Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Visa ”Suurelle yleisölle metsiään hoitavasta ja erityisesti perusparannuksia teettävästä metsänomistajata on viimeaikoina tehty suuri ilmastosyyllinen.”
En allekirjoita! Minusta ”hyvin” metsiään hoitavia on arvostettu ja arvostetaan edelleen. Kaikkien mieliksi ei voi olla koskaan. On kohtuutonta Visan odottaa, että kaikki ottaisivat hatun pois päästä ja kumartaisivat syvään sinut kohdatessa.
Olemme kaikki sittenkin vain pieniä, heiveröisiä ja erehtyviä ihmisiä. ”Kun tuuli käy hänen ylitsensä ei häntä enää ole.” Kirjoitit jossain edellä onnesta ja siitä kuinka se on omissa hyppysissä. Kuinka erilaisia meillä ihmispoloisilla onnen lahjat lopuksi onkaan? ”Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.”
Minä en ole kyennyt ymmärtämään sitä, miksi keskustelua on tällaisella paatoksella menetelmistä käytävä. Mitä ilmeisemmin paatos johtuu keskustelijoiden omista intresseistä. Minusta on erinomainen asia, että metsänomistaja voi itse ratkaista minkälaista menetelmää käyttää.
Kuten olen moneen kertaan sanonut, keskustelijoita olisi paljon helpompi ymmärtää, jos tietäisi kenen leipää kukin syö. En voi olla hämmästelemättä, että joku rinta rottingilla ottaa kantaa metsätalouden kannattavuuteen ja koroilla ei kuulemma ole mitään väliä. Jo kohtalaisen vähilläkin älyn lahjoilla luulisi jokaisen ymmärtävän, että näin kauaskantoisissa investoinneissa jos missä koroilla on ratkaiseva merkitys. Jokainen taloudellisesti ajatteleva pyrkii pitämään pääoman siellä, missä se näyttää tuottavan parhaiten.
Puun tuotoskeskustelu on kokonaan eri keskustelu kuin keskustelu toiminnan kannattavuudesta.
Kyllä minä puunkorjaajana mehtäukkoa hyvin ymmärrän, hän on aikakautensa metsäpolitiikan tuote. Siinä ei ole ollut sijaa korkopohdinnoille jne. Ei ole ollut tarvetta, eikä ehkä koulutustakaan, josta paukkuja moisiin pohdintoihin. Sellainen kiistetään, mihin paukut syystä tai toisesta eivät riitä. Puuntuotos on kannattavuuden synonyymi ja sillä siisti. Aluskasvillisuudesta puhtaaksi raivattua tukkimetsää on mukava puida. Motteja tulee joutuin mittariin. Puuta käyttäville yrityksillekin se oikein hyvin sopii, ja metsäteollisuutta suositusten laadinnassa on eittämättä myös ajateltu.
Olemme kuitenkin jo pidempään olleet tilanteessa, jossa kustannukset ovat metsätaloudessa nousseet selvästi puunhintaa nopeammin. Jos teettäisin vieraalla työnjohtoineen kaikkineen kaiken työn metsissäni, joka ainakin ulkoapäin tarkasteltuna vaikuttaisi hyvältä metsänhoidolta. Kaikki olisi altaraivattu puhtaaksi joka vaiheessa jne. Joissakin olosuhteissa se saattaisi taloudellisestikin pysyä pinnalla, mutta toisaalla johtaisi konkurssiin.
Perimmäinen ajatus on tällöin kaikkien viivojen alle jäävä taloudellinen mielekkyys. Mitä tulee jatkuvaan kasvatukseen, en osaa edes sanoa onko minulla sellaisia metsiä.
Tuntematta olosuhteita on vaikea, ellei mahdoton ottaa kantaa toisen tekemiin päätöksiin. Visan päätökset todennäköisesti niissä olosuhteissa ovat aivan oikeita – voin vain arvella.
Mutta päätöksen perusteluihin voi ottaa kantaa. Jos perustelut ovat kuten mehtäukolla: ”On vaan tehtävä voitavansa järkevään lakipisteeseen asti.” Kuinkahan tällaistakin lausetta pitäisi nyt sitten missäkin olosuhteissa tulkita? Käy siinä nyt sitten jotakin analyyttistä keskustelua.
Siitä ei ole AJ pienintäkään epäilystä, ettemme ole biologiasta riippuvaisia. En vain toimenpiteitä pohtiessani mitenkään vaivaa sillä päätäni, kuinka metsä on uudistunut silloin, kun ihminen ei ole sitä nykymuodoin operoinut. Kirjoitin, että menen metsään metsänhoitotyövälineiden kanssa vain taloudellisista syistä – monta, monta kertaa on jäänyt menemättä, vaikka taloudellinen syy olisi ollut ilmeinen. Ilmeisesti ikääntyminen lisää tunnesyistä rajujen hakkuiden vastenmielisyyttä – lieneekö se sitten sitä monitavoitteellisuutta. Tulisiko Linkola, jos eläisi 100-vuotiaaksi?
Täälläkin usein tulkitaan metsään liittyvä riski olevan siinä, että ei panosteta (investoida) tarpeeksi paljon. Minulle päinvastoin varovaisena jokainen investointi on riskisijoitus – varsinkin sijoitus kymmenien vuosien päähän ja tarkastelen asiaa siitä näkökulmasta. Se on tuhannen taalan kysymys, onko tuottovaatimukseni liian korkea vai matala ja onko riskinarviointini oikea? Se lienee jokaisen tuntemattomaan tulevaisuuteen tehtävän investoinnin perusongelma.
Minä luulin Visa, että sinä olet metsätaloudesta kiinnostunut. Uskotko sinä sellaiseen Jumalaan, joka aika ajoin käy taimitarhaltaan hakemassa uudet taimet ja pottiputkella istuttaa ne? No, Jumala ei tainnut olla kovin kiinnostunut ihmisten metsätaloudesta – katsokaa kedon kukkia ja taivaan lintuja, eivät ne kylvä eivätkä leikkaa ja silti …
EVVK teidän pähkäilynne metsäbiologian perusteista tai maan tuottokyvystä jne. Kun menen metsään metsänhoitotyökalujen kanssa, mitä ne milloinkin ovatkaan, niin menen sinne ainoastaan taloudellisesta syystä. Muuten jätän metsänhoitovälineet hyllylle ja menen poimimaan marjoja ja sieniä tai kuuntelemaan linnunlaulua.
Hiilidioksidi on ilmaston termostaatti. Sen lisääntyminen nostaa lämpötilaa ja kiihdyttää kasvua, joka taas vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan ja näin tasapaino on säilynyt aikojen saatossa.
Minusta Taalas kiinnittää päähuomion juuri olennaisiin seikkoihin.
Sen juuri halusinkin osoittaa, että verbaalinen keskustelu on juuri tällaista, kun keskustelijoiden ennakkoasenteet ovat vahvat.
Kuten esim. tästä aiheesta. Kerroin, että tein ennakkoraivauksen ensiharvennusta varten, joka tehdään vuoden sisällä, jolloin huomattava osa männynrungoista jo poistetaan. En tietenkään jättänyt puolen metrin päähän joka rungon tyvelle, eikä ollut mistä jättää, eikä montaa saman puun tyvelle jne..
Olen kovin tietoinen siitä, että kuutiotuotosta, uudistumista jne. voidaan eri menetelmin lisätä, mutta jos ja kun tämä on taloudellista toimintaa, joudun ottamaan sen huomioon, mitä se sitten milloinkin tarkoittaakin. Eihän NNA ole koskaan mikään valokuva todellisuudesta, vaan apuväline, kartta tai kompassi, jonka avulla pyritään hahmottamaan toimenpiteiden taloudellisuutta. Ainut varma on monitahoinen epävarmuus, kuten luonto, markkinat, verotus, regulaatio jne.. En omaa minkäänlaista ennakkoasennetta eri menetelmiä kohtaan.
Ihan jo huolestuin Puuki. Pyörääkin on raskas työntää vastamäkeen, mutta ei se sitä tarkoita, että pyörä pitäisi uudestaan keksiä – se on jo keksitty! Minäkin istuttelisin männyntaimia, jos joku taho lupaisi maksaa räkämännystä 50-vuoden kuluttua nykyarvona 100 e/m3. Lapissakin on runsaasti rämeitä, jotka voimakkailla uudistamistoimilla saisi ilman muuta kasvamaan kohisten mäntyä ja jota ilmastomuutos vielä vauhdittaisi, mutta mutta …
En malttanut olla kaivamasta tuota kymmentä tainta esiin, kun taimettumisen ongelmiin niin paljon vedotaan. Olemme samaa mieltä Gla toki kasvupotentiaalista, mutta kirjoitin edellä uudistumispotentiaalista. Sekin on vahvaa. Muutenhan elämä olisi jo ajat sitten hävinnyt tältä tellukselta.
Altaraivasin juuri kesällä ensiharvennusta varten turhan rehevälle maalle perustettua männikköä, jossa runsaasti pientä kuusentaimikkoa. Ei siinä männyn tyvellä Gla mitään 3 metriä halkaisijaltaan olevaa kuusen taimista vapaana olevaa alaa tarvitse olla. Tyvi on hyvin näkysissä, vaikka puolen metrin päässä on joku kuusen taimi. Aika taajan nuoren männikön alla oli ihan terhakkaan näköisiä kuusentaimia, vaikka koivunvesaakin oli runsaasti.
Petteri Taalas, erinomainen henkilö josta voimme olla ylpeitä.