Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Noh, jos meirän joukkohon pyrkii, niin otetahan.
Taannoin, kun olot olivat vielä ahtaat, sai lapsille hakea sosiaalilautakunnalta kenkäavustusta koulunkäyntiä varten. Saita ökytalon isäntäkin oli päättänyt jättää hakemuksen. Kun asia tuli käsittelyyn lautakunnassa, niin lautakunnan vähäosaisten edustaja tuumasi kuten edellä.
Eli tervetuloa Arja H tänne vähempilahjaisten keskustelukerhoon. Heikkolahjaisille tuppaa käymään kuten sinullekin. Tuotot ovat kyseenalaisia ja ne vähätkin menevät verona yhteiskunnalle. Vanhemmat ensin kasvattavat metsät maksaen pinta-alan mukaan veroa vuosikymmenet, sitten perintöverot ja puun myynnistä vielä verot sekä tietysti kuten heikkolaisille on tapana, totaalinen epäonnistuminen jatkossa.
Täällähän keskustelun henki on se, että te kaikki muut olette heikkolahjaisia, minua tietysti lukuun ottamatta.
Jos jotain luontoäiti on sen kanssa pelaamisesta vuosikymmenten saatossa opettanut, niin olemaan enemmän tai vähemmän nöyrällä mielellä – tuntematon on tulevaisuus. Jos sitä ei ymmärrä, on syytä pysytellä yksinkertaisissa ja vaihtoehdottomissa sisätöissä ja laittaa metsävarat helpommin hallittavaan muotoon. Gla:lla edellä aiheesta, kuten yleensäkin, oikein hyvä ja lahjakas kommentti.
En malttanut olla heikkolahjaisena – no jaa – itseoppineena kommentoimatta. Itseoppinut on ainut oppinut, muut on opetettu.
Hupsis, 5 vuotta ja melkein 800 vastausta – eiköhän se ole nyt ainakin toistaiseksi riittävästi. Keskustelukin on mennyt, niin koen, vähän joutavaksi jankkaamiseksi.
Toivottavasti kukaan ei ole kovin pahastunut, kun aika provosoiviakin on tullut sepitettyä, kun posket punaisena noita vanhoja tarinoita selasin.
Erinomaista Joulua ja hyvää jatkoa kaikille tahoillanne.
Uutta verta kehiin.
Kaiken voi käsittää väärin. En missään nimessä tarkottanut, että itse moottorisahalla ja rattorilla. Eikö jokainen metsänomistaja ole joutunut veroilmoituksen täyttämään, ja lukemaan ohjeet kuinka hankintatyötä verotuksessa käsitellään.
Polttopuita voi tehdä moottorisahalla, mutta muuten metsänomistajan voi jättää se liiteriin. Raivaussaha on se työkalu, jolla metsiä ja omaa kuntoa hoidetaan. Hakkuut tehdään muilla vehkeillä.
Vain muutamia pienehköjä kohteita olen Timppa teettänyt, mutta nyt on tarkoitus muutaman kymmenen hehtaarin ylitiheäksi taimikonhoidossa jäänyt kohde teettää syyskesällä.
Jees: ”ei siinä hankinta loista mitenkään edukseen. Työ siinä on kyseessä, ei puutavara.”
Mitähän tuokin mahtaa tarkoittaa?
Esimerkki. Energiapuukauppa 1000 m3, Pystyhinta 8 e/m3, hankintahinta 28 e/m3, teko 20 e/m3. Käytetään metsävähennystä. Pystykaupasta jää hyvää verojen jälkeen 7.040 e ja hankintakaupasta 10640 e. Vai miten se meni?
Oma näkemykseni on Jees se, että 100 ha:n tilasta tehdään kauppaa 5-10 -vuoden välein, eikä monta kertaa vuodessa.
Vaikka en käsityksiäsi kykene mitenkään jakamaankaan kanssasi Jees, niin onhan se erinomaisen hienoa, että olet alasta innostunut.
Vähän huonoa huumoriakin, jos sallit. Eräs laittoi vanhaan hyvään aikaan sinuakin paremmaksi märkien puiden poltossa. Poltti rankaa hellanpesässä pitkänä. Pesän ovi oli auki ja rankaa työnnettiin sitä mukaa sisään kun paloi.
En minäkään toki väitä, että metsävähennyksen käyttämättä jääminen kovin yleinen ongelma olisi.
Tässä tilanteessa se on ennen muuta niillä, jotka ovat hankkineet pinta-alaverolla metsänsä verotuksen siirtymäkauden aikana. Pinta-alavero on tietysti ollut siinä tilanteessa huomattava ostoetu niiden metsien osalta, jossa hakkuumahdollisuuksia on ollut. Kaikki mahdolliset hakkuut on kannattanut tehdä jo pinta-alaverolla, jolloin huomattavat metsävähennykset saattavat olla nyt käyttämättä.
Ilmeisesti hyvin huomattava osa metsistä siirtyy perintönä seuraavalle sukupolvelle, ilman vaihtoehtojen pohdintaa jo riittävän ajoissa, vaikka syytä olisi. Metsävähennys on huomattava tekijä tässä mietinnässä – kannustan pohtimaan. Se on tietysti ongelmallista, kun emme tiedä, koska poistumme rivistä.
Ainakin isoja pääomahakkuita tehdessä pitäisi aina pohtia, onko vaihtoehtoja, jos metsävähennystä ei ole käytettävissä.
Timppa: ”Tietääkseni metsävähennyksellä ei ole ”parasta ennen”-päivämäärää.”
Ei varsinaisesti, mutta kun meillä ihmisillä on.
Puuston kasvatusaika taitaa keskimäärin Suomessa olla lähes 90 vuotta ja metsät vaihtavat sukupolvien saatossa omistajaa n. 30-vuoden välein. Kun näin on, niin metsänkasvatus on nähtävä ylisukupolvisena toimintana – myös verotuksen suhteen. Kiertoaika saattaa tarkoittaa kolmea omistajanvaihdosta ja pahimmassa tapauksessa verotus saattaa viedä käytännössä kaiken, ja joku korkokin olisi laskettava sitoutuneelle pääomalle.
Kaikki eivät elä siinä katsomuksessa kuin Timppa, jolle on yhdentekevää, saako satasen nyt vai vasta 50-vuoden kuluttua. Yhteismetsä on tietysti verotuksen suhteen erilaisessa asemassa – vaihtoehtoja vähän.
Verotuksen pohtiminen metsätalouden ylisukupolvisessa taloudenpidossa on huomattavan tärkeä taloudellinen kysymys ja johon metsävähennyskin oleellisena osana liittyy.
Jos teet tuhannen motin energiapuukaupan, niin hankintakaupalla on monen tonnin veroetu pystykauppaan verrattuna, jos hyödynnettävää metsävähennystä on, ja varsinkin, jos se uhkaa jäädä käyttämättä.
Mitäs pahaa jees tämän näkökulman esille ottamisessa on? Veronäkökulman huomioiminen on tärkeää metsätaloudessa. Säädösten mukainen, jossa auto ei kulu metsätalouden kalustoon metsäharrastelussa.
Tämä ei nyt tietysti liity otsikkoon, Lähteeseen, jos se sinua närästää.
Metsävähennyksen hyödyntämisessä sillä on merkitystä, onko hankinta-, vai pystykauppa. Varsinkin kuitu- ja energiapuuharvennuksissa, jossa hakkuun osuus on suuri. Toki riippuu paljon myös siitä, mikä tilanne metsävähennyksen suhteen on.
Ei voi olla niin, että hyvää tarkoittavat lait kääntyvät itseään vastaan ja päätöksentekokoneisto on halvaantunut puuttumaan korjaaviin toimiin.
Minä en ymmärrä, että meidän pitäisi yhteiskunnan varoin haalia tänne väenväkisin terroristeja. Pienten orpolasten hakeminen, jos ne yl. on mahdollista hakea, on perusteltavissa ja siitä selkeä poliittinen päätös. Muut tulevat jos tulevat ja vastaavat lain mukaisista seuraamuksista.
Mikä oli tämä virkamiesjupakka? Ei kai se nyt tyhjästä syntynyt? Minusta yhteisen edun nimissä Pekan olisi pitänyt ymmärtää väistyä tässä tilanteessa jo vapaaehtoisesti. Kai puolueella muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, nyt kun siihen olisi ollut erinomainen mahdollisuus kasvoja menettämättä.
Näistä palautuksistakin on muodostunut varsin erikoinen ongelma. Vaikka korkein hallinto-oikeus miettisi päänsä puhki, niin mitään takeita ei koskaan voida antaa, etteikö joku palautetuista voi saada surmaansa, syystä tai toisesta. Sellaisia lintukotoja ei ole missään.
Jos tällaisiin luottamustehtäviin pyrkijä ei itse ymmärrä edellytyksiään, niin edes valitsijoiden tulisi ymmärtää. Tällaisia ajatuksia väistämättä tulee mieleen tästä hallituskokoonpanosta. No, virkamiehet tietysti hoitaa, vaikka ministeriä ei olisi ollenkaan.
Näin olen monesti omalla kohdallanikin jälkeenpäin pohtinut, kun suoraan koulun penkiltä noviisina hakeuduin ja koulutodistusten perusteella tulin valituksi sellaisiin hommiin, jotka olisivat ehdottomasti vaatineet vahvaa käytännön kokemusta. Kun minä en ymmärtänyt, niin edes valitsijoiden olisi tullut ymmärtää.