Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Millä korolla nuo hyvän metsänhoidon suositukset on laskettu? En ole aiheeseen perehtynyt, kun itse käytän omia vaihtelevia menetelmiä. Ei kai niissä sentään avohakkuuta suositella reaalikorolla 3,5 %?
Timpan laskelmaa en ymmärtänyt. 150-50+135-70+175 = 460, 460/70=6,6
<h2></h2>
Metsähallitus on tutustunut hovioikeuden päätökseen ja hakee muutosta kiellettyyn kilpailunrajoitukseen perustuneessa vahingonkorvausasiassa korkeimmalta oikeudelta. Metsähallitus kertoo tiedotteessaan, että kartellivahinkoja koskevan oikeuskäytännön kehittyminen sekä vahingonkärsijän aseman selkeyttäminen puoltavat muutoksenhakua. Hovioikeuden ratkaisulla on Metsähallituksen mukaan laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.Metsän hakkuumahdollisuudet, metsävähennystilanne, lähisukulaisten verovapaiden kauppojen mahdollisuus jne. ovat aivan keskeisiä kysymyksiä talouden näkökulmasta asiaa pohdittaessa. Jos yhtymällä on esim. kaksi eri tilaa ja ne jaetaan sieten, että toinen saa toisen ja toinen toisen, niin myyntivoittovero tulee tarkasteluun. Näissä asioissa on syytä olla hyvin varovainen ja käyttää ammattiapua, ellei itse ole erityisen hyvin perillä asioista. Pitopuu esitti tärkeitä tekijöitä.
Peten ensimmäinen virke kertoo asiasta kaiken oleellisen. Yhteisomistus sisältää käytännössä vain negatiivisia tekijöitä.
Lämminhenkistä ja puhuttelevaa Joulua jokaiselle täältä Betlehemistä!
En tunne niin pitkälle paikallishistoriaa, että tietäisin, mistä tämä paikka on saanut näin puhuttelevan nimensä. Se on keskeneräistä mieltäni usein askarruttanut – miksi olen täällä?
Metsien pitkä kiertoaika johtaa ei yksin korko-ongelmaan, vaan myös vero-ongelmaan. Jos kiertoaikana maksetaan kahdet – kolmet perintöverot ja puun myyntivero ilman metsävähennystä, niin mitä jää jäljelle? Järeistä metsistä on lisäksi vielä maksettu pinta-alaveroakin kymmeniä vuosia.
Yksityisomistus antaa parhaat edellytykset toimia kuloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Mikä sitten kulloinkin on tarkoituksenmukaisinta onkin jo hyvin monista eri tekijöistä riippuvainen, mm. metsien rakenteesta jne. Nykysäännösten mukaan metsävähennys näyttelee tärkeää roolia vero-ongelman kohtuullistamisessa.
Kai reservuaari-indeksi muistit ottaa lakin päästä, kun tuon kirjoitit?
Käpylehmät kelpaisivat toki, mutta niin nyt ei valitettavasti ole.
Kyllä myös uudistamisesta sai verovähennyksiä, jolla voi tappaa pinta-alaveron, kylvöstä vähemmän ja istutuksesta enemmän. Harvoinhan sellainen tilanne oli, että koko tilan metsät olisivat olleet heti avohakattavissa. Silloin mahdollisuudet metsien osto ja myyntitoimintaan oli enemmän kuin loistavat edellytykset, eikä se silloinkaan ollut mitenkään silmiinpistävän yleistä. Nyt se on historiaa. Muutenkin metsät ovat siirtyneet Suomessa sukupolvelta toiselle ja vain vähän kaupoilla. Koijaripuheet ovat lähinnä kateutta, kun itse ei ole uskaltanut tai ymmärtänyt.