Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 978)
  • Reima Ranta

    Mihinkään ylenpalttiseen byrokratiaan ei ole paluuta eikä tarvetta. Mitään merkityksellistä nuorempana hakkuuta en ole havainnut.

    Se mitä silmiin pistävästi pitäisi lisätä on harvennushakkuut ja raivaukset.

    Hirviongelma tulisi saada ratkaistua ja kuitupuulle sille kuuluva hinta. Kannattavuus ratkaisee ongelmat oikealla tavalla ei byrokratia.

    Reima Ranta

    Minusta on aivan hyvä, että vaihtoehtoja metsänhoitoon on.

    Mistään yleisestä avohakkuukiellosta on turha panikoida, sellaista ei ole näköpiirissä, eikä sitä päätä suomen sisältä olevat vihreät tai muut mielipiteet.

    Metsäteollisuus täällä ratkaisee asian, koska sen valta on jonkin vihreän puolueen, metsänomistajien ja yleisen mielipiteenkin  valtaa huomattavasti suurempi.

    Jos tällainen kielto tulisi, niin se tulisi rajojen ulkopuolelta, metsäteollisuuden markkinoiden kautta.

    Visan metsänhoito on aivan yleisesti hyväksyttyä, joten voit olla hyvin tyytyväinen. Mitään syytä panikointiin ei ole, joten ole hyvillä mielin. Kaikkien varauksetonta hyväksyntää et voi koskaan saada, jo ihmisluonnon kateus vuorenvarmasti estää sen.

    Se, että Metsähallituksen Lapin metsien silmin kantamattomat avohakkuut kiellettäisiin, voisi olla hyvinkin perusteltua eikä yksin metsätaloudellisista vaan esim. kasvavan matkailuelinkeinon vuoksi.

    On hyvin ymmärrettävää, että laineet lyövät nyt toiseen suuntaan, kun ainoaksi autuaaksi tekeväksi vaihtoehdoksi on vuosikymmenet pakotettu avohakkuita. Myös taloudelliset argumentit ovat olleet kestämättömiä, jotka nyt on sentään laajasti jo hyväksytty ja ymmärretty. Aika näyttää, mihin menetelmät kehittyvät.

    Edellä myös MaalaisSepolla aivan asiallista kommentointia.

    Reima Ranta

    Montako prosenttia metsäpinta-alasta mahtaa olla hirvenmetsästäjillä.

    Olisiko 10 %?

    Jos seura sitten pitäisi vuokraa liian korkeana, maanomistajat voisiva tehdä pyynnistä mukavan tulonlähteen.

    Reima Ranta

    Taalas totesi Rane2 esityksessään ilmastonmuutoksesta, että ongelma on ratkaistavissa vain yksityisellä rahalla eli markkinatalouden pelisäännöillä. Oikein toimivat markkinat ovat tässäkin asiassa käytännössä ainut toimiva ratkaisu eikä jokin toiveajattelu.

    Olen toki Gla samaa mieltä siitä, että mainitsemallasi lämpösumma-alueella, rehevällä maapohjalla valistunut arvaus on, että puuntuotannon määrään kannattaa panostaa. Riskitöntä se ei kuitenkaan ole, jos ja kun olosuhteet muuttuvat enemmän tai vähemmän. Toivotaan parasta.

    Suomen metsät vai eivät ole keskimäärin sellaisia. Siksi on hyvä ja oikeudenmukaista, että vaihtoehtoja on.

    Se näkee, joka elää, kuinka järkevää kuusen istutusinnostus lopulta on ollut. Onko muutoskestävyyttä, kun niitä istutetaan jo liiankin karuille maille. Nuorena kasvaa, mutta…

     

    Reima Ranta

    Oma napa on meitä lähimpänä. Sillä on yleensä ratkaiseva merkitys mielipiteenmuodostuksessa, eikö niin. Täällä kirjoittavien intressit ovat kovin erilaisia – usein melkeinpä vastakkaisia. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat jne.

    Reima Ranta

    Sinulle Gla puuntuotannon maksimointi näyttää olevan ainut oikea lähtökohta. Vaikka myrkkyä kylvetään metsään sen toteuttamiseksi.

    Minulle lähtökohta on talous, eikä se läheskään aina ole yhdensuuntainen määrän maksimoimisen kanssa. Talous viimekädessä pyörää pyörittää, muut tekijät ovat lillukanvarsia. Lainsäädännön tehtävä on asettaa taloudelliselle toiminnalle rajat ja pulinat pois. Oleellinen tekijä, johon tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, että markkinat  toimivat oikein. Puukauppa on järkyttävä esimerkki huonosti toimivista markkinoista.

    Kyllä kait AJ paineet metsälain muuttamiseen tulivat aivan jostain muualta kuin Tapiosta. Siellä muutosvastarinta taisi olla kaikkein kovinta, samoin valtaosalla METLA:n väellä. Taloudellinen ajattelu oli täysin hakoteillä. Ainut tavoite oli puumäärän maksimoiminen.

     

    Reima Ranta

    Minäkin taisin joskus samansuuntaista kysymystä täällä pohtia, huonolla menestyksellä.

    Sitä on mettäkoiria ja vellikoiria. Metsäala on Suomessa leipäpappien luvattu maa.

    Reima Ranta

    Jos suojelua katsoo olevan liian vähän, niin Linkolasta esimerkkiä ja taaloja pöytään. Rahalla sitä suojelualuetta saa.

    Minäkin joskus aikoinaan olin Linkolan kanssa samalla apajalla. Välittäjä totesi, että luovuta, et tule pärjäämään.

    Valtion asettavat reunaehdot lainsäädännöllä, (ja toivon mukaan oikeudenmukaiset) talouden lainalaisuuksien mukaan sitten mennään ja pulinat pois! Vanha metsälaki ei valitettavasti kohdellut kansalaisia tasavertaisesti!

    Reima Ranta

    Kun metsästä hakataan puu, niin sieltä vapautuu hiiltä rungon muodossa ja kannot ja oksat alkavat lahota vapauttaen hiiltä, eikä poistettu puu ole enää sitomassa hiiltä. Miksi tämän itsestään selvyyden sanomisesta pitäisi panikoidaan.

    En tällä ottanut pienintäkään kantaa metsänhoitomenetelmiin, en pohtinut sitä, miten rungon hiilelle tapahtuu, en sitä, mikä vaikutus sillä vuosikymmenten viiveellä on jne.

    Yllättävän vähän on herännyt keskustelua Taalaksen kommenteista. Aika rajua tekstiä tuli. Jos ennustukset vähääkään käyvät toteen, vaikutukset ovat ennen kuulumattomia.

    Itse panin merkille hänen käsityksensä, että asiat ratkaistaan, jos ratkaistaan, talouden lainalaisuuksien puitteissa. Maailma pyörii talouden lainalaisuuksien mukaan, johon valtiot antavat reunaehdot.

    Metsänhoidossakin ilmastomyönteinen käyttäytyminen ratkeaa itsestään taloudellisten vaikutusten mukaan. Siksi puukaupan nykyisen kaltaiset vääristymät, mieletön hirvikanta jne. erittäin vahingollisia myös  ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pidän hyvin kummallisena esim. osuuskunnan puunhinnoittelua. Kuinka osuuskunta voi kohdella näin epäoikeudenmukaisesti jäseniään? Oikeudenmukaista olisi maksaa puusta jäsenille jalostusarvon mukaan.

     

    Reima Ranta

    Kun avohakkuussa metsästä poistetaan kuution puu ja tilalle istutetaan tai kylvetään puuntaimi tai muutama niitä, niin puuhun sitoutunut hiili putoaa miljoonasosaan ja hiilen sitoutuminen uuteen kasvuun putoaa miljoonasosaan. Kun näin on, niin on lapsellista väittää, ettei vaikutusta lyhyellä aikavälillä ole. Harvennuksessa tilanne on hiukan toinen, kun viereisten puiden kasvu lisääntyy uusien taimien kasvua selvästi enemmän.

    Sorkkaeläimistä voi Gla:n kanssa olla täsmälleen samaa mieltä. Samalla tulisi hoidettua suurpetojenkin aiheuttamat ongelmat. Paljonko metsänomistajalle hirvenlihakilo oikein maksaa.  Kemeran verran – vai?

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 978)