Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Kuinka eri tavalla toimivia ja ajattelevia meitä metsänomistajia onkaan Anton. Minulla pinta-alaveron päättymisen jälkeen metsätalous on tuottanut näihin asti vain tappiota, alijäämähyvityksiä jne.
Toinen nauttii katsella erinomaisesti kasvavia, viimeisen päälle hoidettuja metsiään ja kepittää vielä rajalinjatkin aurauskepein. Aivan mahtava ja perusteltu homma, jota ymmärrän täysin.
Itselleni ei nyt vain ensimmäiseksi tule mieleen, että lähtisin kepittämään muutamia satoja kilometrejä rajalinjoja aurauskepein, mitenkään väheksymättä asiaa. Niin lähtökohdat kuin olosuhteetkin ovat erilaisia. On erilaisia tapoja tehdä taloudellista tulosta metsillä. Jopa sen rohkenen sanoa, että muunkinlainen toiminta metsien kanssa voi tuottaa huomattavasti paremman tuloksen, kuin huippujalostettujen puuntaimien istuttaminen parhaimmissakin olosuhteissa Suomessa. Vähän surullista sekin, että koiranputkea tuppaa kasvamaan istuttajan nokka ennen tukkipuiden päätehakkuuta.
Kartellilainsäädäntö on malliesimerkki siitä, kuinka juristi kirjoittaa lakitekstiä juristikaverilleen. Tällainen lainsäädäntö on yhteiskunnan syöpä, joka johtaa lopulta yhteiskunnan kaaokseen. Sitä asiassa hämmästelen, että mitään liikettä ei ole ollut nähtävissä, markkinatalouden toimivuuden kannalta huipputärkeän lainsäädännön korjaamiseksi.
Täällä on yhdellä jos toisellakin huutava tarve puolustaa vallalla ollutta maksimaalista puuntuotantoa metsänomistajan näkökulmasta taloudellisesti ainoana oikeana lähtökohtana.
Aivan kiistattomasi voidaan kuitenkin osoittaa, että se ei ole lähellekään koko totuus.
Päästöjen aiheuttaja ostaa ja nielu myy – eikö niin Rane2.
Mihin ja miten nyt uudistettavia metsiä käytetään, kun ne ovat varttuneita, on hämärän peitossa. 70 vuotta on niin pitkä aika, että niin tekniikat kuin tarpeetkin ovat hyvin todennäköisesti kovin toisenlaisia.
Oma näkemykseni on, että yksityisen metsänomistajan on syytä edetä taloudellisten realiteettien mukaan – mitä se sitten niin metsän omistajasta kuin kasvatusolosuhteista johtuen tarkoittaakin.
Älkää ymmärtäkö tätä nyt väärin, en halua tällä korostaa itseäni, vaan tarkoituksena oli ajaa metsänomistaja oikeutta omaisuuteensa. Onnistuin tässä taannoin kutsumaan itseni uuden metsälain valmistelun aloitusseminaariin ainoana yksityisenä metsänomistajana. Seminaari oli tarkoitettu ja sinne oli kutsuttu vain erilaisten metsäalaan liittyvien toimijoiden ja järjestöjen edustajia, toki metsänomistajienkin järjestö. Ajattelin, että pyrin ainoana yksityisenä metsänomistajana, jota metsälaki viimekädessä taloudellisesti koskettaa, pitämään seminaarin loppukeskustelun viimeisen puheenvuoron ja onnistuin.
”Tehkää minkälainen metsälaki tahansa, mutta älkää menkö rajoittamaan metsätalouden kannattavuutta – siinä ei ole kenenkään kannalta mitään järkeä.”
Sinulla on Wanhajätkä aivan asiallinen konsepti. Työllistät metsillä itseäsi ja mikä hienointa myös kauniimpaa sukupuolta – mahtavaa. Käytät metsistä saamaasi kokemusta hyväksesi. Pyrit tekemään puuta tuottamalla rahaa.
Sinun tulisi kuitenkin ymmärtää, että puun tuottaminen on vain eräs keino rahan tekemiseen. Jotkut pyrkivät tekemään rahaa kuten sinäkin, mutta pelikenttä rahan tekemiseen on huomattavasti laajempi. Sen vuoksi jokaiseen investointiin suhtaudutaan kriittisesti. Älä nyt pilaa asiallisia huomioitasi metsistä noilla korkokommenteillasi. Rahaa tehdään investoimalla muuallekin kuin metsään.
Käväisin Lapin yhteismetsän sivustolla. Osuuden hinta näytti olevan n. 150 e ja ylijäämää jaettiin 3 e, eli pääoman tuotto n. 2%. Tässä taannoin Metsäliitto viritteli yhteismetsähanketta, Sen puuhamiehet aikoivat rikastua toisten ymmärtämättömyydellä. Se miten nuoria metsiä ja päätehakkuumetsiä verrattiin toisiinsa tapahtui muistaakseni 7,5 prosentin diskonttauskorolla, joka olisi tarkoittanut nuorien metsien ryöstöä.
Monenko prosentin tuoton wanhajätkä Lapin yhteismetsät antavat sijoitetulle pääomalle?
Wanhajätkä on ilmeisesti vankkumaton nollakoron kannattaja, jota mikään mahti maailmassa ei muuksi muuta. Vanhan kaavan mukaan mennään vaikka istutusinvestointi tuplaantuisi vuosittain muussa kohteessa.
Ymmärrän sen metsässä paljon hikoilleena vallan mainiosti. Kuinka suuri nautinto onkaan metsiään hoitavan katsellakaan hyvin kasvavaa ja hoidettua metsää. Sitä tunnetta voi vallan hyvin verrata kiihkeään rakkaussuhteeseen, mutta se onkin toinen tarina se. Siinä tunteet ja järki sekoittuvat mielenkiintoisella tavalla. Pyydän nöyrimmästi anteeksi, jos olen mennyt loukkaamaan rakastanne.
Minulla ei ole Visakallo tietoa siitä, mitkä seikat ja kuinka paljon vaikuttivat hakkuun rajoitteiden poistamiseen. Sinulla näyttää olevan, vai onko sittenkään. Metsähallituksen metsätalous on luku sinänsä. Se on ”budjettimetsätaloutta”, jossa hakataan paljon silloin kun hinta on huono ja vähän silloin kun hinta on korkea jne. Ylituottojen perään ei haikailla ja se näkyy tuloksessa. Istutetaan metsää Lapin olosuhteissa ja naapurin hyvää viisimetristä taimikkoa ei osteta mistään hinnasta, vaikka sen saisi kolmasosalla siitä, mitä istuttaminen maksaa. jne. jne.
Paljonko m3 Lapin puuta maksaa, jos ostaa sieltä yhteismetsän osuuksia. Ostaako yhteismetsä myös riihikuivalla lisämetsiä, vai halutaanko metsä vaihtaa vain osuuksiin?
Kun kävin juuri Sallassa, jossa kaveri kertoi, että Op:n metsärahasto oli ostanut sieltä suurehkon kokonaisuuden hiljattain joltakin etelän yksityiseltä metsänomistajalta. Mitään metsille ei ole sen jälkeen kuulemma tehty. Ilmeisesti metsärahastoille tulee kovasti lisää pääomia, joita pitää sijoittaa. Matala korkotaso houkuttelee pääomia metsärahastoihin.
Pitäisikö minunkin jäädä välillä jäähylle, kun teillä mopot tuppaavat jo keulimaan. Antaa tulla vaan lunta tupaan, minä en pane pahakseni.
Selityksiä löytyy niin Riikilältä kuin kumppaneiltakin.
Väännön aihe on kuitenkin hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen. Kysymys on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, onko metsänomistajan talouden näkökulmasta viisasta ottaa vaihtoehtoisten sijoituksien tuotto (eli korko) huomioon vaiko ei.
Jos korkoa ei oteta huomioon( toisin sanoen korko oletetaan nollaksi) se tarkoittaa puuntuotoksen maksimointipyrkimystä eli pyrkimystä maan tuottokyvyn täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.
Teidän pitää nyt päättää kumpaa mieltä olette. Kyllä vai ei. Kahdella tuolilla ei voi asiassa istua, vaikka kuinka haluaisi selitellä. Koron huomioiminen johtaa vääjäämättä aivan toisin kustannusten kriittiseen tarkasteluun.
Minulle asia on aivan selvä. Meillä on riittävä tieto siitä, millä korolla nykyisillä kustannuksilla ja puun hinnoilla missäkin olosuhteissa NNA jää positiiviseksi, kun mitään poikkeavaa ei kasvatuksessa satu. Jos korko jää pienemmäksi, kuin mitä katson vastaavalla riskillä muualta saatavan, en tietenkään tee sellaista investointia metsään. Pelkään metsätalouden kannattavuuden mieluummin laskevan kuin nousevan. Paranevaa kannattavuutta en kykene itselleni perustelemaan.
En yritä käännyttää ketään. Kukin tehkööt juuri kuten haluaa. Metsänomistajan valinnanvapautta olen aikoinaan hyvinkin aktiivisesti omilla vähäisillä mahdollisuuksillani pyrkinyt edistämään ja aikaan saatuun lainmuutokseen olen varsin tyytyväinen.
Minulle käsin kylvö on Jätkä kustannussäästö. Kylvössä äestysjälkeen saan parhaan palkan metsässä tekemästäni työstä. Muuten lähes samaa mieltä.
Minusta MJO edellä kirjoittamallasi ajatuksenjuoksulla ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa.
Miksi närkästyt Gla. Teidät sen yhtä hyvin kuin minäkin mitä em.tarkoittaa.
Tavoite on ollut maan tuottokyvyn täysimääräinen hyödyntäminen eli puuntuotannon maksimointi. Tavoitteesta seuraa aivan suoraan se, että muut seikat ovat toisarvoisia. Silloin ei pohdita onko NNA positiivinen vai negatiivinen. Et voi palvella kahta herraa Gla. Tavoittelet joko puuntuotannon määrää tai taloudellista tavoitetta.
Sellaisella kustannustasolla silloin toimitaan Gla, jossa NNA on negatiivinen.