Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Näitä korkoja on nyt jauhettu pitkään ja hartaasti ja ne näyttävät olevan metsämiehille todella vaikea rasti. Minusta tässä viimeisessä jupakassa, harmillista sinänsä, Tahvonen on aivan oikeassa. Sekoitetaan eri tavalla johdettuja korkoja toisiinsa.
Jos meidän metsänhoitosuositukset ovat 2000-2009 perustuneet 1,5 % tuottovaatimukseen ja oletamme, että metsiä on tuona aikana suunnilleen hoidettu suositusten mukaisesti. 3,5% tuottovaatimuksen mukaan lakikin on kieltäyt metsien hoidon tuona aikana. Nyt LUKE on laskenut vastaavalta ajalta jollakin muulla perusteella saadun koron, joka on 3,5%.
Nyt jos me syötämme tuottovaatimukseksi tuon mulla perusteella saadun koron 3,5%, niin päädymme tietysti huomattavasti erilaiseen metsänkäsittelyyn eikä meillä ole hajuakaan siitä, miksikä tuo muulla perusteella saatu korko silloin muodostuisi 2020-2030. Olisiko se 5% vai 7% vai mikä?
Näin minä tämän ymmärrän?
Timppa tuolla aiemmin ihmetteli, että prosentin tuotto tarkoittaa vajaatuottoista metsää. Katsos metsämiehet ovatkin järkeilleet, että ei lappalaiset niin kovaa korkoa tarvitse, he pärjäävät vähemmälläkin. Tiedätkö Timppa, että luulen kaikki oikeusaseteet aikanaan aiheesta läpikäyneenä, olevani tietoinen asiasta. Lakimuutoshan toki poisti nämä ongelmat.
Siihen, että metsiä on hoidettu suunnilleen suositusten mukaan. Mihin muuhunkaan käsityksen voi perustaa. Kyllä meidän AJ enempää perustelematta siitä täytyy lähteä, että ko. Helsingin yliopiston metsäekonomian professori on selvillä siitä, mitä korkovaatimusta suositukset vastaavat.
Minunkin olisi pitänyt Lapissa aikanaan vanhojen säädösten mukaan, suosituksista puhumattakaan, edelleen kasvattaa kymmeniä vuosia sellaista metsää, jonka tuotto oli korkeintaan prosentin. Sinänsä suorastaan humoristista, että nyt, markkinoiden nollakorkojen aikana, metsän voi hakata vaikka kymmenen prosentin tuottovaatimuksen mukaan, joka tietysti johtaisi puustopääoman romahtamiseen murto-osaan.
En kysynyt sitä, kuinka sinun henkilökohtainen korko tai korkovaatimus vaikuttaa sinun metsänkasvatukseen, vaan sitä, mikä asiayhteys henkilökohtaisella korkovaatimuksella on tähän kiistakysymykseen, 1,5 vai 3,5.
Ne suositukset on laadittu jollakin tuottovaatimuksella, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet uuden metsälainkin myötä. Jos metsiä hoidetaan prosentin tuottovaatimuksella, niin kasvatus ja puustopääoma ovat aivan erilaisia kuin viiden prosentin tuottovaatimuksella. Oletus on, että metsiä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hoidettu keskimäärin suunnilleen tuon puolentoista prosentin tuottovaatimuksella eli suositusten mukaan. Kolmen ja puolen prosentin tuottovaatimuksen mukaan niiden hoitamisen on lakikin kieltänyt.
Jos me nyt alamme hoitamaan ja hakkaamaan metsiä seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmen ja puolen prosentin tuottovaatimuksella, niin tilanne muuttuu edellisestä kymmenen vuoden jaksosta tietysti radikaalisti – eikö niin. Mm. Lapissa se johtaisi siihen, että yhden tukin rungot armotta nurin jne.
AJ: ”Korkoihin ei ehkä enää tarvinne palata.”
No, mihin tulokseen olet tullut, kumpi on oikea 1,5 vai 3,5? Ero on aika huomattava, yli kaksinkertainen.
Mitä tarkoitat tässä yhteydessä henkilökohtaisella korolla ja tuottovaatimuksella.
Kantohintojen suuruus kaiketi vaikuttaa pitkän ajan keskimääräiseen tuottoon, mutta miten se vaikuttaa hiileen?
Minusta kyseessä on sen luokan kysymys, että se ei oikein voi jäädä vastausta vaille.
En ota niinkään kantaa siihen oliko Kärkkäisen kirjoitus hyvä vai huono, mutta ajankohta antoi siitä kyllä aika erikoisen kuvan. Eikä tämä nyt yksin mikään Lahtosen juttu ollut. Mukana oli kunnat, Metsähallitus jne. Toivotaan nyt, että myös korkein oikeus ottaa itse asiaan kantaa.
Kaikkien etu on, että kilpailu toimii ja pelote on riittävä, jonka nimen omaan korvausvelvollisuuden riittävä uhka tuo.
Ymmärrän näkemyksesi Gla ja en ole perehtynyt tähän lakimuutokseen. Siitä en ole ollenkaan vakuuttunut, että sillä on ratkaisevaa vaikutusta oikeuden päätökseen tällaisessa asiassa, kummalla näyttövelvollisuus on. Jo osapuolten kohtuuton voimasuhde-ero rajoittaa oikeuden toteutumista.
Se olisi minusta perusteltua, että puolueeton kilpailuviranomainen, joka asian kartellista tutkii, toteaa ja määrä sakon, määräisi myös mahd. vahingonkorvauksen. Siellähän paras ja ennen kaikkea puolueettomin asiantuntemus on. Kilpailuviranomaista vastaan kilpailusäännöksiä rikkonut osapuoli voisi sitten käydä oikeutta, jos katsoo oikeuksiaan loukatun. Joka tapauksessa ratkaisuthan vahingosta ovat parhaassakin tapauksessa vain valistuneita arvauksia.