Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Jos tilapäisen saunan tarve on, niin telttasauna on siihen oiva ratkaisu.
Teimme nuoren metsän hoitoa Lapissa syvällä kairassa kaverin kanssa muutamia vuosia sitten. Telttasauna pystyyn ja saunominen pari kertaa päivässä.
Aamulla metsään ja keskipäivällä saunomaan, syömään ja pitämään siestaa. Illansuussa taas metsään ja saunomaan sieltä illalla. Parempaa ja rentouttavampaa kuntoilua saa hakea. Vieressä oli valtava hyvä lähde, josta sai veden. Asuntovaunussakin oli suihku, mutta saunaa ei noissa oloissa voita mikään. Sauna on helposti pystytettävä ja siinä on myös savupiipun yhteydessä vedenlämmitin.
Kommentti voi olla vain se, että tarkistakaa kiinteistöveron tiedot. Ne voivat olla melkein mitä tahansa.
Se on ymmärrettävää rakennusten osalla, että kymmeniä vuosia vanhojen rakennuslupien tiedot ovat virheellisiä, mutta se on jo huolestuttavaa, kun oleellisia virheitä on aivan uusienkin rakennusten tiedoissa, joihin juuri on haettu rakennuslupa.
Kyllä asenteet näkyy vahvana mustikkakeskustelussakin. Jaksolliset puolustavat kaikin mahdollisin keinoin – heh heh. Kuten joku edellä kirjoitti, mustikkaa löytyy ennen muuta harvoissa, mielellään vähän aukkoisissa mänty- ja sekametsissä. (Jatkuva kasvatus) Lappi on tässäkin asiassa luku sinänsä. Siellä uudistuminen on hitaampaa ja mustikkaa saattaa löytyä hyvin aukoltakin.
Täystiheistä metsistä Etelä-Suomesta löytyy harvoin, kun nopeampi uudistuminen ja muun peittävän kasvillisuuden nopea kasvu ei suosi mustikkasatoa.
Kummallakin tavalla on omat ongelmansa ja on aivan erinomaista, että omistaja saa päättää miten metsäomaisuuttaan hoitaa. Valtaosalle talous on tärkeä. Kaikki haluavat puistaan mahdollisimman kovan hinnan, eli talous on aivan keskeisessä roolissa eikä metsänuudistamiseen investointi ei ole ongelmatonta. Oleellinen juttu on, että ymmärtää eri tekijöiden merkityksen ja vaikutuksen. Olosuhteet kun vaihtelevat aivan tavattomasti, niin omistajan kuin kasvuolosuhteidenkin suhteen.
On hyvä vihdoin ymmärtää, että kannattavuus ja puuntuotannon maksimointi eivät ole synonyymejä. Tästä aiheesta piti Tapion työntekijöiden kanssakin pitää aika monta palaveria, ennen kuin meni jakeluun. Kaikille ei mene koskaan.
Puuta tuotetaan (kuten kaikkea muutakin), jos se on kannattavaa ja sillä siisti. Ratkaisun tekeminen on parhaassakin tapauksessa vain valistunut arvaus. Se on selvää, että mitä karummalla alueella ollaan, sen varovaisempi yli-investoinnin suhteen on syytä olla.
Kannattamaton toiminta on kannattamatonta toimintaa. Siitä ei kukaan tule autuaaksi. Jos kansantalouden kannalta jalostusasteen nosto katsotaan autuaaksi tekeväksi, niin tehtaita maa täyteen ja kaikki saatavilla oleva puu tänne jalostettavaksi. Jos metsänomistajana teille on tärkeää jalostusasteen nosto, niin pitää tuottaa kannattamattomasti halpaa kuitua, sen jalostaminen selluksi nostaa jalostusarvoa huomattavasti enemmän kuin sahaus.
3 % oli vain esimerkki tuottovaatimuksesta. Siihen ei ole yhtä vastausta, kuten ei mihinkään muuhunkaan tässä asiassa. UPM:n osinkotuotto lienee luokka 4 % ja riskin voi katsoa olevan samaa luokkaa kuin puuntuottamisenkin. Jos UPM menee ympäri niin tuskin on kalikoillekaan kysyntää.
Jos harjoittaa istutuksiin ja lannoituksiin perustuvaa metsätaloutta voi tuottaa enemmän puuta hehtaarilla. Se on aivan selvä, joten sitä on aivan turha jankuttaa – sen käsittää jokainen.
Mutta.
Mikä se on taloudellisena kysymyksenä on toinen tarina ja siksi se ei yksin todellakaan ole se argumentti, jolla eri menetelmiä voidaan esim. taloudellisesti vertailla.
Kuten edellä kirjoitin, en investoi metsään tavalla, joka ei näytä tuottavan minulle korkovaatimus huomioiden eli maan arvo jää nollaksi tai negatiiviseksi. Jos metsä tuottaa vain tämän korkovaatimuksen, niin maan arvo on silloin nolla, jos ei sitäkään niin negatiivinen.
Jos uudistamisinvestointi tuottaa minulle 3 % ja saan muualta vastaavalla riskillä tuon 3 %, minun ei kannata tehdä uudistamisinvestointia, vaan tyytyä luontaisiin menetelmiin. Sillä kaikki, mitä tämä luontainen menetelmä tuottaa, on minulle voittoa metsänviljelyyn nähden.
Taloudellisesti arvioitavaksi silloin jää, onko olosuhteet sellaiset, että saan uudistamisinvestoinnilleni selvästi suuremman tuoton kuin tuo 3 % jne.
Eikä luonnon kanssa pelaaminen todellakaan ole mitään riskitöntä ja tulevaisuus on tuntematon. Jos minulla olisi 30 ha metsää, niin tuskin avohakkaisin ollenkaan, joten ymmärrän hyvin muiden vaihtoehtojen toteuttajia.
Jätkä on aivan oikeassa. Kilpailutuskin menee harkoille, kun ei tiedetä mitä katkotaan leimikkoa hakattaessa. Jos metsänomistajilla olisi todellinen edunvalvoja, niin moni asia olisi aivan toisin. Ymmärtämättömiä ja kokeneitakin viedään kuin kuoriämpäriä mennen tullen. Koko metsäala on kaikenlaisen suhmuroinnin luvattu maa.
Metsänomistaja on aika heikoilla, kuppaajia on riittävästi ja heidän intressiensä valikoima laaja ja sekava. Todellisella edunvalvojalla ei saisi olla mitään kytkentöjä mihinkään muuhun toimintaan ollakseen uskottava.
Riistapolitiikka on hyvä esimerkki siitä, että uskottavaa edunvalvojaa ei ole.
Laita nyt AJ vireille se kansalaisaloite. Olet hyvä ja aktiivinen henkilö siihen.
Minä en Timppa valita, koska minulle käy mainiosti kaikki vaihtoehdot. Hyvä, että voin toimia parhaaksi katsomallani tavalla kussakin kohteessa ja suon sen oikein mielelläni myös muille.
Kun pinta-alaverolla ostin metsäni, pyrin ostamaan mahdollisimman paljon hakkuumahdollisuuksia ja käyttämään niitä tietysti nollaverolla täysimääräisesti. Tämä tarkoitti rajuja avohakkuita. Uudistaminen tietysti taloudellisesti järkevällä tavalla välittömästi. Näin sai pinta-alaa verovapaaksi ja uudistetusta pinta-alasta hehtaarikohtaiset vähennykset, eli pinta-alavero käytännössä nollaksi eli uudistaminen ei maksanut mitään verovaikutus huomioiden. Kuten tiedätte, metsien ostosta jäi metsävähennys odottamaan puun myyntiin perustuvaa verotusta. Ellei tiedossa olisi ollut tulevaa veromuutosta, pinta-alavero olisi muodostunut nuorista metsistä ongelmalliseksi.
Nyt tilanne on toinen ja pyrin uudistamaan luontaisin menetelmin, mitä se sitten kulloinkin tarkoittaakin. En investoi metsään tavalla, joka ei näytä tuottavan minulle korkovaatimus huomioiden eli maan arvo jää nollaksi tai negatiiviseksi. Sehän olisi taloudellisesti sulaa hulluutta. Parempi silloin myydä pohjat pois.
En osaa tuohon Gla vastata, kun en tiedä miten biologisia ongelmia pitäisi muuttaa euroiksi.
Ellei ole ilmaisia resursseja, niin on hankala osittaa kansantalouden edun olevan erisuuntainen yksityistalouden edun kanssa.
Katsotteko metsän olevan sellaista varallisuutta, että omistaja ei saisi hyödyntää sitä omaa taloudellista etuaan ajatellen? Jos, niin miksi?
Kahden eri omistajan esim. päätehakkuun taloudellinen ikä ja järeys saattavat olla kovin erilaisia. Sen vuoksi keskenkasvuisuudesta puhuminen osoittaa lähinnä sellaista ilmaisua käyttävän keskenkasvuisuudesta metsätalouden ymmärtämisessä. Kysymys on lukuarvojen (numerojen) vertaamisesta numeroihin. Metsästä voi nähdä vain toisen puolen asiasta. Toinen puoli on omistajakohtainen, mikä saattaa johtaa hyvin erilaiseen ratkaisuun.
Erkki lähde on vain eräs pieni episodi puhuttaessa peitteisestä metsätaloudesta. Kysymys on huoattavasti laajempi ja monitahoisempi kuin mitä täällä Lähdettä parjaavat ala-arvoisesti sepittävät. Älkää nyt tehkö itsestänne naurettavia.
Jaksollisessa, kalliiseen uudistamiseen päätyvässä metsätaloudessa on perustavaa laatua oleva taloudellinen ongelma, halusimme tai emme.