Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 978)
  • Reima Ranta

    Voi pyhä yksinkertaisuus!

    Juuri kirjoitin, että maan markkina-arvo ei vaikuta millään tavalla asiaan.

    Kysymys on maan puuntuotannollisesta arvosta.

     

    Reima Ranta

    Jotta kannattavuutta voidaan laskea, pitää tietysti tietää kuinka sitä lasketaan.

    Täällä on vallalla sellainen näkemys, että kun ei voida tietää tarkasti arvoja tulevaisuudessa, niin on hylättävä kannattavuuslaskennan perusteetkin. On vain edettävä umpimähkään. Naurettavaa sanon minä!

    Reima Ranta

    Maapohjan arvon markkinakehityksellä, esim. tonttiarvona jne. ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos maan metsätaloudellinen arvo jätetään ottamatta huomioon on tulos VÄÄRÄ! Se jättää huomioon ottamatta, että hakattu metsä kasvaa taas uutta metsää. Jos uuden metsän kasvattamisen NNA on nolla, eli maan arvoksi tulee nolla, niin siinä erikoistapauksessa c:n arvo on merkityksetön, koska b+0 = b  Maanarvon merkitys tosin on usein vähäinen, paitsi sinulla MaalaisSeppo, joka päädyit taannoin huimiin maanarvoihin.

    Miksi ihmeessä sinä MaalaisSeppo takkuat asian kanssa. Pienellä vaivalla voit asian juurta jaksain selvittää itsellesi metsäekonomian oppikirjoista.

    Reima Ranta

    Miksi pitää kierrellä ja kaarrella kuin kissa kuumaa puuroa.

    Kun taulukkoja tehdään, niin jotakin korkoa laskemisessa on käytetty. Ei niitä lukuja hatusta ole tempaistu. Ilman korkoa näitä taulukoita ei yksinkertaisesti voi tehdä. Kun näin on niin miksi laskentaperusteita ei laiteta näkyviin. Miksi ne pitää pimittää. Metsien kasvuedellytykset me tunnetaan aika hyvin.

    Aivan sama koskee päätehakkuun ajankohdan määrittelyä. Johonkin päätehakkuuehdotus perustuu ja kun perustuu, niin MIKSI sitä ei voida laitta rehellisesti näkyviin mihin. Metsänomistajan apuvälineiksihän näitä ehdotuksia tehdään. Esim. lainakoroissa metsänomistajien välillä saattaa olla huomattaviakin eroja ja siksi se tieto mitä metsänomistaja päätöksentekoonsa todella tarvitsee, pitää laittaa näkyviin. Metsään.fi palvelu laskee kasvut johonkin tutkittuun tietoon perustuen, jolloin myös suhteellinen avokasvu tällä oletuksella voidaan hyvin helposti laitta näkyviin.

    Se on jokaiselle itsestään selvää, että me emme voi tietää mitä huomenna tapahtuu ja vielä vähemmän mitä on vuoden tai kymmen vuoden kuluttua. Sen taakse on kuitenkin naurettavaa piiloutua.

    Siitä olen Gla:n kanssa harvinaisen samaa mieltä, että liiketoiminta on ymmärrettävä itse. Konsulttiin sokea luottaminen on älytöntä!

    Reima Ranta

    Sallitaanko pieni kevennys, ettei mene liian vakavaksi?

    Esson baarin parlamentti oli Visakallo jo päättänyt, että jatkossa saa hakata hehtaarilta korkeintaan 3 m3/v, ja että kaikki metsät on muutettava jatkuvan kasvatuksen metsiksi.  Tarkastelujakso on kuulemma kymmenen vuotta. Lopettakaa nyt äkkiä Visakallo ja kumppanit  höttökuusinen  halaaminen ja myykää kiireesti kaikki jotka terälle ylettyy.

    Jos kasvua pitää pikaisesti saada lisää, niin lantapussi joka puun juurelle kiireesti, että saadaan hakkuuoikeuksia. Se on sitä paitsi kuulemma kannattavinta, mitä metsissä voi tehdä. Tuotto vähintään 10%. Kansallinen paskanlevitystalkoo metsiin äkkiä käyntiin.

    Kasvua lisää, kasvua lisää, lisää kasvua kaikin voimin kustannuksista välittämättä ja neuvontaa maailman joka kolkkaan, kuinka kasvua saadaan lisää.

    Mutta kun aika pienellä alueella Etelä-Amerikassa voidaan tuottaa kaikki puu mitä tarvitaan. Vain Anton pärjää kilpailussa etelä-amerikkalaisten kanssa.

     

    Reima Ranta

    Hieno homma Anton! Sinähän pidät suorastaan Suomea pystyssä.

    Minä ehkä joudun nyt vain odottelemaan ilmaston lämpenemistä ja hiilen lisääntymistä ilmakehässä, että kymmenessä vuodessa suhteellinen arvokasvu muuttuu noin nopeasti edellyttäen taloudellisia hakkuita.

    Reima Ranta

    Itsekästä toki, mutta toiminnan tarkoitus ei MJO ole ollut maksimoida maksettavia veroja, vaan pyrkiä minimoimaan niitä. Mieluummin niin, että verottaja palauttaa sinulle metsätalouden ansiosta muustakin toiminnasta syntyneitä veroja. Verovähennysten vuoksi kuluja ei tietenkään kannata aiheuttaa.

    Se on tietysti tarkoittanut mm. sitä, että pinta-alaveron aikana käytetään hakkuumahdollisuudet mahdollisimman täysimääräisesti ja kulut mieluummin myyntiverotukseen – eikö niin. Sitä paitsi pinta-alaverotuksen päättymisestä ei ole vielä kahtakymmentä vuotta. Nyt tietysti hakkuita joudutaan virittelemään, ettei vahvistettuja tappioita ala mennä vanhaksi.

    Reima Ranta

    Muusta en ole kirjoittanutkaan tänne kuin taloudesta ja Visakallolle on jäänyt motiivi epäselväksi. Ellette pahastu, yritän selventää motiivia.

    Kerroit käsityksestäsi tuolla edellä, että sinun maittesi olosuhteita huonompiin paikkoihin ei kannata investoida mitään. Niin pessimistinen en sentään ole.

    Strategia on vain valittava olosuhteiden mukaisesti. Eikä minulla ole suuria vaikeuksia ymmärtää sinun strategiaasi, niissä olosuhteissa.

    Minä puolestani olen joutunut miettimään strategiani toisin ja lähtökohta on ollut, että  NNA on oltava positiivinen. Se on johtanut aikanaan voimakkaaseen pinta-alan kasvattamiseen ja varovaiseen investoimiseen vähän liian kauaskantoiseen ja riskialttiiseen metsänuudistamiseen. Markkinat ovat selvästi tukeneet tällaista näkemystä. Toiminnasta saatu kokemus on sitä paitsi osoittanut, että männyn uudistamiseen lähtökohta on ollut aivan oikea. Olen ostanut opiskeluun velkaa ottaneena tyhjätaskuna, kovalla rahalla, vapailta markkinoilta 99% metsistäni. Enää pitkään, pitkään aikaan euroakaan sijoitettua pääomaa ei ole ollut kiinni metsissäni. Metsieni suhteellinen arvokasvu on yli 5% ja metsävähennyksiä on käytettäväksi loppuelämän ajaksi. Rohkenen  väittää, että toiminnan taloudellinen tulos on vertailukelpoinen aivan mille tahansa istutusinvestoinnille Suomessa.

     

     

    Reima Ranta

    Sinne kai ne budjettimetsätaloudessa kuusessa ollaan  hakkuut tulisi kohdentaa, jossa suhteellinen arvokasvu on heikoin.

    Reima Ranta

    Juuri niin Näätä.

    Mihin perustuu Visakallion näkemys Metsähallituksen silmittömistä hakkuista. Kuinka hyvin tunnet valtin metsät, jotka pääosin sijaitsevat Pohjois-Suomessa.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 978)