Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Haavisto puheen ydin, todellisuudesta vieraantuneiden vihreiden ”kansankynttilöiden” masinoima, murrosikäisten kararojen kouluaikana hihhulointi. Oppitunnin aihe mielenosoittaminen ja koulusta lintsaaminen, joka varmasti tuon ikäisille mainiosti sopii. Törkeää! Vapaapäivänä vastaava olisi herättänyt jo kunnioitusta.
Siinä Pekka oli toki oikeassa, että Metsähallituksen kuitupuumetsien avohakkaamisessa ei ole pienintäkään järkeä, ajatteli sitä sitten ihan miltä kannalta tahansa. Käsittämätöntä hölmöilyä!
Minustakaan suurta vahinkoa ei metsänomistajalle tässä korkotilanteessa synny, jos puustopääomaa metsissä hieman lisää, päinvastoin. Maltilliset hakkuut pitää hintatasonkin edes jonkinmoisena. Eikä se tietenkään sitä tarkoita, että kuusikot pitäisi jättää lahoamaan tai, että kasvuajan pidennys pitää olla 50% (80 – 120) – järki käteen.
Sinulla Ukkopekka on juuri oikea lähtökohta. Itselle pitää selvittää mistä on kysymys ja ajatella omilla aivoilla.
Suosittelen Ukkopekalle metsäekonomian oppikirjan hankkimista. En muista tarkkaa nimeä, kun se on nyt toisessa osoitteessa. Sieltä löytyy aiheen yleiset periaatteet, eikä ole kovin vanhakaan teos.
Erikoista on metsäkeskustelu nykyään. Visioita voi esittää vaikka minkälaisia, mutta missä on realismin niiden käytännön toteuttamiseksi?
Jos Jean S ostaa enskaa ja harventaa sen oston jälkeen, niin ei tietenkään ole mitään mieltä laskea mitään odotusarvoa tuolle ensiharvennuspuulle.
Metsänomistajan näkökulma, syödä säästeliäästi. Huolehditaan harvennuksista, nuorena kasvatustiheyttä hieman lisäten ja päätehakkuita hieman viivästyttäen, jatkuva kasvatus jne. Poikkeuksellisen matala korkotaso antaa edellytykset puustopääoman lisäämiselle ilman taloudellisia tappioita.
Kokonaisuutta tietysti haetaan. Metsä on vain yksi liikkuva osa kokonaisuutta. Ehkä AJ kerrot nyt, mitä sinusta LUKE ko. laskelmallaan osoitti. Jos laskelman vastaukseksi oli ennalta sovittu 80, niin kyllä uskottavampi tapa olisi pitänyt löytää. Olen erittäin huolissani päivän selvästä töppäilystä.
Jean S:llä hymynaama kertoo, että hänellä on pilke silmäkulmassa. Kysymyksesikin jää minulle ainakin tulkinnanvaraiseksi. Tarkoitatko odotusarvokertoimen muuttumista ostettaessa jo harvennettua tai vaihtoehtoisesti vielä harventamatonta enskaa.
Kun on eläkkeellä oleva metsänhoitaja, niin se tarkoittaa, että on pihalla kuin lumiukko metsätaloudesta ja iso osa vielä nuoremmistakin. Vasta viimeinen vuosikymmen on jotain valoa tuonut tunnelin päähän ja jonkun käsityksen reaalimaailmasta.
Jos on sovittu, että metsiä hoidetaan ilman päästöoikeuksien ostamista 2020 – 2030 samoin, kun niitä on hoidettu 2000 – 2009, niin se tarkoittaa vääjäämättä, että laskentakorko on 1,5% eikä 3,5% ja päästöoikeuksien hakkuumäärä on sen mukainen. Siitä tosiasiasta emme pääse tasan mihinkään, sanoo sitten LUKE:n tutkijat tai joku Simo Hannelius aivan mitä hyvänsä.
Tämä ei ole mikään kannanotto hiilen sidonnasta suuntaan eikä toiseen, vaan siihen, mitä on sovittu, jos ja kun on sovittu. Enkä minä edusta vihreää liikettä. Olen vain metsänomistajana huolissani siitä, että tuollaisilla laskelmilla teemme itsemme pelleksi.
Pitää ymmärtää, että sijoitustoiminta on tällaista, olosuhteet ja hinnat vaihtelevat, jyrkästikin. Kenelläkään ei ole varmaa tietoa tulevaisuudesta ja se on vain hyväksyttävä. Ei se pelaa, joka pelkää. Metsä on kuitenkin heilahdellut yllättävänkin vähän. 90-luvun lamassakin piti melko hyvin pintansa.