Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Tanelin logiikka pettää pahemman kerran. Se, että kaaottista säätä kyetään ennustamaan suhteellisen hyvin vain muutamia vuorokausia, ei osoita oikein mitään ilmastomuutoksen ennustettavuudesta.
Säänkin ennustettavuus on huomattavasti parantunut laskentakapasiteetin lisääntyessä ja paranee entisestään, kun kvanttitietokoneet räjäyttävät laskentakapasiteetin aivan uudelle tasolle.
Kiistääkö Taneli todella sen, että hiilidioksidin mitattavissa oleva lisääntyminen ilmakehässä ei nosta lämpötiloja, vai mistä on kysymys? Kysymyshän on gravitaatioon verrattavissa olevasta ilmiöstä, johon taivaankappaleiden liikkeiden ennustettavuus perustuu.
On hyvin perusteltua pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsänkasvatuksessa, kun kasvatusaika on niin huomattavan pitkä. Uhkia ja mahdollisuuksia on suurella todennäköisyydellä.
Gla tähdentää hyvän metsänhoidon merkitystä. Mitähän se hyvä metsänhoito oikein on? Kenen ja mistä näkövinkkelistä katsottuna. Vaihtoehtoja on todella runsaasti.
Jos ilmastomuutoksesta ennustettu ongelma tulee, se tulee vaikuttamaan radikaalisesti metsätalouteemme ja päätökset siitä tehdään aivan muualla kuin täällä Suomessa, koska metsäteollisuus on täysin vientiriippuvainen.
Sitä en Anneli tiedä, kuuluuko ko. asia edes oikeusasiamiehen toimivaltaan, mutta sehän on helppo tarkistaa yhdellä puhelinsoitolla.
Sitä en ymmärrä, mistä sinulla on sellainen käsitys, että kantelijan tulisi pelätä viranomaiselta laskua aiheettomasta kantelusta. Onko sinulla joku esimerkki aiheettomasta kantelusta oikeusasiamiehelle tulleesta laskusta. Kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta oikeusasiamiehen toimi on erittäin perusteltu, ettei kansalaisten tarvitse pelätä viranomaisten mielivaltaa.
Metsätaloudessa tätä perusteetonta (ns. pehmeää oikeutta) on paljon käytetty puolustuskyvyttömiä metsänomistajia vastaan. Ihmisiä voi mielivaltaisesti kyykyttää juuri niin kauan, kun he sen mukisematta, vain nyrkkiä taskussa puiden, hyväksyy.
Mistä Annelilla on moinen tieto oikeusasiamiehelle kantelusta?
Kantelu oikeusasiamiehelle oli tehtävissä suoraan netissä, ilman pienintäkään kulua, ellei omaa ajankäyttöä oteta huomioon.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä puukartelliasian kanssa, joka sinänsä on vertaansa vailla oleva jupakka, jos tullaan käymään vielä mielenkiintoinen jälkipyykki. Oikeustieteilijöille herkullinen tutkimuskohde siitä, mihin johtaa älytön lainsäädäntö. Pidän käsittämättömänä, että asian korjaamiseen ei ole jo puututtu.
Hallinto-oikeuskin on suhteellisen halpa, jos itse kykenee asiaa hoitamaan. Siitäkin on kokemusta, kun aikanaan väänsin periaatteellisista syistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka eräästä 15 hehtaarin hakkuuoikeudesta. Jupakka kesti vuosia ja sen kestäessä sain jo 9 hehtaariin tahtoni läpi. Loppuun en lupaa silloin saanut, mutta jo muutaman vuoden kuluttua koko hakkuuoikeuden sääntely turhana kumottiin. Kulut prosessista alle 1000 euroa.
Kantelu oikeusasiamiehelle on helppo tehdä kenen hyvänsä eikä se maksa mitään. Käsittely kestää, mutta on erittäin asiallista ja eittämättä vaikuttavaa. Asian täytyy kuitenkin kuulua oikeusasiamiehen toimialaan.
Aikanaan tein kantelun ministeriön päätöksestä, jolla metsätaloutta yksityiskohtaisesti säänneltiin. Uuden perustuslain mukaan tällainen sääntely oli pitänyt jo lähes kymmenen vuotta säätää lain tasolla, eli eduskunnan säätämänä, eikä ministeriön päätöksellä. Ministeriön vitkasteltua asiassa, oikeusasiamies antoi lopuksi määräajan.
Metsästysasioissa määräysvalta on karannut hyvin oudolla tavalla metsästysoikeuden todellisen omistajan ulottumattomiin. Ryhtiliike olisi paikallan. Mitään ei tapahdu, ellei joku nosta oikeasti kisaa pöydälle.
Ihailtava on teidän metsätalouden tosiuskovaisten vankkumaton usko metsätalouden ilosanomaan. Yksikin epäilyksen sana jostakin muutostarpeesta on teille kauhistus.
Ainut mikä on varmaa, on muutos ja huolestuttavia tekijöitä kannattavan metsätalouden näkökulmasta on runsaasti. Investointeja on tehtävä todella kaukaiseen tuntemattomaan tulevaisuuteen.
En tiedä minkälainen metsänomistaja esim. hemputtaja on. Onko vanha liturgia ole jäänyt päälle. Älä niin tee kun minä teen, mutta tee niin kun minä sanon. Kaikkihan me toisen takapuolella olemme valmiit istumaan tuleen.
Jos ja kun ilmastomuutos on totta, vaikutus metsätalouteen tulee olemaan raju. Se ei paljon paina, mitä mieltä me täällä olemme metsien hiilinielusta jne. Metsätalous on täysin riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä, koska se on kokonaan riippuvainen vientimarkkinoista.
Pidän täällä käytävää metsätalouden kannattavuuskeskustelua omituisena!
Reisi- ja perintömetsäläiset ymmärtävät, että metsätalous on varsin kannattavaa, koska tuloja näyttäisi olevan enemmän kuin menoja. Vähääkään välittämättä siitä, paljonko pääomaa on kiinni.
Metsiä ostavalle metsätalous mielletään kannattamattomaksi tai ainakin heillä nähdään olevan jotakin kummallista korotonta ylimääräistä pääomaa taskut täynnä, jolla he saavat homman kannattavaksi. Toiset taas näkevät, että ostettaessa on jotakin mökin muoria jymäytetty raskaimman jälkeen ja siten saatu homma kannattamaan.
Mitä kummallisinta mutua. Kannattavuudesta keskusteltaessa itse asiassa lähtökohta on sama kaikissa tapauksissa.
Planter yritti tuolla edellä tuoda aitoja perusteita keskustelun pohjaksi. Korkojen kehityksen olisi vielä voinut lisätä käppyröihin. Kyse on matematiikasta eikä mutusta.
Metsäammattikunnallekin olisi pitänyt opettaa asioiden ymmärtämistä, eikä Tapion taulukoita, joiden laskentaperusteet ovat hämärän peitossa.
Sinun tulisi Puuki perehtyä käsitteisiin tai lukea tarkemmin. Kirjoitin puun reaalihinnasta, en nimellisestä hinnasta. Raha ei ole samanlainen pysyvä mittayksikko kuin metri, sekunti jne.
Metsän taloudellinen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen erotus. Tarkemmin, nykyarvojen erotus. Kun tulot ja menot syntyvät metsissä poikkeuksellisen eri aikoina ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu laskentakorko. Jos korko on 1 % tai jos korko on 4 %, metsän arvoksi tulee aivan erilainen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. On hyvin ymmärrettävää, että näin poikkeuksellinen korkotaso pitää metsän korkeaa arvoa pystyssä.
Se seikka on myös pidettävä mielessä, että metsän kasvu on reaalikasvua. Nuoren metsän puuston kasvu on helposti 5 -10 % ja se on reaalikasvua. Oletuksena on tietysti silloin, että puun reaalihinta suunnilleen säilyy nykytasolla. Korkosijoituksista on nimelliskorosta ensin vähennettävä inflaatio, että päästään vertailukelpoiseen reaalikorkoon.
Kun katsoo yle areenasta dokumentin ihminen ja öljy, suorastaan hätkähtää sitä, kuinka paljon maailma todellakin muuttuu metsän kiertoaikana. Kun nyt uudistaa metsää, on todella suuri arvoitus, kuinka maailma silloin makaa, kun metsää seuraavan kerran päätehakataan, jos päätehakataan.
Pidän näilläkin hinnoilla metsän ostamista pienempänä riskinä kuin metsän uudistamisinvestointia – valitettavasti.
Tuolla perusteella kiipiä, koko markkinatalous voitaisiin unohtaa. Toimiva kilpailu on koko markkinatalouden perusta. Siihen perustuu meidän kaikkien saama hyöty markkinataloudesta. Kartellien puolustuspuheita pidän käsittämättöminä, oli kannanottajan asema sitten mikä hyvänsä.
Raakapuukartelli on ollut kyllä kaikkien kartellien äiti. Siihen osallistui metsänomistajien omakin puunhankkija ja jopa etujärjestönä häärivä selittää kartellin jopa nostaneen puun hintaa – pöyristyttävää! Voi tämä armas Suomi olla vielä jossakin suhteessa uskomaton takapajula!
Korkeimman oikeuden viimeisen tulkinnan mukaan kanteen nostamiseen oli perusteltu syy. Se tulkinta painaa paljon jatkossa esim. oikeudenkäyntikulujen maksajaa pohdittaessa. Tästä tulee vielä sellainen soppa, jonka jälkipyykki on melkoinen ja jossa sulkia hattuihin ei jaeta.
Näin kelvoton lainsäädäntö tärkeässä asiassa on yhteiskunnan syöpä, joka vie uskon koko oikeusjärjestelmään. Tällaisessa vuosia jatkuneessa oikeudenkäynnissä ei ole järjen häivää. Vahingon tulisi määrittää puolueettoman kilpailuviranomaisen tai korvausvelvollisuus tulisi poistaa laista kokonaan. Nyt väistämättä puolueellisia tulkintoja haetaan suuren rahan voimalla ja lopullisen tulkinnan tekevät asiaan vihkiytymättömät oikeusoppineet. Asiassa, joka parhaassakin tapauksessa on vain valistunut arvaus.
Odotan mielenkiinnolla sitä, koska ne oikein heräävät, joiden vastuulla nämä asiat tässä valtakunnassa ovat.
Kilpailulainsäädännön uusiminen olisi pitänyt olla hallituksen ehdoton kärkihanke.