Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Visakallon (ihmisluonnon) luonnonvastainen. Vai mitenkähän se pitäisi tässä yhteydessä määritellä? Puuntuotannon näkökulmasta kyllä, ehkä.
Satakieli lauloi juuri niin sanoin kuvaamattoman kauniisti tuossa hoitamattomassa merenrantalepikossa. Mitähän mieltä se mahtaa olla tästä luonnonvastaisuudesta?
Eikö iän karttuminen ole yhtään herkistänyt Visakalloa näissä luonnonvastaisuuksissa?
Oksanen tuolla edellä:
”Palkat joustavat nopeasti esim. lomauttamalla tai lyhentämällä työaikaa. Sitä vastoin ylihinnalla ostettu raaka-aine, eli tässä tapauksessa puu vaikeuttaa lopputuotteiden myyntiä kuukausia, jopa vuosia. Onneksi tähän on alkanut tulla muutos, ylihinnoiteltua puuta ei enää osteta suuria määriä kuten viime vuosikymmenellä. Tuolloinhan Metsäliitto oli hyvin suurissa vaikeuksissa, kun raakapuun hinta oli niin korkea ettei lopputuotteelle jäänyt edes marginaalista katetta.”
Paljon puhuva kommentti siitä, kuinka tähän on tultu. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että Metsäliitto oli innolla mukana kartellissa. Kun Metsäliiton johdolle annetaan kannustinpalkkio tuloksesta, niin mitä se tarkoittaa käytännön toimissa? Yritetäänkö parantaa organisaation tehokkuutta vai varastetaanko puukaupassa (vertaa Oksasen kommentti)? Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää myös se, että varastetaan mieluummin puukaupassa ja maksetaan osuuspääomasta ylikorkoa. Pienet osuuskunnat olivat jäseniään hyödyttävä järjestelmä. Suuret osuuskunnat ovat ongelmallisia, isännättömiä omijoita, jotka tulisi jo lähtökohtaisesti kieltää lailla. Kuten vanha sanonta kuului, että osuuskunta pärjää vain varastamalla jäseniltään.
Kuitupuulla on mitätön rooli metsänomistajan taloudessa, ja kuitenkin teollisuudessa tulos on aina tehty kuitupuulla. Sahaus on ollut selluntekijöille vain välttämätön paha. Ilman yksityisiä sahoja metsänomistuksessa olisi jo ajat sitten saanut ripustaa kintaat naulaan.
Kuitupuumarkkinoilla vallitsee kolluusio eli hinnoista sopiminen. Tätä ruokkii se, että alla on vain muutama toimija, pitkään jatkunut sama tilanne ja alalle tulo vaikeaa (ei vaihtuvuutta, jossa heikompia kaatuu ja markkinoille tulee uusia toimijoita) Kuunnelkaa nyt Tiedeykkösestä se jakso peliteoria. Paljon puhuva jakso. Aivan oikeasta aiheesta meillä on myös taloustieteen Nobelisti.
Oksanen tuolla edellä todisti, että Suomessa ei kannata panostaa puuntuotantoon. Puunhinta on hänen mukaansa jo nyt aivan liian korkea ja puuntuotannon kustannukset nousevat huomattavasti nopeammin, kuin mitä kantorahatulo.
Tukin hinta onneksi on vielä määräytynyt markkinoilla, joka on pitänyt uskoa puuntuotantoon yllä. Tukin hinta varmaan olisi täälläkin se 30 euroa/m3 (Oksasen Venäjäesimerkki), jos tukkimarkkinatkin olisivat kolmen suuren hallussa.
Tehtaat pitää tehdä sinne, missä homma kannattaa. Venäjälle, jos se siellä näyttää paremmalta. Oleellista on, että markkinat toimivat – kuitukaupassa ne eivät täällä toimi. Tyypillistä hinnanmäärittelyä aloilla, joilla vain muutama toimija ja markkinoille tulo on vaikea. Myytävän tuotteelle oikea hinta ja kielletään muiden tekijöiden kytkeminen kauppaan. Tätä edellyttäisi jo osuuskunnassakin jäsenten tasapuolinen kohtelu.
Minä en kaipaa tälle alalle mitään muuta kuin sen, että markkinat toimivat!
Mitä te saatte niillä perussuomalaisten äänillä nyt aikaan – ei mitään! Äänet menivät tasan tarkkaan hukkaan. Halla-ahosta ei olisi tullut pääministeriä, vaikka perussuomalaiset olisivat saaneet äänistä 25%. Siitäkin huolimatta, vaikka Halla-aho esiintyi vaali keskusteluissa aivan mainiosti. Realiteetit on otettava huomioon.
Jos perussuomalaiset menisivät hallitukseen, lopputulos olisi kuin sinisillä.
Toisaalta sinisille on nostettava hattua hallitustyöskentelystä. Heidän ministerinsä olivat parhaasta päästä koko hallituksessa. Ja mikä oli tulos. Niiden äänestäjien mielestä, jotka perussuomalaisia olivat äänestäneet, tuloksena oli täystyrmäys. Mitä opimme tästä. Iso osa äänestäjistä haluaa vain leipää ja sirkushuveja, vaikka se on ennen muuta heidän itsensä kannalta, vähäkin pidemmällä aikavälillä, huono ratkaisu.
Pohdin, onko esim. Li tehnyt joskus jotakin oikeaa työtä, missä on tullut hiki. Sama koskee montaa muuta valituksi tullutta. Epäilen. Todellisuus ja elämänkokemus on hieman erilainen kuin kiinan päämiehellä. Siihen, että pää punaisena huutaa, että minulle pitäisi antaa jotakin lisää, kykenee kuka hyvänsä. Niinhän pikkulapset tekevät.
Iso kuva hallituksella on ollut aivan oikea. Missään nimessä meidän ei pitäisi velkaantua tässä tilanteessa. Väestöennusteessa vanhuusväestön ja työikäisen väestön käyrät eriytyvät vauhdilla, joka tarkoittaa todella isoa taloudellista ongelmaa jatkossa. Taloudellisen tasapainon ylläpitäminen on tästä hamaan tulevaisuuteen jokaisen hallituksen ylivertaisesti tärkein tehtävä – muut asiat ovat lillukanvarsia.
Tulette vielä huomaamaan, että kakku pitää ensin leipoa ja vasta sitten sen voi syödä. Syöjiä kyllä riittää, mutta mistä leipurit?
Kansa haluaa leipää ja sirkushuveja ja niitä lupaamalla voittaa vaalit.
Laiton tässä jokin aika sitten, vähän niin kuin kotiläksyksi kuunnella radion Tiedeykkösestä ohjelman peliteoriasta. Huonosti on kotiläksy tehty, kun kukaan ei ole kommentoinut.
Keskustapuolueen metsäpolitiikka on ollut ja on edelleen yksiselitteisesti puuntuotannon maksimointi. Tätä tavoitetta maatalouden etujärjestö ajaa metsänhoitoyhdistysten välityksellä. Taloudellinen kannattavuus ymmärretään, olosuhteista riippumatta, ilman minkäänlaista kritiikkiä, yhteneväiseksi tämän tavoitteen kanssa. Tämä kävi hyvin selväksi aikanaan, kun lähestyin heidän edustajiaan mm. metsänomistajan hakkuuoikeuksien puolustamiseksi.
Biotalous ja puuntuotanto ovat hyviä asioita, mutta toimivuuden edellytyksenä on, että puuntuotannon pitää olla kannattavaa. Ilmastotavoitteetkin metsien osalta toteutuvat, jos toiminta on kannattavaa. Meillä on esim. puukaupassa hyvin ongelmallisia rakenteita, joihin jostakin syystä ei haluta tai uskalleta puuttua.
Tapasin muutama päivä sitten mainoksiaan jakavan keskustapuolueen ehdokkaan. Hän pahoitteli ensimmäiseksi maatalousyrittäjien taloudellista ahdinkoa ja sitä, että joutuvat nyt metsien pakkohakkuisiin ja maksamaan niistä 34% veroa. No joutuvat, kun metsien perintövero on ollut maatalousyrittäjille, jostakin syystä, murto-osa, pelkkiin metsänomistajiin verrattuna ja metsät ovat siirtyneet perintönä, eikä metsävähennystä ole. Kaikella kunnioituksella maatalousyrittämistä kohtaan toivoisi, että metsätaloudellinen ajattelu saisi siellä vähän enemmän jalansijaa.
Isosta puupalasta voi sahalla tehdä pienempiä palasia.
Ammattirakentajien kanssa on ymmärrettävästi helpompi toimia. Omakotirakentajat ovat haasteellisia. Vanha sanonta oli, että älä ala puuhastella ainakaan kansakoulunopettajien ja veturinkuljettajien rakentamisen parissa.
kim1: ”Eilen oli puhetta varainsiirtoverosta …,sukupolven vaihdoskaupoissahan se on välttämätön paha,koska muutoinhan kauppahinnat nousisivat pilviin..,ja sitä kautta myöskin metsävähennyspohjat…kaiken kukkuraksi myöhemmin metsätilaa myydessä vältyttäisiin suurilta luovutusvoitoilta…nm.olisi vieläkin enemmin kannattanut maksaa varainsiirtoveroa…,heh”
Ajattelitko nyt aivan loppuun saakka. Kannattaako maksaa tuplahinta metsävähennyksen takia, jos myyjä ryyppää saamansa kauppahinnan? Tai jos ei ryyppää, niin maksaa perittäessä tästä kaksinkertaisesta kauppahinnasta perintövero? Vai ajattelitko, että kauppahinta jotenkin pimitetään verottajalta.
Asiaan vaikutta tietysti myös se, voiko metsävähennystä hyödyntää ja koska. Käytetty metsävähennys tuloutuu myytäessä. Inflaatio sitä myös nakertaa kaiken aikaa jne. Asia on monitahoinen ja ”luonnonvalintaa” näihin kysymyksiin tietysti kohtuullisen runsaasti sisältyy.