Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 978)
  • Reima Ranta

    En jaksa edes lukea tällaista numeroleikkiä ja isännättömän rahan keskustelua. Sen mitä tätä keskustelua olen lukenut, niin en miellä edes sitä, kenen etua kukin keskustelija ajaa – teollisuuden vai metsänomistajan.

    Sen vain voi käsityksenäni todeta, että ongelmatonta pystykauppa ei ole. Kun metsässä operoi metsänomistajan intressien vastakkainen taho, niin on ymmärrettävää, että se ei ole ongelmatonta metsänomistajan kannalta. Koko kasvatusketju kulminoituu puunkorjuuseen ja siinä hämärtyy kokonaisuus.

    Mielenkiintoinen ajatus on, minkälaista metsätalous olisi ilman pystykauppaa?

     

    Reima Ranta

    Siitä lienee noin parikymmentävuotta, kun vallankäyttö ja vallan väärinkäyttö metsissä nostettiin pöydälle. Mielivallan käyttäminen syystä tai toisesta puolustuskyvyttömiä metsänomistajia kohtaan oli aivan yleistä. MHY:kin  miellettiin yleisesti lainvalvojaksi, jolla on määräysvalta. Sama taho kun vielä tuotti metsänhoidon palveluja, niin lopputulema on helppo ymmärtää.

    Mielenkiintoista luettavaa oli aikanaan valtiontalouden tarkastusvirastolle tehty pohdinta aiheesta ja siitä annetut lausunnot. Yritin silloin lähestyä mm. Keskustapuoluetta, että eikö teidän tulisi asiassa tehdä jotakin. Kuvittelin Keskustapuolueen ajavan metsänomistajan etua.  Vastauksena oli täystyrmäys. (mm. Kalli)

    Nyt voi tietysti vain tyydytyksellä todeta, että siitä lähtenyt prosessi kaikesta huolimatta on johtanut toimintaympäristön perusteelliseen uudistumiseen.

    Reima Ranta

    Rane antaa lausuntoja monimutkaisista metsänomistajista. Kuinka monen miljoonan omilla panostuksillasi puuntuotantoon noita lausuntojasi jakelet, vai laitetaanko leipäpappeuden piikkiin.

    Olosuhteet vaihtelevat ja lääkkeet kannattavaan toimintaan ovat sen mukaiset.

    Reima Ranta

    Kukin toimija ajaa lähinnä omia etujaan. Se on lähtökohta, joka on hyvä muistaa. Jos itse et kykene huolehtimaan eduistasi, niin sinua viedään, kuin kuoriämpäriä – oli sitten toimija kuka hyvänsä.

    Metsänhoitoyhdistystenkin toiminta oli aika härskiä pakollisen metsänhoitomaksun aikana niitä kohtaan, jotka pyrkivät itse hoitamaan metsiään. Haitanteko oli aivan yleistä, vaikka saivat tuloja tekemällä vahinkoa.

    Kilpailun lisääntyminen on varmaan jo nyt muuttanut asetelmaa, mutta tietämättömällä metsänomistajalla on syytä varovaisuuteen, eikä tukeutua umpimähkään vain yhteen tahoon.

    Reima Ranta

    Mielenkiintoisia ajatuksia. Hinta vaihdossa jne. Ennakkoratkaisu verottajalta on varmaan perusteltua pyytää.

    Vertaa myynti seuraavalla sukupolvelle metsävähennyksen loppuessa.

    Nämä ovat oikein hyviä keskusteluaiheita.

     

    Reima Ranta

    Jos palaan vielä tuohon harvennukseen ja lasketaan uudestaan.

    Lähdetäänkin nyt siitä, että vitonen tai parikymppiä on täsmälleen sama kuudentoistavuoden kuluttuakin. Sillä on täsmälleen sama ostovoima  ja taloudellista tuottoa voi saada ainoastaan metsää kasvattamalla, muualla raha ei tuota mitään. Eräässä mielessä tilanne oli sellainen 200 vuotta sitten.  Unohdetaan ne korot ja inflaatiot.

    Jos se vitosen puu kasvaa metsässä viiden prosentin suhteellisella arvokasvulla kuudessatoista vuodessa kympiksi ja kun siihen lisätään harvennuksesta saatu 20 euroa, niin meillä on kuudentoista vuoden kuluttua 30 euroa.

    Parinkympin puuta puolestaan saadaan edelleen kasvattamalla runsaan parin prosentin suhteellisella arvokasvulla samassa ajassa 28 euroa. Siihen kun lisätään harvennuksesta saatu vitonen, niin summa on 33 euroa.

    Jokainen voi tykönään pohtia, onko talouden realiteetit oikein näin ajateltaessa, jos kerran siitä lähdetään, että metsän kasvatus on taloudellista toimintaa.

    Tästä ristiriidasta täällä väännetään.

    En AJ tunne Joensuun yliopiston ihmisiä, joten en osaa ottaa kantaa – oletettavasti kyllä.

    Hienoa pihkatappi ja toivon sinulle mahtavia kelejä savottaasi. Kemijoen varsilla on todella komeita ja kasvavia metsiä. Lapissa yleensäkin on mielestäni kasvussa valtavia paikallisia eroja.

    Reima Ranta

    En pihkatappi kirjoittanut harvennusohjeessa mistään ylämaan metsästä. Oma harvennussavotta olisi Etelä-Suomessa, josta syystä asiaa pohdin.

    Istuin juuri tänään täällä ”ylämaan” taimikossa olevan vanhan petäjän juurella kahvitauolla, läpimittaa puulla rinnan korkeudella melkein  80 cm. En tiedä kuinka vanha puu on. Kairallakaan ei saa kuin lastun pinnasta. Ehkä pitempiäkin kairoja on kuin minulla, jolla voisi ikää selvittää.

    Illalla kävin toisella palstalla mittailemassa ja kopistelemassa vanhoja keloja. Läpimitta n. 60 cm. Pitäisi saada paluumatkalle mukaan sieltä värkkipuita puusepäntöitä varten. Toivottavasti löydän jostakin mönkijän avuksi, että saan ne tien varteen.

    Reima Ranta

    Vanhan koulun metsämiehille ei koskaan avaudu se tosiasia, että puuntuotoksen (puumäärän) maksimoiminen ei maksimoi metsätalouden tulosta. Näin on vain siinä tapauksessa, että korko on nolla.

    Teidän pitää laskea, eikä höpöttää jotakin mutua. Mitään rakettitiedettä nämä eivät ole. Jokaisella jo peruskoulun oppimäärän läpäisseellä pitäisi riittävät matemaattiset taidot löytyä asian selvittämiseen.

    Sen voin teille kertoa, että Helsingin yliopistosta ei enää valmistu yhtäkään metsänhoitajaa, joille nämä metsätalouden kysymykset eivät ole päivänselviä.

    Reima Ranta

    Älä muta virka Kumikettu. Kuulas syyspäivä, aivan mahtavaa!

    Reima Ranta

    On muuten erinomaiset raivauskelit täällä ylämaissa. Eikä ole ainuttakaan hirvikärpästä. Hirvet toki ovat taimikkoa paikoin pilanneet.  V… mäinen riesa siellä missä ne asuu ja pitää ruokapöytänään.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 978)