatta, mutta poikkeuksen sanotaan vahvistavan säännön. Osuuskunta käy käräjiä korkeinta oikeutta myöden sopimusasiakkaitaan vastaan jotka eivät ole tehneet mitään väärää – hyväuskoista ja luottamuksellista puunmyyntiä lukuun ottamatta.Gla edustaa täällä virallista metsäpolitiikkaa, joka perinteisesti ei ole ollut yhdensuuntainen metsänomistajan taloudellisen edun kanssa. Käsitykset perinteisen ensiharvennuksen edullisuudesta ei perustu mihinkään taloudelliseen analyysiin menetelmän kannattavuudesta.
Kannattavuutta pitäisi arvioida saattamalla vaikuttavat tekijät numeroiksi ja laskemalla tulos valitulla korolla.
Vedetäänkö vähän hatusta?
Kun kuitupuuta käyttävä kartelliyhtiö ensiharventaa leimikkonne
syntyy korjuuvaurioita ja kasvamaan jää tukiksi kelpaamattomia runkoja. Myyjä ei yhtään tiedä kuka puikoissa istuu ja minkälaista jälkeä syntyy. Hän kuitenkin maksaa lystin, joka menettelynä on mahdollista vain metsässä, sairaassa puukaupassa. Tehdään varovainen valistunut arvaus. Korjuuvaurioita 20 runkoa/ha. Kasvamaan jää tukiksi kelpaamattomia runkoja 40 runkoa /ha eli yhteensä 60 runkoa. Tämä tarkoittaa, että 600 kuiturunkoa meni jo ilmaiseksi. Yleensä harvennus tapahtuu ennen muuta siten, että rungot jää metsään tasaisesti jakautuneena ja että jäävä runkoluku on liturgien ohjeiden mukainen.Lisäksi isot koneet ruhjovat juuristoa ja syntyy enemmän ja vähemmän isompia ja pienempiä ajouria, tekotavasta ja kalustosta riippuen. Vahinkoa ilman muuta syntyy – paljonko? Arvioidaanko, että ajourien takia joudutaan poistamaan esim. 40 runkoa/ha, joka tarkoittaa 400 kuiturungon tappiota.
Ensiharvennetut metsät ovat erityisen herkkiä tuulituhoille. Arvioidaanko varovaisesti, että keskimäärin tuulituhoja syntyy 10 runkoa /ha. Joka tarkoittaa, että taas meni 100 kuiturunkoa ilmaiseksi. Riski on hyvinkin suuren vahingon syntymiseen.
Kun ensimmäisessä harvennuksessa harvennettava puusto on jo tukkipuuta, voimme myydä sen sahaajalle, josta seuraa ainakin 10 % parempi tukkisaanto.
Jatketaanko luetteloa?
Gla:lla on ilmeisesti Posiokommenttiin jokin hyvä syy. Olen viimeiset kymmenen vuotta asunut talvet Helsingissä ja Espoossa. Kesät katselen merta Selkämerellä, eikä sekään ole Posiolla. Omistan toki metsää mm. Posiolla, jossa aikanaan pinta-alaveron päättyessä väänsin hakkuuoikeudesta mielenkiintoisin kääntein KHO:ta myöden, mistä metsäpolitiikan naurettavuuksista voisin kirjan kirjoittaa. Siitä nähtävästi moinen kommenttisi. Järki sentään voitti ja älyttömyys lopetettiin.
Kun alkaa puhua taloudellisesti järkevästä puuntuottamisesta, täällä aletaan syleillä maailmoja. Metsänomistajan ei tarvitse syleillä mitään maailmoja, vaan toimia taloudellisesti niin järkevästi kuin suinkin. Sellukartellit kyllä ottavat puunne vaikka ilmaiseksi ja hakkaavat tukkinne kuiduksi, jos se vain on mahdollista. Ne tekevät kaiken omien päämääriensä eteen mitä laki sallii ja ylikin, kuten olemme nähneet.
Kun tekee taimikosta varttuneesta nuoresta puustosta kasvatettavien puiden valinnan jo perinteistä ensiharvennusta nuorempana, hyötyy merkittävästi. Roskapuu vain lannoitteeksi tukkipuille.
Ei tule vielä tuulenkaatoja, ei korjuuvaurioita, ei ajouria, ei jää tukisi kelpaamattomia runkoja, jotka ovat jatko huomioiden omistajalleen kuiturunkoja 10 kertaa arvokkaampia. Harvennushakuun voit jatkossa myydä tukin käyttäjälle, joka mielellään yläharventaa ja maksimoi katkonnassa tukkisaantoa. Edut ovat yhteneviä. Jne. Hyöty on huikea!
Selluvirmalle on ensiharvennuksessa yhdentekevää, mitä metsään jää kasvamaan – tukki vai kuiturunkoja.
Aivan oikein jees h-valta!! Luonto on viisas.
Metsäpuolella Suomessa on aivan sama banaanivaltiomeininki kuin
palmuöljytuotannossa.Muistan elävästi ministeriön metsäpäällikön kommentin samassa saunassa istuessa, Kolin metsäseminaarissa. Hän totesi ykskantaan: ”Sehän on niin, että SE pärjää ilman Suomea, mutta Suomi ei pärjää ilman SE:tä.” Kommentti kertoo kaiken suomalaisesta metsäpolitiikasta. Suomi on ollut ja on ylikansallisten sellukartelliyhtiöiden luvattu maa.
Käsi sydämelle. Voimmeko me täällä nyt niin hirveästi hurskastella viidakon raivaamisella palmuöljyn tuotantoon.
Mitä minä luen MaalaisSeppo? Puutuotantoa olisi sinusta lisättävä!
Miksi ihmeessä? Ylituotanto on jo nyt huomattava ja tuottajahinta kannattamaton ja hinta laskeva tuotantokustannuksiin verrattuna. Panostaminen lisätuotantoon vain nostaisi kustannuksia entisestään ja lisäisi ylituotantoa. Älytöntä!!!
Tämä on tätä metsäpuolen pähkähullua liturgiaa!
Ainut mitä metsänomistaja voi tilanteessa tehdä, on karsia kaikki mahdolliset kulut ja ottaa se minkä luonto lahjaksi antaa.
On teillä ihme toiveajattelua. Täällä mukamas keksitään puusta jotakin ihmejuttuja, joita muut ei keksi – naurettavaa! Olemme täällä kuidun tuottamisessa piiiiitkällä takamatkalla. Kaukana kaikesta, kylmä, huippukallis kustannustaso jne.