Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Kertokaa nyt ylisuuren kannan puolustajat, mikä on se syy tällaiseen toisen omistaman metsän vahingoittamiseen ja huomattaviin muihin haittoihin? Onko syy lihanpala vai tappamisvietti? Mielekästä (jopa mielekkäämpää) metsästystä voi harjoittaa huomattavasti pienemmälläkin kannalla.
Minusta MTK:lta on jäänyt kaikki metsänomistajan oikeuksien kannalta tärkeät asiat hoitamatta. Metsänhoidon vapautuminenkin oli kaikkea muuta kuin MTK:n ajama asia. Puukaupan pelisäännöt on hoitamatta, sorkkaeläinten ongelmat jne. MTK:n tärkein tehtävä on ollut rahan kerääminen kuihtuvalle porukalle metsänomistajilta.
Jos MHY ja MTK leikkivät metsänomistajien etujärjestöä, niin tottahan tärkeisiin asioihin pitäisi vaikuttaa. Kuten sanottu, sorkkaeläimet ovat metsänhoidon suurin ongelma runsailla esiintymisalueilla.
Kerro nyt suorittava, miksi puolustat nykyistä menoa? Sen lihanpalan takiako vai tappamisen viehätyksestä?
Holtiton sorkkaeläinlauma on metsänkasvatuksen suurin ongelma ja syö raskaasti metsänhoidon motivaatiota sekä sisältää mittavan määrän muita haittoja. Kun puuntuotanto on meillä huomattavan tärkeä taloudellisesti ja ilmaston kannaltakin tullut tärkeäksi, on vaikea ymmärtää, että yhteiskunta sallii tällaisen riistapolitikan.
Kertokaa nyt onko tällaisen kanna ylläpitäminen mielekästä sen terveydelle haitallisen punaisen lihapalan takia vai tappamisen himostako on kysymys? Nykyinen hirvenmetsästyshän on ennemmin teurastusta kuin metsästystä.
Aitaaminen voi olla ratkaisu jossakin erikoistapauksessa, mutta ei tietenkään mikään ratkaisu ongelmaan. Jos hirvien teurastus katsotaan tarpeelliseksi, niin tarhataan niitä aidatulla alueella.
Metsänomistajien tulisi ottaa huomattavasti järeämmät aseet asian hoitamiseksi. Nykytilanteessa ei ole järjen häivää.
Visakallo: ”Näin varmasti onkin, mutta millä perusteella pidät toisten käsityksiä ja kokemuksia metsänhoidosta yksinkertaisempina kuin omiasi?”
No en pidä! Pahoittelut, jos sellaisen kuvan olen antanut.
Ole nyt Visakallo tyytyväinen metsänhoitoosi. Teet sitä juuri siten kuin yhteiskuntakin haluaa ja vielä tukee sitä taloudellisesti. Kohtuutonta on kuitenkin odottaa, että kaikki olisivat aina samaa mieltä joka asiasta kanssasi ja hattu kourassa kaikkia ajatuksiasi kumartaisivat.
Minä en metsätaloudesta mitään ymmärrä. Pöljän tuurilla seilattu aallonharjaa.
Jos hakkaa kuusikon aina aukoksi viidenkymmenen vuoden välein, mullistaa maan ja istuttaa siihen uudet kuusentaimet, todennäköisesti edistää kuusen menestymistä. Ellei nyt sitten luonto syystä tai toisesta tuhoa tätä monokulttuuria. Monimuotoisuudessa onkin Visakallo kysymys ihan jostakin muusta kuin kuusen, männyn ja koivun menestymisestä.
Minulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää ja hyväksyä sinun ymmärtämääsi ”hyvää metsänhoitoa”, päinvastoin. Mutta kritisoin sitä suvaitsemattomuutta ja silmitöntä kotiinpäin vetoa muunlaisia ajatuksia esitettäessä. Nämä ovat tavattoman moniulotteisia kysymyksiä, joihin yksinkertaisen vastauksen antaminen on yksinkertaisuutta.
Eikö nyt Visakallo sovita, että monokulttuurin edistäminen vähentää AINA monimuotoisuutta.
Liikakansoitus on ilmeisesti yleisesti hyväksytty ongelmaksi ja kuten Gla toteaa, ei ole mitään syytä sillä perusteella jättää luontoa suojelematta eli ELÄMÄÄ tällä palolla. Eikö Gla jätetä metsät myrkyttämättä täällä ja tyydytä vähän vähempään.
Mitä taas tulee kannattavuuteen eri olosuhteissa, niin 1 eksponenttiin 10 on 1 ja 1 eksponenttiin 100 on sekin 1. 1,07 eksponenttiin 10 on 2, mutta 1,07 eksponenttiin 100 onkin jo 868. Eli ei ole yhdentekevää onko kasvatusaika 10 vai sata vuotta ja toisaalta monokulttuuria olisi tarve harjoittaa samaan puumäärään pääsemiseksi vain kymmenesosalla pinta-alasta.
En nyt oikein ymmärtänyt, mitä edellisellä tarkoitit Gla.
Suhteellinen arvokasvu ja metsätalouden kannattavuus ovat täysin eri asioita.
Tuotto suhteessa markkina-arvoon on vielä oma lukunsa. Markkinat arvostavat aika mielenkiintoisella tavalla metsää eri kehitysvaiheissa. Missä kehitysvaiheessa metsä olisi kannattavaa ostaa tai myydä?
Visakallo sanoo, että ei ole ennustaja ja kuitenkin täällä hyvin usein kertoo syvällä rintaäänellä, kuinka asiat tulevat menemään.
Jos metsien suhteellinen arvokasvu on 5% (joka on reaalikasvua) niin kannattako metsät myydä? Minkälainen suhteellinen arvokasvu sinun metsilläsi on?
Ehkä kaikki puut olisi viisasta laittaa kasalle ja sijoittaa rahat Metsäliiton A-osuuksiin. Vastaava tuotto on tiukassa nuorissakin puustoissa, tukkimetsistä puhumattakaan.