Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Tällainen totuus Visakallolta. ”Reima Ranta taas ei olisi tyytyväinen, vaikka aivan kaikki verot, rajoitukset ja velvoitteet poistettaisiin. Sen jälkeen valitus jatkuisi huonosta puun kysynnästä ja hinnasta.”
En tunne käsitystäsi omakseni. Olen ottanut kantaa ennen muuta metsänomistajan valinnanvapauden puolesta. Ja mitä tulee säädöksiin, olen niihin varsin tyytyväinen tehtyjen muutosten jälkeen. En edes odottanut näin huomattavaa muutosta. Täälläkin otetaan sumeilematta kantaa maksimaalisen puuntuotoksen taloudellisen autuuden puolesta, jonka vuoksi on ollut suorastaan välttämätöntä tuoda esiin mitalin kääntöpuolikin.
Verotuksen tasoonkaan en mielestäni ole ottanut kantaa. Olen huolissani ollut verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Pahimmat epäkohdat ovat toki poistuneet. Siirtymäkauden säännökset olivat käsittämättömiä. Tasapuolistamiseen ja yksinkertaistamiseen olisi runsaasti vieläkin varaa. Minä en ymmärrä miksi esim. toisen perimää metsä verotetaan murto-osalla toiseen verrattuna jne. Säännöksistä on tullut erilaisten pyrkimysten johdosta niin monimutkaisia, että uhkia ja mahdollisuuksia riittää. Itse en millään muotoa katso kärsineeni tilanteesta. Ennemmin koen huonoa omaatuntoa järjestelmän hyväksikäytöstä.
Mitä tulee puun hintaan, niin tukki- ja kuitupuun hintaero on kyllä kohtuuton.
Annetaan nyt kunkin harjoittaa metsätalouttaan omista lähtökohdistaan.
Visakallon rajojen kepittämistä housut jalassa luin kyllä huvittuneena tuolta toisesta ketjusta. Eipä tulisi moinen ensimmäiseksi mieleen.
Samaa mieltä AJ. Verotus on tärkeä yksityiskohta, joka vaatii huomiota.
Ei ole mitenkään tavatonta, että verotus on vienyt kaiken. Vaihteluväli aikojen saatossa ollut todella suuri. Toinen maksaa 100 % tulosta ja toinen ei maksa veroa ollenkaan.
Vanhemmat ovat säätäneet metsäänsä ja maksaneet siitä kymmeniä vuosia pinta-alaveroa. (ehkä maksaneet jo omasta saannostaan perintöveron) Näille etukäteen maksetuille veroille tietysti pitäisi laskea joku korkokin. Hakkaamaton metsä sitten peritään ja maksetaan siitä perintöverot. Sen jälkeen metsä hakataan ja maksetaan vero puun myyntitulosta. Kaikki meni hyvään tarkoitukseen – yhteiskunnan pohjattomaan kassaan. Saman kaltaista yhteiskunnan etua metsätalouden neuvontakin on katsonut palvelevan puuntuotannon maksimointipyrkimyksillään.
Inflaatio ei sinänsä merkitse. Tilanne on huono vaikka inflaatio olisi 20, jos korko on 22. Se mikä merkitsee on reaalikorko eli korkotaso – inflaatio.
Metsillä rikastuminen on ollut mahdollista vain ja ainoastaan metsätilakaupalla ja niin on vieläkin, vaikka tilanne on pinta-alaveroajasta, varsinkin verotuksen siirtymäkaudesta, oleellisesti heikentynyt. Siirtymäkauden aikana olisi ollut erittäin viisasta ostaa jokainen välittömiä hakkuumahdollisuuksia sisältävä tila, tietenkin pinta-alaverolle. Verotuksellisetkin edut olivat silloin huikeat.
Taloudellisia ongelmia on saattanut tulla metsätaloudessa lähinnä yli-investoinneista metsänhoitoon, varsinkin metsänuudistamiseen. Rahat ja luotto saattaa loppua, kun tulot ovat niin tavattoman kaukana. Muutaman prosentin tuotoilla ei rikastuta.
Visakallokaan ei ole ostanut metsiään paljaana maana ja maksanut niistä 7000 euroa hehtaarilta (mitä MaalaisSeppo piti taloudellisesti mahdollisena) ja sitten uudistanut ne istuttamalla. Sellainen vaatisi jo todella rahamiehen.
En millään muotoa vastusta kenenkään voimaperäistä, puuntuotannon maksimointiin pyrkivää metsänhoitoa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että taloudellisesti se ei ole ainut autuaaksitekevä.
Kaiketi lähes kaikki metsänomistaja pyrkivät maksimoimaan puuntuotantoa. Toiset tekevät sen vain korko huomioiden. Perustellustikin korkotekijä eri metsänomistajille erilainen ja aivan varmaa on, että taloudellisesti ajateltuna korkotekijä on huomioitava.
Hyvää kesää kaikille.
Näädän ajatuksiin on helppo yhtyä – menestystä toimiisi. Minustakin hyvä kirjoitus oli myös Planterilla.
Annelin esiin nostama riski jäi askarruttamaan. Ymmärsin, että pidit nimenomaan luontaista uudistamista suurena metsään sisältyvänä riskinä. Itse ajattelen juuri päinvastoin. Lujassa näyttää olevan tuo puuntuottamisen maksimointipyrkimys.
Jos ajattelemme esim. tilannetta, jossa vaihtoehtoisen, saman riskisen sijoituksen tuotto on 4 %. (Esim. vaikka UPM:n osake) Hyvästä kohteesta metsänuudistamiseen voi saada tuon saman 4 %. Kun tässä tilanteessa antaa metsän uudistua luontaisesti niin metsähän ei sisällä minkäänlaista riskiä, kuin siihen ei sijoitetakaan mitään, vaan annetaan luonnon hoitaa – tuli mitä tuli. Kaikki mitä tulee on plussaa. Me tiedämme, että luontainenkin menetelmä voi onnistua aivan siedettävästi. Taimikkona se voi näyttää selvästi kehnommalta ja eri-ikäiseltä, mutta harvempana tukkipuustona aivan siedettävältä.
Emme pääse mihinkään siitä, että kallis uudistamisinvestointi on koron kasvaessa iso taloudellinen ongelma.
Seppojen ja Timppojen pitäisi vähän vaivautua selvittämään itselle metsäekonomian perusteita, jos kerran on alasta kiinnostunut.
Näitä asioita on ihan oikeasti tutkineet alan henkilöt leipätyönään. Henkilöt, jotka osaavat vähän muutakin kuin yhteen ja vähennyslaskua. Aika tuoreita oppikirjojakin löytyy, joita esim. metsänhoitajaksi nyt opiskelevat lukevat.
MaalaisSeppokin ihmettelee oman laskelmansa maan hintaa. Maan hintaahan on juuri se, mitä ko. korolla laskien jäi ylijäämäksi – sitähän se ylijäämä nimen omaan tarkoittaa.
Meillä tietysti hyvin ymmärrettävistä syistä on vuosikymmenet tavoiteltu maksimaalista puuntuotosta, Suomi on elänyt takavuosina puuntuottamisesta. Tähän on kaikki viranomaistoiminta ja neuvontakin on tähdännyt. Kannattavuus on ollut sivuseikka. Oppi on mennyt toisille niin hyvin perille, että totuudenmukaisen kuvan muodostaminen on käynyt mahdottomaksi. Opista on tullut uskonlahko, joka ei kykene enää näkemään todellisuutta.
Maailma kuitenkin muuttuu, jolloin menet asiat kääntyvät päälaelleen. Ainut varma maailmassa on muutos, joka olisi kyettävä hyväksymään.
Seppo, Seppo!
Paljaan maan arvo yhden kiertoajan perusteella 7000 euroa/ha neljän prosentin korolla. En tiedä paljonko Sepolla on metsää, mutta suositten lämpimästi lisämetsän ostoa. Sinulle metsät ovat poskettoman halpoja markkinoilla.
Osta minulta. Hakkaan ensin kaikki puut pois ja saat ostaa pohjat kymmenesosalla vaikka jo tänään.
Keskustelu on Jätkä hankalaa, ellei toinen osapuoli ymmärrä mistä keskustellaan.
Koron merkityksen ymmärtäminen on vannoutuneille metsämiehille syystä tai toisesta mahdotonta. Niin paksua rautalankaa ei olekaan, josta sen voisi heille vääntää ymmärrettävästi. Jos joku lohko on tyhjä, niin se on tyhjä!
KaiCell on hyvä esimerkki siitä, kuinka riippuvaisia me metsien suhteen olemme rajojemme ulkopuolella tapahtuvasta päätöksenteosta. Edes risujen kaataminen ei ole enää omissa hyppysissämme, muusta puhumattakaan.
Tämä tulee olemaan vielä kova läksy opittavaksi metsäalan opetetuille toimijoille. Maailma muuttuu Eskoseni.
Sinähän saat Visakallo ihan itse valita tuon toteutuksen. Jokainen euro minkä metsä sinulle luontaisesti ko. tilanteessa tuottaa, antaa sinulle paremman taloudellisen tuloksen kuin maksimaaliseen puuntuotokseen perustuva kallis uudistamiskustannus.
Onko Visakallo opittu tai oikeammin opetettu asenne niin vahva, että et kykene sisäistämään ongelmaa?