Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Planter: ”Toki tuotto ja tuottovaatimus ovat aivan eri asioita” Poika, sinähän alat oppia!
Kysymys on Planter siitä, millä tuottovaatimuksella meillä on metsiä hakattu aikavälillä 2000-2009. Sitä lukua LUKE:n olisi pitänyt etsiä. Sinun korkotaulukkosi kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Laki ei ole 3,5% tuottovaatimuksella metsiä sallinut tuona aikavälinä hakattavan, suosituksista puhumattakaan. Lain sallima tuottovaatimus tuona aikana on tuon prosenttiluvun ehdoton yläraja. Lakirajatkin ovat olleet koron suhteen aivan erilaisia esim. Lapissa ja Etelä-Suomessa
Silloinen ahdas lainsäädäntö ja suositukset tulevat nyt kalliiksi päästölaskennassa. Nythän metsiä voi hakata vaikka 10% tuottovaatimuksella.
Me emme ole hoitaneet metsiä 2000-2009 tuottovaatimuksella 3,5%, vaan tuottovaatimuksella 1,5%. Tuottovaatimus ei tarkoita metsän tuottoa vaan vastaavalla riskillä muualta saatavaa tuottoa. 2000-2009 meillä oli metsänhoito vielä tiukasti säänneltyä.
Jos metsää hoidetaan tuottovaatimuksella 0%, se ei tarkoita sitä, että metsän tuotto olisi nolla, tai jos hoidetaan metsää tuottovaatimuksella 1%, niin metsän tuotto olisi 1%. Ne ovat täysin kaksi eri asiaa ja niiden sekoittaminen keskenään tuolla tavalla on käsittämätöntä.
Jos me alamme nyt hoitaa metsiä tuottovaatimuksella 3,5%, niin se johtaa tietysti aivan erilaiseen metsänkäsittelyyn ja hakkuisiin kuin tuottovaatimuksella 1,5%. Kiertoaika lyhenee radikaalisti, puustopääoma pienenee oleellisesti jne.
Laskelmassa on otettu metsän tuotto 2000-2009 ja sijoitettu se tuottovaatimukseksi ja oltu onnellisia lopputulemasta, kun se johtaa huomattavasti suurempiin hakkuumääriin – voi hyvät hyssykät!
Meillä ylintä valtionjohtoa myöden hehkutetaan näillä asioilla ja metsiemme vuoksi siihen on varmasti aihettakin. Kun näin on, niin eikö ministeriön pitäisi, uskottavuutemme takia kiireesti korjata tuollaiset korkosekoilut? Käsittämätöntä pöppäilyä tuolla tasolla.
Jos AJ tuolla edellä sitä kysyit, kun on kymmenen saman riskistä sijoituskohdetta, niin pyrinkö sijoittamaan niistä eniten tuottaviin, niin vastaus on kyllä.
Jos taas tietoani tulevaisuudesta, niin joudun vastaamaan kuten Sibelius Ainolle, tämän tiedustellessa jannelta kapakasta paluun ajankohtaa ”Aino hyvä, en ole ennustaja, olen säveltäjä.”
Heh heh. No pitihän sen arvata, että Timppa pillastuu. Noilla luvuilla ei ole mitään tekemistä Timppa sinun metsäsi, eikä kenenkään muunkaan metsän tuoton kanssa. Ne olivat syvältä hatusta vedettyjä vain siksi, että niillä halusin kertoa, kuinka eri asioista ovat tuottovaatimus ja metsän tuotto.
Jargonia tai ei Seppo, EU tällaisia laskelmia haluaa.
No, kerron tarinan.
Timppa täällä on sanonut, että korkoa ei tarvita eli hän katsoo sen olevan nolla. Hän sijoittaa 1.000 euroa uudistamiseen ja saa 80-vuoden kuluttua 20.0000 euroa, niin hän katsoo metsätalouden olevan erinomaista liiketoimintaa. Eli jos siis pyrkii maksimaaliseen puuntuotokseen, niin silloin hoitaa metsää oletuksella, että vaihtoehtoisten tuottojen korko on nolla.
Käsitätkö AJ Timpan tapauksessa, että Timpan metsän tuottokin on nolla?
Kuitupuumarkkinoilla on vähän sama tilanne kuin vanhustenhoidossa -markkinat eivät toimi. On aika utopistista, että höppänät muorit ja vaarit (kaikella kunnioituksella -se on kohtalomme) alkaisivat kilpailuttaa hoitopaikkoja.
Katson olevani jonkinlaisena puukaupan tekijäni aivan yhtä pätevä kuin korkeimman oikeuden tuomari arviomaan sitä, vaikuttiko ja mitä kielletty yhteistoiminta kuitupuun hintaan. Kuten sanoin jo aiemmin, kyse on parhaassakin tapauksessa vain valistuneesta arvauksesta. Osapuolten esitykset asiasta ovat tietysti puolueellisia. Siksi kilpailuviranomainen, alan ammattilaisena, olisi oikea taho asian tutkijana ottamaan tähän kantaa.
Gla saattoi hyvinkin olla oikeassa edellä kommentoidessaan asiaa.
Saman suuntaisia pohdin kuin derHorst.
Tuottovaatimuksella ei ole mitään tekemistä metsän tuoton kanssa. Tuottovaatimus on sama riskisten vaihtoehtoisten kohteiden tuotto, joka on tietysti aivan sama Ylä-Lapissa kuin Keski-Suomessakin.
Löydät AJ ihan itse paljon materiaalia aiheesta, Tahvonen, Hyytiäinen jne. ajalta, jolloin Tahvonen oli vielä METLA:ssa. Silloinhan näitä kysymyksiä vatvottiin urakalla, ja korot tulivat keskeiseen rooliin metsätalouden taloudellisessa ajattelussa.
Vallalla oli ajatus, että puuntuotannon maksimointi on metsänomistajan talouden näkökulmasta oikea, joka olisi tarkoittanut, että korko on nolla.
Katsoimme lapsenlasten kanssa länkkäriä (älkää vain kertoko poikien äidille) ja keskimmäinen poika (9v) kysyi eräästä roolihahmosta, että onko tuo hyvis vai pahis.
Esitän nyt sinulle Visakallo saman kysymyksen. Ajattelitko roolini olevan hyvis vai pahis?