Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
AJ:lle kiitos hyvästä linkistä metsätieteen päiville.
Kuten tulokset osoittavat, vanha metsälaki on ollut turhaa kyyläämistä, resurssien ja verovarojen tuhlausta. Haitta on ollut motivaation latistajana suurempi kuin saatu hyöty.
Metsälehti voisi ottaa asiaksi pitää kirjaa hyvistä metsäalan linkeistä. Pitäisi huomattavasti nykyistä paremmin ymmärtää hyödyntää tekniikan suomat mahdollisuudet metsätiedon levittämiseen.
Ja kuten taas näistäkin esityksissä yksiselitteisesti todetaan, että sorkkaeläimet ovat ISO ONGELMA! Jos joku, niin se on KÄSITTÄMÄTÖNTÄ, että tähän ongelmaan ei puututa! Metsäkeskuksen kaverikin esityksessään melkein anteeksi pyydellen toi esiin hirviongelman. Ei kai täällä vain ole metsästäjiä, etten vain loukkaa tätä pyhää porukkaa. Voi hel….!!!!
En tunne määritelmää turvemaille ja 1/5-osakin tarkoittaisi lisäkasvusta jo huomattavaa osuutta. Kuinkahan suuri osuus metsämaasta mahtaa olla ojitettua? Ilmeisesti enemmän kuin 1/5-osa. Tilastotkin ovat vähän ongelmallisia, kun olosuhteet maan sisällä ovat niin kovin erilaisia.
Mutu, että 1/3-osa lisäkasvusta ilmaston lämpenemisen seurauksena on liioittelua. Mutu, että suurin yksittäinen tekijä on turvemaiden ojitus ja toinen huomattava nuorien metsien huomattava osuus.
Jotenkin tuntuisi, että taimikon varhaishoidon jälkeen taimikot tulisi antaa kasvaa hieman kauemmin tiheänä ja koneellistaa sen jälkeinen taimikonhoito ja kerätä näin syntyvä energiapuu talteen, eikä jättää sitä metsään päästöksi.
Turhaa jaarittelua. Ei avohakkuut mihinkään poistu. Se on hyvä asia, että vaihtoehtoja on.
Markkinat voivat kyllä jossain vaiheessa reagoida avohakkuulla tuotetun puutavaran markkinoihin, mutta se on sitten toinen tarina.
Olen huonosti perillä metsärahastojen puuhista. Metsätilojen markkinoitakin seuraan vain satunnaisesti, kun itse olen ostanut metsäni ennen pinta-alaveron päättymistä.
Sitä en todellakaan kykene ymmärtämään, mikä etu olisi ostaa ja omistaa metsää rahastojen kautta – huomattavalta takamatkalta.
On se korko vaikea rasti metsien kanssa puuhasteleville.
Hieman provosoiden – jos korko on nolla, niin taimikko on yhtä arvokas kuin tukkimetsä. Metsän arvo kun on tulevien tulojen ja tulevien menojen nykyarvojen erotus. Nykyarvot ovat puolestaan aivan ratkaisevasti riippuvaisia korosta. Vain tätä taustaa vasten voi ymmärtää metsien hintakehitystä.
Näin se Visa maailma makaa kuten kirjoitat.
Antaa metsien kasvaa. Eihän me nyt vieleä heitetä kirvestä kaivoon.
Pikkulintujen ruokinnan ongelmat ovat liioittelua ja pääosin hoidettavissa. Pahimpaan aikaan ruokinta tietysti tulisi olla jatkuvaa, ettei tehdä karhunpalvelusta. Talousmetsäläiset ovat sen velkaa pikkulinnuille.
Jos ja kun CO2 on ongelma, niin sellaisia toimintoja tulisi verottaa, jotka päästöjä aiheuttavat ja tällä tukea hiilen sitomista. Niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, kunnes ollaan tasapainossa. Markkinat hoitamaan homma.
Ongelma vain on siinä, että ensin pitäisi kansainvälisesti ja kansallisesti kyetä sopimaan, että ongelma on ja se halutaan hoitaa. Toinen iso ongelma on siinä, että siltä, jolla ei mitään ole, ei voida mitään ottaa.
Jos ongelma on sellainen, mitä tutkimukset antavat ymmärtää, niin vääjäämättä näpeille tulee ja raskaasti. Asian hallinta edellyttäisi maata mullistavia energiankäytön muutoksia niin lyhyessä aikataulussa, että mitään käytännön edellytyksiä ei siihen ole, eikä sekään edes piiiitkään aikaan muuttaisi asioiden kulkua.
Mitä tuolla avohakkuukiellolla tarkoitetaan? Metsähallituksen metsät ovat Lapissa ja mäntymetsiä. Mänty ei uudistu ilman hyvin harvaa asentoa. Jos siemenpuuhakkuu jne. ei ole aloitteen näkökulmasta avohakkuuta, niin maata kaatavasta asiasta ei ole kyse. Mikään täyskielto ei ole järkevää asian hoitoa.