Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo ei siis olut kartellifirman edustaja mutta vaati metsänomistajilta puunmyyntiä. Minä puolestani en ole millään tavalla huolissani metsänomistajien puunmyynnistä. Paremman hinnan saan itse, kun myyjiä on niukasti. Siitäkään en ole millään tavalla huolissani, että metsänhoidon kulut saa verotuksessa vähentää. Siksi äimistelin mielipiteitäsi.
Kaimoja ei Visakallo minulle montaa Suomesta löydy. Kirjoilla olen Etelä-Pohjanmaalla, jossa kaimoja ei tietääkseni ole, talvisin olen jo vuosia paljon viettänyt Espoossa ja kestät pääosin meren rannalla Porin ja Kristiinankaupungin puolivälissä. Päätyön olen tehnyt suunnittelun parissa, jolloin metsä tarjosi oivan vastapainon tietokoneen ääressä istumiselle. Metsätilakauppa oli koukuttavaa, kuten varmaan monelle muullekin. Maalta kun on, niin metsä on aina ollut kuin toinen koti.
Aikanaan olin aika aktiivinen ottamaan kantaa metsäasioihin ja pyrin myös vaikuttamaan niillä keinoilla mitä yksityisellä metsänomistajalla oli. Kuningasajatukseni oli listä metsänomistajan omaa päätösvaltaa, joten monien asioiden nykytilaan olen aika tyytyväinen.
Hyvää nimimerkkitapaamista teille aktiivisille Taneli. Oma mielenkiintoni ei ihan niin pitkälle riitä.
Riittikö selitys Visakallolle?
Minua kovin kiinnostaa käsite keskenkasvuinen metsä. Miten se määritellään? Olen monesti siihen matemaattista määritelmää tiedustellut, mutta sitä ei ole ilmaantunut. Sekin on siis mutua kuten metsien liian korkea hinta.
Pinta-alaverotuksen aikanahan ”metsävähennys” oli rajaton eikä tuloutunut metsää myytäessä kuten nyt. Metsävähennys ei ole tekijä, joka hintaa siirryttäessä myyntiverotukseen olisi nostanut. Pinta-alaverotuksen aikana puuta voi myydä vaikka kolme kertaa metsän ostohinnan maksamatta senttiäkään veroa. Lisäksi jäi metsävähennys uinumaan kauppahinnasta odottamaan myyntiverotusta, joten veroedut olivat päätä huimaavat.
Jälkipeliä kaupoista aina käydään. Ehkä joskus aiheestakin mutta 95% täysin aiheettomasti. Kateus ja ymmärtämättömyys on katoamaton luonnonvara.
Metsäekonomiaan tutustumista voi lämpimästi keskustelijoille suositella, jos metsien taloudelliset kysymykset kiinnostaa.
Visakallo jossain tiedusteli minun metsätalouteni kannattavuutta.
Olen vajaa sata palstaa yksin ja yhdessä ostanut, muutamia lähinnä metsänaapureilleni myynytkin ja yhteisomistukset pääsääntöisesti purettu. Rahaa metsätiloistani on karkeasti tuloutunut maksettujen verojen ja kulujen jälkeen puolitoista – kaksi kertaa metsien ostohinta ja käsitykseni mukaan tilojen nykyinen markkina-arvo on selkeästi ostohintaa suurempi. Kauppaharrastelua voitanee siis pitää kannattavana.
Mitä tulee tekemäni metsänhoitotyön kannattavuuteen, niin se taitaa jäädä minulta hämärän peittoon. Elämänlanka katkeaa, ennen kuin uudistamisten ja taimikonhoitojen ja raivausten taloudellinen tulos on selvitettävissä.
Juuri näin Gla.
Jos väittää metsien markkinoilla muodostuvaa hintaa liian suureksi metsätalouden näkökulmasta, niin siihen tulisi esittää matemaattiset perustelut eikä mutu.
Omat metsäni olen ostanut aikavälillä 1990-2005. Kun pinta-alaan perustuva verotus loppui, lopetin metsien ostamisen. Oletin, että välittömiä hakkuumahdollisuuksia sisältävien metsin hintojen täytyisi myyntiverotukseen siirryttäessä pudota, mutta jostakin syystä näin ei tapahtunut. Siirtymäkauden aikana pinta-alaverolle hakkuukypsiä metsiä ostettaessa verotukselliset edut olivat huomattavia.
Hakkuukypsän metsän hinnoittelu on helppo, mutta miten laskea taimikon ja nuoren metsän hinta onkin jo huomattavasti mielenkiintoisempaa. Niissä laskentakorko näyttelee vääjäämättä aivan ratkaisevaa osaa.
Mikä Visakalloa noin pahasti jutussani korpesi? Pahoittelen toki kertausta, kun en muistanut jo aiemmin ketjuun kirjoittamaani. Seuraan palstaa vain harvakseltaan. Eikö olisi mielekkäämpää tarttua asiaan, eikä vain yleisellä tasolla parjata henkilöä.
Kuulostat kovin hyvin koulutetulta kartelliyhtiön edustajalta ja sitä taustaa vasten närkästyksesi on toki ymmärrettävä. Kuten olen aiemminkin todennut, keskustelu olisi huomattavasti mielekkäämpää, kun tietäisi kenen leipää kukin syö. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Miksi valitatte metsien hintaa? Eikö ymmärrys riitä nykyarvon maksimoimiseen?
Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus. Metsänomistajan taloudellinen pyrkimys on tämän maksimoiminen omilla toimillaan. Kun menot ja tulot ovat metsätaloudessa kovin eriaikaisia korko näyttelee ratkaisevaa roolia. Omilla toimilla on tietysti myös huomattava merkitys, jolloin se, jolla on paras menetelmä, kykenee maksamaan parhaan hinnan.
Tunnen monia, jotka ovat menestyneet metsiä ostamalla metsätaloudessaan taloudellisesti erinomaisesti. (Kärkkäinen mukaan lukien) Niitä en ollenkaan, jotka vain hoitamalla yrittävät erinomaista tulosta. Elämänlanka tuppaa katkeamaan, ennen kuin tulosta syntyy.
Metsänhoidon menoista suurin osa on työkustannuksia. Työn hinta on kohonnut huomattavasti kantorahatuloja nopeammin. Jos teetätte kaikki metsänhoitotyön ulkopuolisilla, maksatte työntekijän nettopalkan, työntekijän verot, sosiaalikulut, työnjohdon jne. Itse suorittamastanne työstä ette maksa veroja, sosiaalikustannuksia, työnjohtoa jne.
Kun luen näitä kartelliyhtiöiden metsälehtiä, en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa! Kuva metsänhoidon kannattavuudesta ainakin heidän hoitaminaan on yltiöpositiivinen. Tosiasiassa vain heidän kannaltaan. Älä siis niin tee, kun minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon. Tämä on heidän sanomansa ydin, mikä metsänomistajan tulisi ymmärtää. Suomalainen pienmetsänomistus on tietysti tällaisen markkinoinnin luvattu maa.
Onneksi tämän pallon pinnasta 2/3-osaa on kilometri kaupalla vettä, jonka lämpökapasiteetti on huikea. Erikoiset ominaisuudet vedellä elämän näkökulmasta vähän joka suhteessa.
Se on hienoa, että meillä on metsien käsittelyssä nyt vaihtoehtoja.
Kattavasti yhden puulajin jalostetut metsät olisivat iso uhka.
Jostakin syystä Hemputtajalla menee vähän överiksi. Olematta sen kummemmin vihreä kuin punainenkaan niin se nyt ainakin olisi tyhmintä mahdollista, että yksi sukupolvi paskaisi tämän pallon asumiskelvottomaksi.
Ei kai kukaan ole sitä mieltä, että tulevaisuutta voidaan ”luotettavasti” ennustaa. Ei ilmastoa eikä mitään muutakaan tuntemattomassa tulevaisuudessa.
Huomiotani kiinnitti esittämäsi perustelu Taneli, eli vahva vertaaminen sään ennustamiseen. Tuo ”poika” perustelusi kirjoittamasi vahvistukseksi kuulosti myös mielenkiintoiselta, joskin toisaalta hyvältä tässä ikääntymisen ”kriisissä”…
Siitäkin kaiketi voidaan olla samaa mieltä, että ilmasto on aikojen saatossa muuttunut ja muuttuu jatkossakin syystä ja toisesta. On ollut jääkausia ja lämpimiä kausia. Jääkaudella täällä metsänhoidon lienee syytä olla erilaista kuin lämpimänä ajanjaksona.
Aika vähän on kaiketi niitäkin, jotka kiistävät ”kasvihuonekaasujen” lisääntymisen ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. Myös aiheen tutkimiseen on käytetty resursseja viimeisten vuosikymmenten aikana ehkä yhtä paljon kuin sitä ennen tuhannen vuoden aikana. Kiista lienee lähinnä siitä, kuinka merkittävästä tekijästä on kysymys. Vaikutuksen kiistäminenkin on varmuudella joidenkin tahojen vahva intressi.
Eikö nyt kuitenkin huomattava enemmistö ole sillä kannalla syystä ja toisesta, että ilmaston on lämpenemässä?