Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä Jovain voisi jättää LV:n referoinnin vähemmälle. Laurin henkilökohtaisestikin tuntien sanon, että olette vakaan käsitykseni mukaan kovin, kovin eri aaltopituudella. Tuntuu kohtuuttomalta edesmennyttä kohtaan.
Verbaalisesti MJO asioita tarkasteltaessa ne saadaan näyttämään eri näkökulmista hyvin erilaisilta – siksi yksinkertaistukset (ajatusleikit) ovat joskus suorastaan hätkähdyttäviä. 10 uutta puuta/v, 80 vuotta eli 800 runkoa/ha. 10 aina saman ikäistä.
Mehtäukko on vitsikäs – hän innostui keräämään kymmenen runkoa/ha joka vuosi.
Sait Puuki asiat näyttämään siltä, että NNA ei tuottanut sinulle haluamaasi tulosta, niin päätit keksiä uuden menetelmän. Vähän sama kuin Tapiolla aikanaan. Kun Lapissa metsämaan hinta näytti laskentakaavalla menevän negatiiviseksi, niin päätettiin Lapin osalla pienentää korkoa, että saatiin maan hinta positiiviseksi.
Lapissa on Panu metsätiloja vaikka minkälaisia. Vaihteluväli on huikea. Minäkin viikko sitten katsoin huutokauppa comia ja huomasin, että onpa tutun näköinen palsta myynnissä. Kuinka ollakaan, joku myi tilaansa minun metsäni kuviokartan perusteella. Hauska olisi ollut tietysti seurata, minkälaiseksi hinta muodostuu, mutta soitin, että ehkä nyt kuitenkin laitat myytävää kiinteistöä vastaavan kartan näkyviin. Tilaa kauppaavan selityksiäkin tilasta lukiessa olin kuolla nauruun.
Panukin on varmaan huomannut, kun on ojitusalueita raivannut, että ojanpenkat on niin täynnä tavaraa kun maahan mahtuu eli luonnossa on uudistumispotkua, kunhan olosuhteet ovat sopivat.
Jos mehtäukolle puolen motin puut ovat tulitikkuja, niin tuplataan koko, joka tarkoittaisi 10 m2/ha/v. 100o ha ja tuloja 400.000 e/v – ei paha, mutta ehkä se metsäukolle on vielä karkkirahoja.
Kun nyt muistelen, niin jossain vaiheessa sinulla Puuki oli NNA-laskelmassa muutakin kuin tuloja ja menoja tai ainakin ne olivat menneet sekaisin. Vai oliko se sitä kunnolla ymmärtämistä?
Juurihan uuden metsälain myötä yksityismetsät vapautuivat sosialismin haamusta.
Kuuntelin toisella korvalla tuon Pukkalan tarinan. Enimmäkseen aivan asiaa. Siellä Puuki oli määre sille, minkälaisessa tilanteessa toimii jo yksinkertainen laskutoimitus. Periaate on yksinkertainen ja yksiselitteinen eli maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa. Sinultakin Puuki kuulee välillä kummallisia omia päätelmiä yksinkertaisessa asiassa.
Mitä tarkoittaa huoli taimettumisesta? Montako puuta sieltä jatkuvan kasvatuksen metsästä poistetaan keskimäärin hehtaarilta vuodessa? Ajatusleikki – 10 puolen motin puuta tekee 5 m3. Eli kymmenen uutta kasvatuskelpoista tainta pitää syntyä vuodessa hehtaarille, että tasapaino säilyy – vai kuinka? Onko se paljon vai vähän?
Lapissa paljon näkee eräänlaisia jatkuvan kasvatuksen mäntymetsiä – kakkosnelosia. Pohdin juuri erästä kohdetta, jossa vajaa parikymmentä vuotta sitten tein kakosneloseen siemenpuuhakkuun. Siemenpuut jätettiin kakkosista ja neloset poistettiin. Nyt alue on taimettunut ja paikoin päässyt jo liiankin suureksi ja siemenpuukakkosista on tullut tukkirunkoja. Kaadanko siemenpuut vai jätänkö ne ensiharvennuksessa poistettaviksi? Selvästi on havaittavissa, että kakkosen siemenpuun alla ei ole juurikaan taimetonta aluetta, toisin kuin jonkun aihkipuun alla. Päätin nyt kuitenkin harkinnan jälkeen poistaa siemenpuut, kun niille kohtuullinen ostaja löytyi.
Puuntuottajan ja metsästäjän keskustelut eivät voi kohdata, keskustellaan toistensa ohi, kun toinen on rationaalinen ja toinen irrationaalinen. Viina on juopolle irrationaalinen ongelma, jota on hankala käsitellä rationaalisesti.
Metsäkeskustelua vaivaa usein myös toistensa ohi puhumisen ongelma. Kun katsoo esim. Tapion noin parikymmentä vuotta vanhaa lehtikirjoittelua (esim. Ruotsalainen ja Hartikainen) niin hyvin ymmärtää, kuinka kiusallisen ongelman kanssa Metsälehtikin Tapion äänenkannattajana on joutunut 2000-luvulla painimaan. Rationaalinen asian käsittelyongelma vaivaa lähes jokaista yli kaksikymmentä vuotta sitten metsäopetusta saanutta. Pois oppiminen harhakäsityksistä on paljon hankalampaa kuin uuden oppiminen. Eikä tämä ole kannanotto minkään metsänhoitotavan puolesta tai vastaan, vaan asian rationaalisen käsittelyn puolesta.
Kun lukee näitä kirjoituksia, tulee väistämättä mieleen, että kuinkahan sekopäisiä ne metsäveroilmoitukset oikein ovat, kun muutaman lauseen yksinkertaisen ja yksiselitteisen vero-ohjeen ymmärtäminenkin tuottaa jo ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. (metsävähennys)
Planterille iso kiitos aktiivisuudesta asiassa. Samoin Metsälehdelle. Minäkin tilaan tällä esityksellä jo vuodeksi lehden, kun kerrankin intressit ovat puolueettoman yhdensuuntaiset metsänomistajan taloudellisten etujen kanssa.
Planter: ”Sitä en tiedä onko MTK:n ehdotus tehty tosissaan tai vain rauhoittamaan kenttää, että ollaan muka jotain tekevinään. MTK-maa-ja metsätalousministeriö-keskustapuolue yhdistelmä on sekainen lankavyyhti, josta ei löydä päätä ei häntää. Kaikki on kietuneita toisiinsa, joka solmukohdasta löytyy metsästyksen harrastaja, joten epäilen, että esitykselle käy kuten kaikkille muillekin asiaan koskeneille esityksille, häviää kuin pieru saharaan ja herrat jatkavat hymyilyä.”
Sama käsitys tuli, kun aikanaan yritin olla aktiivinen metsänomistajan oman päätäntävallan ajamisessa. MMM tekee jotakin vain pakon edessä, joskin uuden metsälain aikaansaaminen oli näin jälkeenpäin ajatellen suorastaan pieni ihme.
Sorkkapolitiikka on älyttömyydessään kyllä vertaansa vailla. Se on kuin viina alkoholistille – järkeä huomattavasti suurempi voima.
Veronalaista pääomatuloa!
”Merkitse kohtaan 22 niistä metsätalouden veronalaisista pääomatuloista, jotka olet saanut metsävähennykseen oikeuttavista metsistäsi verovuoden aikana (kohdat 1,3 ja 4, joista on vähennetty hankintatyön arvo eli kohdan 2 vastaava luku).
Jos olet myynyt puutavaraa hankintakaupalla, mutta hakkuun ja kuljetuksen suorittaa ulkopuolinen henkilö, kyseessä ei ole hankintatyö. Vähennä ulkopuoliselle maksetut hankinta- ja käteiskauppoihin liittyvät menot kohdassa 7 vuosimenoina.”
Tässä teksti veroilmoituksen täyttöohjeesta. Paperiversio vuodelta 2017 osui käteen.
Kun myy hankintana toisella teetetyn risukasan ja saa siihen kemeran, niin aika pieni risukasa riittää metsävähennykseen.
Juttelin juuri Lapin turneella erään kovan erämiehen kanssa metsokannan ilahduttavasta lisääntymisestä siellä. Tarinoi kuinka hän viimeisen kerran jo kauan sitten pudotti kiväärillä latvalintuna metson. Kun hän sitten katsoi massa sitä kuollutta metsoa, niin jostakin syvältä kouraisi – kuinka paljon hienompi se olisikaan ollutkaan elävänä luonnossa. Kaikilla tuo primitiivinen saalistushimo ei häviä koskaan.
Toiset painii Jesse höyhensarjassa, toiset raskaassa sarjassa ja sarjoja on vielä paljon niiden välissä. Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.