Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärrän hyvin mehtäukon näkökulman.
Koneyrittäjä tietysti joutuu palkkaamaan työntekijöitä ja tulemaan toimeen näiden ongelmien kanssa, mutta normi metsänomistajan ei kannata monestakin syystä päästää pieneen mieleensäkään muiden kuin yrittäjävetoisten metsurien työllistämistä. Jos yrittäjämetsureita ei löydy, saavat metsät ainakin minun puolestani hoitaa itse itsensä.
Ammattiliitolle on pienten yritysten irtisanomissuoja hyvin arka aihe liittojen itsensä kannalta, koska juuri pienten yritysten työntekijät helposti jäävät liittojen ulkopuolelle.
Hyvästä työntekijästä jokainen työnantaja pitää tietysti kiinni. Suojahan on itse asiassa tarkoitettukin ongelmatapauksille. Mitä suurempi riski on epäonnistua työntekijän palkkaamisessa, sen tarkemmin palkkaamista tietysti harkitaan. Pienelle yritykselle työntekijän palkkaaminen on iso riski, jonka vuoksi sitä yritetään välttää viimeiseen asti.
Tuppaako vähän unohtumaan eräs pikkuseikka. Isossa kuvassa mennään talouden lainalaisuuksien mukaan. Toiveajattelu istuu talouteen vähän huonosti.
Lapissa olisi Kurjelle todella runsaasti matalaturpeisia soita. Pitäisikö sinun ostaa 100 uutta konetta ja alkaa niitä kuokkimaan lämpimiksi? Korot ovat poikkeuksellisen matalia, eli nyt tai ei koskaan. Jos vaikka kiinanpojat ryhtyisivät rahoittajiksi nollakorolla tai ehkä korko tulisi olla jonkun matkaa negatiivinen.
Jotkut kuvittelevat, että innostusta metsänhoitoon ja puuntuotantoon saataisiin lainsäädäntöä kiristämällä. Metsätalouden taloudellinen merkitys on kuitenkin siinä määrin vähentynyt, että keskimääräinen 30 ha:n metsänkäyttö ei kenenkään maailmoja kaada. Siitä seuraa, että lainsäädäntöä kiristämällä vain tapettaisiin loppukin aito innostus.
Ketä tämä vastakkainasettelu hyödyttää? Minusta se on joutavaa. Kukin toimii omista lähtökohdistaan parhaaksi katsomallaan tavalla ja sillä siisti.
Meinaako kurki, että minäkin alkaisin Lapin kuivia kankaita auraamalla ja ojitusmätästyksellä maata lämmittämään – pientä rajaa! Mitä me edes tekisimme sillä 10 m3 kasvulla, kun ylitarjonta nytkin huomattava – pelastaisimme maailman vai? Jos katsoo, että osaa asian ja saa sen kannattamaan, niin pitää toimia, eikä höpistä.
Kyllä leipäpapeilla on hirveä huoli tulevaisuudesta, kun metsätalouteen on tullut vaihtoehtoja.
Gootylle: Tiedät varmaan sen minua paremmin, kun en itse ole tällaisen palvelun tarvitsija. Tarkoitin kylläkin tässä yhteydessä lähinnä metsään.fi palvelun tuottamia metsäsuunnittelun tapaisia toimenpide-ehdotuksia.
Minäkin edustan tällaista hatelolaista käsitystä näistä asioista. Ihan mieltä lämmitti hänen kommenttinsa.
AJ;n esiintuomasta metsätiedepajasta taloudellinen yhteenveto:
”Yhteenveto
<span style=”font-family: Arial,Arial; font-size: xx-large;”>•</span><span style=”font-size: xx-large;”>optimaaliset harvennukset yläharvennuksia riippumatta siitä päätehakataanko vai ei</span>
•jatkuvapeitteisen metsänhoidon taloudellista kannattavuutta suosii
•korkea korko 1
•korkeat keinollisen uudistamisen kustannukset 1
•heikko kasvupaikka 1
•varjoa sietävä ja hyvin luontaisesti uudistuva puulaji (kuusi) 2
•hiilensidonnan arvottaminen 3
•Monimuotoisuuspreferenssien huomiointi 4″
Ei sinänsä uutta. Näin maailma makaa.
Se koira älähtää, johon …
Kuten sanottu, metsävaratietoa on pitkään tehty jo viranomaistoimintoja varten ja olisi varmaan jatkossakin tehty ilman metsään.fi palveluakin. Olen ollut ymmärtävinäni, että uusi tekniikka säästää kustannuksia. Kun tieto joka tapauksessa tarvitaan, on tietysti erittäin perusteltua, että tätä tietoa hyödynnetään.
En missään Puuki sanonut, että ilman mo:n suostumusta. Suuruusluokkatietohan on kuitenkin jo nyt kaikkien vapaasti saatavilla, joten ero on melko näennäinen, vaikka metsään.fi tietokin sitä olisi. Minä en toki sellaista halua tai tarvitse. Karkean metsäarvionkin saa kenen tahansa metsästä kiinteistötunnuksella jne. Se on tietysti vähän harmillista, että tällaisia johdonmukaisesti yliarvioita antavia tiedostoja on.
Jokainen ostaa sitten suunnittelua sieltä mistä haluaa, joko metsäkeskukselta tai joltakin muulta toimijalta, jos katsoo sitä tarvitsevansa.
Kun metsävaratieto joka tapauksessa tarvitaan, niin olisi tietysti erittäin tyhmää, että tätä tietoa ei kattavasti hyödynnettäisi. Yhteen paikkaan mahdollisimman hyvä metsävaratieto, josta sitä voi tarvitsijat hyödyntää. Onko ajatuksen vastustajilla jotenkin oma lehmä ojassa?
Minusta keskittyä pitäisi ennen muuta metsävaratietoon ja siitä saataviin erilaisiin tietoihin ja tunnuslukuihin. Ehdotukset metsänkäsittelyksi voisi eriyttää vaikka kokonaan omaksi tiedostoksi, joka voisi olla vaikka maksullinen. Jos joku ehdottaa minulle esim. päätehakkuuta, niin totta ihmeessä haluan tietään, mihin taloudellisiin seikkoihin ehdotus perustuu.
Keväällä minullekin tuli ongelmia, kun olin tehnyt metsänkäyttöilmoituksen tiedostossa olevien kuvioiden ja niiden numeroiden mukaisesti. Puun ostaja oli menossa hakkaamaan ja soitti huolestuneena, että olin tehnyt metsänkäyttöilmoituksen vääristä kuvioista. Jostakin kummallisesta syystä kuvioiden numerointia oli muutettu, josta seurasi aika monta turhaa puhelinsoittoa ja selvittelyä. Voimassa oleva metsänkäyttöilmoitus voisi näkyä jo kartalla, jos numeroita pitää mennä muuttamaan, niin tällaisia sekaannuksia ei tulisi.
Perusajatuksena metsään.fi on kuitenkin aivan oikea ja erittäin kannatettava.
Markkinat määrää isossa kuvassa, jolla esim. ilmastomuutoksen näkökulmasta on jotakin merkitystä, kuinka mennään. Niin rakentamisessa, metsätaloudessa kuin muussakin toiminnassa.
Ilmastomuutos on sikäli hankala, jos se on ennusteiden mukaan todella tapahtumassa, että se tulee kaatumaan päälle.
Siihen, että markkinoita aletaan isossa kuvassa vaikuttavasti ohjata lainsäädännöllä, tarvitaan jo isoja ilmasto-ongelmia ja silloin ollaan auttamattomasti jo myöhässä. Jo lainsäädännön tekemisessä on viivettä ja siihen on vuosikymmenen viive, ennen kuin vaikutukset alkavat jotenkin näkyä.
Toiminta-ajatuksena erittäin kannatettava järjen riemuvoitto.
Kehitysmahdollisuuksia on tietysti nuorella palvelulla ymmärrettävästi vielä runsaasti ja tarkkuuskin varmasti vielä paranee aikanaan.
Itse toivoisin nykyistä enemmän vielä yhteenvetoja puustosta, kasvuista jne. Kasvutiedot ovat tärkeitä päätöksenteon välineitä ja siksi niihin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Esim. suhteellinen arvokasvu on välttämätön tieto päätehakkuuajankohtaa pohdittaessa jne.
Jostakin syystä metsänomistajat eivät saa kuntoon mitään heille tärkeitä kysymyksiä, jotka parantaisivat kannattavuutta ja sitä kautta lisäisivät kiinnostusta metsänhoitoon.
Metsästysoikeus on maanomistajan ja silti pieni vähemmistö kusettaa enemmistöä suvereenisti. Eilen itsekin ensimmäistä kertaa kohtasin suden luonnossa. Ei mikään ihme, että susikanta lisääntyy räjähdysmäisesti, kun ruokaa on tarjolla yllin kyllin.
Voi vain kysyä, kuinka tähän on tultu?