Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Miksi metsän hinnat ovat nyt liian kalliita, jos ovat? Vain siksi, että rahan hinta eli korko oletetaan liian korkeaksi. Jos korko olisi jatkossa nolla, niin kaikki metsät pitäisi ostaa.
Täsmälleen sama pätee metsänuudistamiseen ja metsänhoitoon investoimiseen. Vaihtoehtoisten investointien tuotto on aivan ratkaisevassa asemassa. Metsään kannattaa investoida joko ostamalla tai investoimalla metsänhoitoon ainoastaan siinä tapauksessa, että tuotto on siellä parempi, kuin vastaavalla riskillä muissa kohteissa. Ei metsänuudistamiseen investointikaan mikään riskitön sijoitus ole. Uhkia on vaikka minkälaisia.
Siksi voin aivan hyvin ottaa Gla kantaa asiaan, vaikka en puun kasvua kykenekään tarkasti ennakoimaankaan. Koron ollessa riittävä metsänuudistamiseen ei kannata investoida euroakaan, vaikka se ei tuottaisi edes pajua.
Jos katsoo, että tuottoa on ainoastaan metsästä saatava tuotto, niin silloinhan asia on selvä. On pyrittävä tuottamaan mahdollisimman suurta puumäärää.
Keskustelut eivät kohtaa, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä. Toisin sanoen, jos näkee vain aidan seipäät eli metsästä saatavan tuoton, eikä koko aitaa eli taloutta kokonaisuutena.
Näin on hyvinkin saattanut päästä käymään. Kuten kirjoitin Rane 2, kun en ole varma , varsinkaan tulevaisuudesta, niin siksi varovainen kovin pitkälle tulevaisuuteen tähtääviin investointeihin.
Metsien ostamisella on näihin asti pärjännyt, eikä se ole mitään erityisosaamista vaatinut. Markka-aikana menestymisen takasi aika-ajoin devalvaatiolla tehdyt tulonsiirrot metsätalouteen, verotuksen siirtymäkautena eriskummalliset verosäännökset ja euroaikana poikkeuksellisen matala korkotaso. Tulevaisuus on hämärän peitossa.
Yllättävänkin kuuma peruna jk:sta on tullut. Nähtävästi joillakin on ihan aito huoli sen yleistymisestä.
Minä Gla en ole lukenut ko. kirjoja, en tiedä puun kasvua sinun tarkoittamallasi luotettavalla tavalla. Olen vain jotain pientä itseoppinut harrastelija, josta iän karttuessa on tullut entistäkin varovaisempi ottamaan varmaa kantaa – varsinkaan tulevaisuudesta. Jk ei muutenkaan männyn kasvattajalle ole sanan varsinaisessa merkityksessä mikään kiinnostava kysymys.
Kun sinä Gla olet lukenut kaikki kirjat ja omaat ihailtavan varman tiedon metsätaloudesta ja siitä saatavissa olevista euroista, niin hyödynnä nyt ihmeessä se. Osta kaikki saatavilla olevat metsät ja laita raha poikimaan. Sinähän tuolla tiedolla kykenet voittamaan jokaisen tarjouskilpailun, kun tiedät muita paremmin, kuinka metsällä euroja tehdään.
Jostakin syystä olet kuitenkin kirjoittanut metsien olevan aivan liian kalliita, joka käy huonosti yhteen em. kanssa. Jos metsät ovat liian kalliita, niin sinunhan pitäisi niistä viimeisen päälle hoidetuista metsistä päinvastoin kiireesti luopua. Ei kai vain sittenkin joku ole niiden eurojen kanssa sinua nokkelampi?
Keskustelut eivät Gla kohtaa, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.
Minulla ei ole pienintäkään ongelmaa ymmärtää niin voimaperäistä jaksollista kasvatusta kuin jatkuvan kasvatuksen pyrkimystäkin. En vähäisissäkään määrin väitä olevani kaikkitietävä kuinka asiat ovat ja kuinka jatkossa menevät. En myöskään mukisematta hyväksy sitä muiltakaan.
Jos asiaa ajatellaan vain puhtaasti puuntuotannosta saatavien tulojen näkökulmasta, vastaus on yl. jaksollinen kasvatus. Jos taas asian taloudellista näkökantaa laajennetaan koskemaan metsänomistajan taloutta yleisemmin, niin mikään ei ole itsestään selvää.
Tätä tarkoitin yhteismetsiä koskevalla kommentillani. Minä en halua hirttäytyä metsätalouteen ja siksi kaikki vaihtoehdot ovat pöydässä.
Ota Jätkä ihan rauhallisesti.
Ymmärrän hyvin, että tuo 160 vuotta on sinulle liian vaikea rasti ymmärtää ja vielä vähemmän hyväksyä.
Sinunhan tätä metsätaloutta harjoittaa olisi pitänyt, eikä tällaisten noviisien, jotka eivät mitään alasta ymmärrä.
Toivotaan nyt ettei avohakkuita vielä kielletä meistä riippumattomista syistä.
Metsäala on koko lailla täysin riippuvainen muiden, kuin meidän suomalaisten metsänhoitokäsityksistä. Siksikin on tärkeää, että meillä on vaihtoehtoja.
Jotkut ovat sitä mieltä, että ehkä Lapissa jk voisi tulla taloudellisesti kysymykseen. Kysymyshän on tässäkin vain laskentakoron suuruudesta. Mitä karummat ovat olosuhteet sen pienempi laskentakorko muutoksen aiheuttaa.
Elämäntyönsä metsäalan neuvonta- ja koulutustehtävissä olleilta ei ymmärrystä jatkuvaan kasvatukseen voi odottaakaan. He näkevät metsätalouden kannattavuuden ainoastaan puuntuotannon näkökulmasta, ei laajemmin talouden näkökulmasta. Heille asian taloudellisesti laajempana kysymyksenä on mahdotonta. He ovat ajastaan 160 vuotta jäljessä, kuten Tahvonen juhlaluennossaan totesi, siirtyessään Metlasta Helsingin yliopiston palvelukseen.
Mm. yhteismetsät ovat tämän saman ongelman loukussa ja siksi ne noteerataan markkinoilla yksityisomistusta alhaisempaan hintaan.
Yritin sormiharjoitusmiehelle juuri edellä kertoa, että olisin samaa mieltä, JOS… Mutta kun…
Olet metsässä Gla.
Olisin samaa mieltä kanssanne metsänhoidosta Gla, jätkä jne., JOS tuottoa voisi saada vain metsästä, ja vain siitä metsästä jonka omistat – ei mistään muualta. Ei ostamalla uutta metsää, ei sijoittamalla muuhun kohteeseen. Me jokainen tiedämme, että NÄIN EI OLE!
Kun keinollisen metsänuudistamisen tuotot ovat niin matalia kuin ovat, on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää muiden keinojen etsiminen. Pidän yhden totuuden vaahtoamistanne suorastaan huvittavana.
Otin edellä tuon raadollisen esimerkin vain osoittaakseni, kuinka helppo ja taloudellinen siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen voi olla, jos on esim. hakkuukypsä tasaikäinen tukkimetsä.
Metsänistutuksesta voi saada heikommissa olosuhteissa 2% ja hyvässä olosuhteissa 4%. No, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa raadollisesti sanottuna, että näitä korkoja korkeammilla koroilla jatkuva kasvatus on kannattavampaa.
Oikein hyviä eri-ikäisiä jatkavan kasvatuksen metsiä tulee kun annetaan luonnon hoitaa aukko. Reunametsät kyllä siementää tavalla tai toisella, kun pidetään aukon koot kohtuullisina. Mitään taloudellista tavoitettahan metsällä ei edes ole, kun tuotto tulee muualta.
Oma kokemukseni on, että Lapissa kasvuolot vaihtelevat rajusti ja tietysti myös muokkaustarve. Omistanikin löydän kuvioita, jotka kasvavat Lapissa paremmin kuin lähes 1000 kilometriä etelämpänä.
Jos käsittää metsätalouden kannattavuuden nettotuotoksi (eli koron nollaksi) eikä nettotuoton nykyarvoksi, voi ottaa varmaa kantaa jaksollisen taloudellisesta paremmuudesta. Muuten ei! Riittävällä laskentakorolla vain luontainen on kannattavaa. Kasvuolosuhteet tietysti ratkaisevat, millä korolla jaksollinen (keinollinen uudistaminen) muuttuu kannattamattomaksi.