Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
No vielä vähän.
Selasin pikaisesti tuota Planterin esittämää Tapion linkkiä, jossa kerrottiin mm. : ”Kun metsän tuotto esimerkin päätehakkuutilanteessa on 2,2% puuston arvosta, niin vaihtoehtoisen tuoton on oltava ennen veroja 3,15% (2,2/0,7)”
Kyse on metsänomistajan kannalta tärkeästä päätöksenteosta, joten se vaatisi parempaa huomiota.
Ensinnäkin puuston kasvu on reaalikasvua, jota ei voi verrata esim. nimelliseen pankkikorkoon, on huomioitava minkälaista veroa hakkuusta maksetaan, onko metsävähennystä, varaus uudistamiseen on 15%, paljonko uudistaminen maksaa, sellaista rahaa, josta vero on jo maksettu, ei voi verrata rahaan, josta verot on maksamatta, maapohjan metsätaloudellinen arvo jne. No, en lukenut koko tarinaa.
Hienoa sinänsä, että Tapiokin on vähitellen pääsemässä asian ytimeen. Metsäekonomian professori tässä taannoin totesikin keskustellessamme, että Tapiolle pitää nyt antaa aikaa itse keksiä asia – kaikesta päätellen oivallisesti sanottu.
Reima Ranta 20.9.2017, 11:33Kaikella ystävyydellä Visakallo, mutta et oikein vastannut kysymykseen, mikä tämä vakioaihe on ollut ja mikä siinä mättää. Mikään ei kiristä, mutta olen ollut huomaavinani kirjoituksissasi toistuvasti tämän suuntaista ja siksi rohkenin reilusti kysyä. Itse olen kuvitellut, että olen kirjoittanut omasta metsänhoidostani ja käsityksistäni aiheesta hyvinkin kattavasti. Useimman mielestä varmaankin aivan liikaa ja melkeinpä poikkeuksetta täällä vallitsevan valtavirran vastaisesti. Taloudellisesta syystä metsien kanssa olen tekemisissä, joten lienee ymmärrettävää, että ne kysymykset ovat silloin olleet keskiössä.
Olen kuvitellut, että jees h-valta on yrittäjä. MYEL-vakuutuksesta toinen puoli maksetaan verovaroista, jonka vuoksi se on huomattavasti YEL-vakuutusta edullisempi.
Se kuulostaa oudolta, että MYEL-vakuutuksen vuoksi metsätalous on pidettävä alle sadassa hehtaarissa. Eläkevakuutusyhtälöissä ongelmana on tietysti se, että ei tiedä vanhaksiko elää.
Metsävähennys toki tuloutuu tila myytäessä, mutta silloinkin saa ainakin inflaatiohyödyn ja voit tehdä tuottoja itsellesi verottajan rahoilla mahdolliseen myyntihetkeen saakka. Alijäämähyvityksen ylijäävästä osastahan vahvistetaan tappio, jonka voi vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Aktiivista metsätiloilla kaupankäyntiä toki metsävähennyksen tuloutuminen täysimääräisenä tehokkaasti estää, kun se ei enää ole tilakohtainen.
Tauko lienee paikallaan – antoisia keskusteluja.
Reima Ranta 19.9.2017, 12:19Visakallo: ”Ketjun aloittajalle RR:lle totean, että on vaihteeksi ihan mukava lukea häneltä vähän muutakin kuin sitä samaa aihetta mitä aina tähän asti.”
Kerro nyt minullekin, mikä tämä sama aihe on ollut ja mikä siinä mättää. Vai onko ihan niin, että kyseinen kirjoittaja ei tiedä näistä hommista toden totta yhtään mitään. Jos jotakin tulosta on syntynyt, niin se on ollut putipuhdas onnenkantamoinen, kuten Gla toteaa.
Itse asiassa en enää oikein tiedä, mistä Visakallon kanssa olisimme eri mieltä. Jos hänen maillaan saa helposti syntymään 600 m3 höttökuusta neljänkymmenen vuoden kiertoajalla, niin hänen metsäTALOUTENSA on minustakin aivan ok. Pikainen uudistus kuusta istuttaen parhaalla mahdollisella tekniikalla. Nopeaan kasvuun lähtöön kannattaa ilman muuta panostaa, jolla säästää mm. taimikonhoidossa. Yhtä mieltä olemme ymmärtääkseni viimeaikoina oltu siitäkin, että heikoimmilla alueilla, joita Suomen metsäpinta-alasta on valtaosa, tilanne on kokonaan toinen. Mistä siis olemme erimieltä?
Jos sinua NNA närästää, niin sehän juuri em. eron osoittaa. Puun KASVATUKSESTA ja metsänHOIDOSTA voi tietää vaikka kaiken mahdollisen, mutta ellei kykene sisäistämään NNA:ta niin metsäTALOUDEN ymmärrys on valitettavasti aamuhämärissä. Se on tietysti onnenkantamoinen, jos harjoittaa metsätaloutta alueella, jossa metsänhoitotiedolla pärjää NNA:ta välittämättä.
Reima Ranta 15.9.2017, 21:01Jortikan esimerkki on juuri sellainen, jossa veroa maksetaan 100 % tulosta. Ennakkoon maksetuille veroille jne, on tietysti joku korko laskettava. Pinta-alavero jne. korkoineen, perintövero ja 32% puun myyntitulosta.
Reima Ranta 15.9.2017, 20:55Nettotuloon 26 % lisää, se on paljon se. Nettotulohan meitä kiinnostaa.
Reima Ranta 12.9.2017, 21:10Jos koko metsä on jo päätehakkuukypsää ja sinulla ei enää ole metsävähennystä jäljellä, niin ostaisin pikaisesti lisää metsää. Nuorempaakin kuin päätehakkuukypsää ja sen metsävähennyksellä loputkin tästä palstasta nurin pienellä verokannalla. Uuteen harvennuspalstaan yläharvennus, jolla voit nostaa sen suhteellista arvokasvua entisestään. Näin saat pääomasi tuottamaan. Päätehakkuumetsän suhteellinen arvokasvu on jo huono. Puut nurin ja sillä nuorempaa metsää tilalle.
Loppujen hakkaaminen ja pohjan myynti ei ole järkevää. Siitä hyötyy lähinnä vain verottaja. Hyvästä kaupasta kannattaa ottaa kaikki saatavissa oleva hyöty.
Verotuksen siirtymäkauden aikana tällaiset kaupat olivat todella tuottoisia. Liput nurkkiin ja kaikki nurin nollaverolla. Metsävähennys jäi uinumaan koko ostohinnasta myyntiveroaikaan. Uudistaminen välittömästi, jolla saatiin verovapaus lopuksi pinta-alaveroajaksi. Jne.
Reima Ranta 11.9.2017, 10:47Olen Gla mitättömän pieni metsätalouden toimija, vaikka tänne vähän liiankin innokkaasti ja provosoivasti toisinaan kommentoin. Pahoittelut, jos joku siitä pillastuu. Eikö erilaisten näkökulmien esiin tuominen ole keskustelun kannalta mieluummin positiivista kuin negatiivista.
Pinta-alaveron päättymisestä ei ole Gla kuin ruma kymmenen vuotta ja siihen aikaan osuu myös hintapiikki, jolloin metsätalouden tappiota ei toki minullekaan tullut. Kiinteistötaloudessa toki tämäkin kausi on ollut selvästi taloudellisesti positiivinen.
Suhteellista arvokasvua pohdittaessa on ymmärrettävä tehdä ero nimellisen koron ja reaalikoron välillä. Jos puun hinta säilyy reaalisesti nykytasolla, niin metsän suhteellinen arvokasvu on reaalikasvua. Pankkikorosta jne. on ensin vähennettävä inflaatio, ennen kuin sitä voi verrata reaalikorkoon.
Jos katson Gla metsieni suhteellisen arvokasvun olevan 5 % ja sen olevan reaalikasvua, niin myyntipäätös ei ole ongelmaton. Markkinoilla reaalikorko on pieni, jos ollenkaan.
MaalaisSepon pitää nyt miettiä veron merkitys uudelleen. Et voi verrata suoraan toisiinsa rahaa, josta verot on maksettu ja rahaa josta verot on maksamatta. Verolla ei ole päätöksentekoon merkitystä, jos verokanta pysyy samanlaisena.
Se on tietysti selvää, että päätehakkuiden ajoitukseen liittyy muitakin tekijöitä kuin suhteellinen arvokasvu, mutta sen merkitys on kuitenkin keskeinen.
MaalaisSepon pitää nyt itselleen tehdä esimerkki ja siitä päätellä paljaan maan, verotuksen jne. merkitys käteen jäävään tuloon.
Reima Ranta 10.9.2017, 21:51Kysymys on Rane 2 sanoisinko hieman henkilökohtainen. Sen voin sanoa, että matala korkotaso on vaikuttanut omaan päätöksentekooni. Joten saanko tehdä vastakysymyksen?
Jos minulla on leimikko, jonka suhteellinen arvokasvu on 2%, ja minulla olisi saman riskinen muu sijoituskohde kuin metsä, jonka nimellinen tuotto olisi tuo sama 2%, niin hakkaanko leimikon vai jätänkö kasvamaan edelleen. Inflaatiokin näyttää olevan 1-2%.
Reima Ranta 10.9.2017, 19:19Minä en täällä mitään omia kaavoja esittele MaalaisSeppo. Jokaisen metsätaloudesta kiinnostuneen pitäisi vain minusta perusyhtälöt tuntea ja ymmärtää.
Sen itsekin aika nopeasti opin metsätalouden kanssa puuhastelun aloittaessani, että konsultit saa ja pitää unohtaa.
Niin myös metsäekonomian professori jokunen vuosi sitten aiheesta keskusteltuamme totesi, että hän laittaa metsänhoitajaopiskelijat ajattelemaan omalla päällään.
Reima Ranta 10.9.2017, 16:08Jos väittää, että maan puuntuotannollisella arvolla ei ole merkitystä niin väittää, että metsätalous paljaasta maasta lähdettäessä ko. kohteella ei ole kannattavaa! MaalaisSeppo juuri aiemmin laski ja päätyi, jos oikein muistan, 7000 euron maan arvoon.
Kyllä metsäekonomian opiskelulle olisi huutava tarve!!
Mutta siitä niin Tapio, kuin sen aisankannattaja Metsälehtikin vetäytyy takavasemmalle.