Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Ottamatta mitään kantaa veron määrään, niin verotuksen periaate metsissä tulisi olla se, että veroja maksetaan silloin kun tuloja syntyy – kaikki voittavat. Kun ala on näin tavattoman pitkäjännitteinen (korko-ongelma), niin kaikkien etu on, että rahat käytetään mieluummin metsänhoitoon ja veroja peritään vasta silloin, kun tuloa muodostuu. Meillä monin paikoin metsien tilusjärjestelyt ovat aivan onnettomia, hevosaikakaudelta ja se olisi kaikkien etu, että tilusjärjestelyjen järkeistämiset olisivat mahdollisimman helppoja toteuttaa.
Kai sekin nyt on positiivinen seikka, että metsänomistus siirtyisi huomattavasti nuoremmille. Perintövero ehditään periä kauppasummasta silloin, kun vanhemmasta sukupolvesta aika jättää.
Kannattavuus viimekädessä määrää, kuinka paljon puuntuotantoon panostetaan.
Kuunnelkaa se Tiedeykkösen Peliteoria.
Jos ja kun metsien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle oli perusteltua pyrkiä aikaistamaan, ettei omistajat olisi seitsemänkymppisiä ja kun vaihtoehto on, että ne siirtyvät vasta perintönä kahdeksankymppisinä. Joka tapauksessa metsät ovat siirtyneet pääosin seuraavalle sukupolvelle (lapsille jne.), tai ainakin näin on ollut. Tehdyllä muutoksella ei ollut mitään merkitystä.
Varainsiirtoveron olisi hyvä poistaa kokonaan metsätilakaupoista ja periä vastaava määrä puun myyntitulosta. Sillä olisi paljon positiivisia vaikutuksia metsänomistuksen järkeistämiseksi.
Eikös Matti K edusta sosialisteja, jotka haluavat kiinteistöverolla pelotella metsänomistajia pois metsistä. Perintöveromuutoksistakin oli hirveä poru, vaikka muutoksella ei ollut minkäänlaista todellista merkitystä. Muutoksen voisi heti poistaa. Olisi poistettu lähisukulaisten kaupoista varainsiirtovero, niin olisi saatu metsät siirtymään nuoremmille.
Puusta kuulemma tehdään biotuotetehtaissa mitä ihmeellisimpiä tuotteita tulevaisuudessa ja hyvä niin. Mutta, jos ja kun se tarkoitta, että monopolit maksavat puuraaka-aineesta 15 e/m3 tähän tarkoitukseen, niin se ei paljon metsänomistajan mieltä lämmitä. Kustannukset nousevat puunhinnan kanssa aivan eri käyrällä, eikä noilla hinnoilla metsänhoitoon kannata panostaa eikä puita istutella.
Metsänhoitoon ja puuntuotantoon panostetaan nyt poliitikkojen puheiden mukaan enne kuulumattomasti ja puun kasvu kuulemma lisääntyy räjähdysmäisesti. Puuntuotantoon metsänomistajat panostavat, JOS se on taloudellisesti kannattavaa, eikä sellunkeittäjien monopolien tai mitä biojalostajia ne nyt sitten onkaan, puusta maksama hinta millään tavalla viittaa siihen.
Kuuntelin Tiedeykkösestä aiheesta, peliteoria on päätöksenteon tiedettä. Puukauppaa käydään meillä nollasummapelinä (toisen tappio on toisen voitto), joka välttämättä ei ole lopuksi kenenkään etu.
Gla:
”Jos puun kasvu saadaan keskustan tavoitteiden mukaan nostettua nykyisestä n. 35% ja …
Kuka osaa sanoa edes yhden syyn, miksi tuohon ei pitäisi pyrkiä?”
Huomio kiinnittyy tässä siihen, mikä merkitys annetaan tuossa viimeisessä lauseessa sanalle pitäisi. Jos se korvataan sanalla kannattaisi ja kenen kannalta, kysymyksen luonne muuttuu.
En tiedä mitä Gla metsänhoidollaan ensisijassa tavoittelee, mutta kun uusien metsien ostamiseen suhtaudut taloudellisesti varsin varovaisen kriittisesti, niin se viitaisi oman talouden olevan keskeisessä roolissa.
UPM:n Pesonen oli lauantaina Ykkösaamussa. Heillä tavoite on yksiselitteisen kirkas ja se kuuluu joka lauseessa. Jos ei kannata niin pillit pussiin ja suuryhtiö käyttää vaikutusvaltaansa tietysti sumeilematta ja ulosmittaa kaiken, mitä ulosmittavissa on.
Minullakin metsänomistajana on aivan sama tuloksentavoittelu päällimmäisenä, mutta vaikutusvallan suhteen olen huutolaispojan asemassa ja joudun ottamaan sen huomioon ja toimimaan niiden mahdollisuuksien puitteissa, joita on käytettävissä. Oman taloudellisen tavoitteeni näkökulmasta on koko lailla yhdentekevää, mikä Suomen metsien kokonaiskasvu on. Toisaalta veromuutoksista johtuen omat hakkuut ovat olleet 2005 vuoden jälkeen luokaa 10% kasvusta ja nekin osin vahvistettujen tappioiden vanhenemisen vuoksi.
Siitä olen Visakallon kanssa täysin samaa mieltä, että ilmastomuutos on vääjäämätön ja sen seuraukset metsiinkin saattavat olla huomattavia. Jos tutkimus ja ennusteet pitävät paikkansa, niin olemme auttamatta myöhässä. Ongelmiin pystytään puuttumaan maailmanlaajuisesti vasta sitten, kun se on jo aivan liian myöhäistä.
Selvästi näkyy lähimetsän kuusissa viimekesän poikkeuksellinen kuivuus. Muutama tuollainen vuosi ja ötökät kaupanpäälle, niin tulee pahaa jälkeä. Saatan olla pessimisti, mutta minä näen metsien hiilinielujen kehittymisessä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Markkinoiden tulisi hoitaa oikeansuuntainen kehitys ja luoda uskoa homman kannattavuuteen. Minä ainakin koen selvästi uhkat ja epävarmuuden suuremmiksi kuin mahdollisuudet tässä suhteessa.
Ollaanko jälleen tekemässä esim. metsänviljelyssä emämunaus – kuusta liian karuille kasvupaikoille. Männyllä näyttäisi olevan parhaat edellytykset selviytyä muutoksista.
Gla: ”Hiukan alkaa turhauttaa, että tuollaisia broilereita on niin paljon politiikassa. Jos vielä joku ihmettelee äänestäjien passiivisuutta, syytä ei kaukaa tarvitse etsiä.” Älä muuta virka!
Tällaista on demokratia -kansa haluaa leipää ja sirkushuveja!
Metsien kasvu ja hoito kiihtyy vauhdilla ja ilmastomuutos selätetään kirkkaasti. Seitsemänkymppiset metsänomistajat laittavat metsät kuntoon – no, tai ainakin virtuaalisesti. Työllisyysaste kohenee ilman muuta lähes itsestään. Eläkettä lisää ja muhkea kansalaispalkka kaikille. Vain teollisuuden tukeminen lopetetaan ja meillä menee hyvin! Edessä on loistava tulevaisuus, kun mannaa sataa taivaasta!
Mihin valkohäntäpeuran metsästyksessä tarvitaan 500 ha? Oikea luku on 5 aaria, joka riittää vallan mainiosti. Tällaiset vahingolliset vieraslajit tulisi kiireesti poistaa Suomen luonnosta.
Vielä tuosta Metsähallituksen hakkuutoiminnasta.
Metsä kannatta uudistaa silloin, kun sen suhteellinen arvokasvu pysyvästi laskee alle muualta vastaavalla riskillä saatavan reaalisen hyödyn. Se, että Metsähallitukselle asetetaan joku kiinteä euromääräinen tuloutusvaatimus, joka sitten johtaa esim. neljän prosentin reaalituottovaatimukseen ja sen mukaisiin hakkuisiin, on taloudellisesti mieletön.
Lähtökohta pitäisi olla se, mikä valtiolle on järkevä reaalinen tuottovaatimus, joka tässä tilanteessa lähentelee nollaa. Kymmenessä vuodessa tällainen tuottovaatimuksen ero johtaa huomattavaan tappioon. (n. 50%)
Ongelmana näillä yhteiskunnan systeemeillä on, että ellei niille saada tiukkaa tulosvaatimusta, niin organisaatiot pöhöttyvät tehottomiksi.
Lapsellista Rane2. Erittäin lapsellista, jolla teet vain vahinkoa asiallesi.
Todellisuudesta vieraantunut joukko on iso ongelma. Kuvitellaan, että mannaa on jaettavaksi kaikille rajattomasti eikä itse tarvitse tehdä sen hyväksi mitään. Täytyy vain huutaa turuilla ja toreilla suu auki kuin linnun pojat. Mitalin toinen puoli on joidenkin pohjaton ahneus.
Tuloerojen kasvaminen liian suuriksi on ongelmallista. Historia osoittaa, että tuloerot ovat aina aikojen saatossa olleet aaltoliikkeessä, ne kasvavat ja supistuvat. Liian suuriksi kasvaneet tuloerot tasoittuvat joko vapaaehtoisesti tai sitten väkivaltaisesti, jota emme kukaan toivo. Iso naapurimmekin on tässä suhteessa kuin ruutitynnyri.