Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Miksi Rane olet noin närkästynyt?
Sovitaanko, että kirjoitat vain omia käsityksiäsi ja minä omiani. Jos alat kirjoittaa minun ajatuksiani, niin ne ovat vääriä, sinun (kuten tässä pahantahtoisesti) suodattamia käsityksiäsi. 800 vastausta, niistä täytyy käydä ilmi oma pohdintani, tai olen todella huono ilmaisemaan ajatuksiani. Sinä ilmeisesti tiedät lopullisen totuuden, jota minä vasta pyrin etsimään ja perustelemaan niitä ainakin taloudellisesti itselleni.
Tavattoman monimutkaisiin asioihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Timpalla on onnellinen, hänellä on yksinkertainen taloudellinen vastaus – kun kiertoajan tuotoista kulut on vain 15% niin loistavaa taloudellista toimintaa. Pitää ymmärtää mitä tästä voi taloudellisesti päätellä ja mitä siitä ei voi päätellä.
No, kun istuttaa eurolla puun ja saa siitä ensiharvennuksessa euron 25-vuoden kuluttua, niin ei se nyt kovin tuottoisalta kuulosta. Toisaalta tietysti joku jälkeenjäävä saattaa saada tästä eurolla istutetusta puusta 80-vuoden kuluttua 40-50 euroa. Kun näin on, joutuu etsimään perustellumpia taloudellisia vastauksia toimilleen.
Minä en ole löytänyt muuta perusteltavissa olevaa taloudellista vastausta kuin NNA. Eli metsän arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus ja taloudellisesti pitää pyrkiä toimimaan metsän kanssa siten, että tämä nettonykyarvo olisi suurin mahdollinen. Minä en kykene ymmärtämään, mitä muuta se voisi olla. Mitä tämä sitten käytännön metsänhoidossa tarkoittaa, on hyvin monitahoinen kysymys, johon ei ole yksinkertaista vastausta.
Närkästyttikö Visaa suhteellinen arvokasvu päätehakkuun kriteerinä, vai kuinka kysymyksesi on ymmärrettävä. Minä en ymmärrä päätehakkuun taloudelliseen arviointiin muuta vastausta.
Yleisesti ottaen, olen nykytilanteeseen metsänhoidon suhteen hyvin tyytyväinen, kukin saa hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Muutos on ollut tavaton sinä aikana, kun itse olen metsäntaloutta harjoittanut. Pakkopaidat on purettu.
Pari kappaletta Stihl FS 450 ja yksi Stihl FS 550. Pienemmillä yl. sahaan. Iso vähän turhan painava. Minusta aivan toimivia pelejä.
NNA nyt vain on ainut perusteltavissa oleva vaihtoehto, jos laskemalla halutaan haarukoida miltä taloudellinen lopputulos näyttää eri vaihtoehdoilla. Eikä se nyt tietenkään sitä tarkoita, että laskenta on päällä joka kuviosta – ei sinne päinkään.
Älä Gla näillä menneillä suotta mieltäsi pahoita. Voi hyvinkin olla, että tuottotavoitteeni menneisyys huomioiden on liiankin korkea. Panostan maltillisesti, jos tuotot ovat kovin kaukana ja pidän omatoimisuutta aivan keskeisenä edellytyksenä riittävän kannattavuuden saavuttamisessa.
Se on minusta sääli, että suhteellisen arvokasvun merkitystä ei haluta esim. metsään.fi-palvelussa nähdä. Muuta taloudellista perustetta kun en kykene näkemään esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa.
Rane: ”Eli Reiman jahnaaminen tarkoittaa että jonkun tahon pitäisi perustella sinulle ”jatkuva kasvatuksen” taloudellinen ylivoima?”
Mistä ihmeestä Rane noin päättelet?? Minulla ei ole pikometrin vertaa painetta suuntaan eikä toiseen. Sitä paitsi kasvatan enimmäkseen mäntyä, jonka uudistumisen kumpikin hyvin tunnemme. Niistä muutamista liian rehevälle uudistetuista männiköistä en toki alta raivaa puhtaaksi kuusista, vaan niistä kasvatetaan seuraava puusukupolvi ja siitä eteenpäin se on jonkun muun murhe. Muita jatkuvaan soveltuvia, siinä merkityksessä, mitä minä sen ymmärrän, ei ole kovin runsaasti.
Tein harrasteluni alkuaikoina manuhakkuuna erästä ensiharvennuskohdetta ja ajattelin, että laitan nämä huippukuntoon. Kuinka ollakaan. Seuraavana talvena tuli luonnonoikku. Satoi nollantuntumassa olevalla kelillä tolkuttomasti märkää lunta, joka jäätyi puihin. Seurauksella, että puolet puista oli entisiä. Sen verran teki kipeää, että lopetin laakista täydellisyyden tavoittelun luonnon kanssa. Mielenrauhan säilyttäen nautiskelen metsänhoidosta ja otan sen minkä luonto minulle kohtuullisella vaivalla helposti antaa. Männiköt ovat ”laiskan” miehen metsiä.
Pitää Timppa ymmärtää, mitä 50/60 eurosta voi päätellä ja mitä siitä ei voi päätellä.
Minulla ei ole mitään ongelmaa Visakallo ihan kunnioituksella ymmärtää ja kaikella tavoin hyväksyä kertomaasi metsätaloutta. Siitäkin huolimatta vaikka joskus vähän provosoin. Eikö ole vain hyvä, että vähän haastetaan. Sehän vain kirkastaa omaa näkemystä.
Olosuhteet ja lähtökohdat ovat erilaisia, jonka vuoksi lääkkeetkin voivat olla kovin poikkeavia.
Mitä verotukseen tulee, en tahdo kehdata edes tunnustaa, kuinka ratkaiseva merkitys veromuodon muutoksella on minulle ollut. Sen merkitys on ollut aivan ratkaiseva. Ilman mittavaa veromuutoshyötyä ei olisi mitenkään ollut mahdollista ilman vapaita omia pääomia hankkia enemmälti pinta-alaa. Olin metsätalouden harrastelija muun työn vastapainoksi ja erittäin kannattava olisi tuossa tilanteessa ollut harjoittaa sitä päätoimisesti.
Epäilemättä Rane, mutta kun tämä metsätalous ymmärtääkseni koetaan ennen muuta taloudellisena toimintana.
Puun hintatiedoilla ei ole juurikaan edes merkitystä suhteellista arvokasvua laskettaessa, koska laskennassa samat hinnat ovat niin osoittajassa kuin nimittäjässäkin. Vain tukin ja kuidun hintasuhteella on käytännön merkitystä. (täälläkin usein kirjoitetaan arvokasvusta)
Kaipaan tietoa siksi, että vain se kertoo tuoton, jonka perusteella taloudellisia ratkaisuja voidaan perustellusti tehdään.
Annan ison arvon metsään.fi-palvelulle. Se on minusta järjen riemuvoitto, että yhtä kattavaa palvelua kehitetään.
Se on itsestään selvää, että kukin voi tehdä haluamiaan taulukoita. Kasvut kuutiometreinä ovat hyvä lisä palvellussa. Aiemminhan suunnitelmissa kasvuja ilmaistiin prosentteina. Kun palvelussa arvioidaan jo nytkin suhteelliseen arvokasvuun vaikuttavia tekijöitä mm. tukin ja kuitupuun määriä jne., niin tämä oleellinen luku olisi aika pienellä vaivalla lisättävissä palveluun.
Taloudellinen ajattelu on toki saanut vähitellen jalansijaa metsätaloudessakin, mutta itse koen, että kaapista ei ole uskallettu vielä tulla kunnolla ulos – ovi on toki jo raollaan.
Olen Timppa vähän kyseenalaistanut kannanottojasi siksi, kun olet ollut niin ehdoton omien näkemystesi oikeellisuudesta. Siitä olemme erittäin samaa mieltä, että tulevaisuus on meille tuntematon ja siksikin ehdottomien näkemysten esittäminen hyvin arveluttavaa. Korona jos joku, on hyvä esimerkki siitä.
On kuitenkin asioita, jotka tiedämme. Pinta-alaveron päättymispäivänä tiesimme, että 30 % vanhojen metsien puustosta siirtyy yhdessä yössä yhteiskunnalle. 2 % kasvavaa metsää pitää aika monta vuotta edelleen kasvattaa, että kuroo tuon kiinni. Kun tuohon lisätään kulut myyntiveron puolelle, niin taloudellinen merkitys oli kiistatta todella huomattava. Tosiasioiden tunnustaminen on …..
Kun metsään.fi-palvelu ehdottaa esim. uudistushakkuuta jollekin kuviolle, niin taloudellinen perustelu pitäisi tietää. Ei oikein riitä, että se on jonkun metsänhoitosuosituksen mukaista, kun ei tiedä mihin tuo suositus taloudellisesti perustuu. Ymmärtääkseni taloudellisesta toiminnasta metsätaloudessa on useimmiten kuitenkin kysymys.
Suhteellinen arvokasvu olisi luku, mikä pitäisi kertoa. Sillä perusteella metsänomistaja voisi arvioida ottaako hän rahan metsästä vai kasvattako edelleen. Ottaako lainaa, kun metsä kasvaa lainan korkoa enemmän. Maksaako lainan pois, kun metsän tuotto on selvästi huonompi kuin lainan korko. Sijoittaako tuottavampaan paikkaan kuin metsän jne. jne. Emme siis vain metsästä saatavan tiedon perusteella voi arvioida, toimenpiteen taloudellista järkevyyttä.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että taloudellinen ajattelu metsätaloudessa nähdään kummallisena peikkona. Pitää harjoittaa jotakin taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta, jonka keskeinen sisältö on puuntuotannon määrä. Reaalitaloudellinen ajattelu katsotaan vahingolliseksi.
Mistähän maksamisesta Timppa tähän liittyen edellä puhuu? Montako tuhatta hehtaaria Timpan yhteismetsällä on metsää? Minä en tässä suhteessa näe mitään eroa sillä, paljonko pinta-alaa on, 1.000 ha vai 10.000 ha. Eikö Timppa niitä ”säästömetsiä” olisi viimeistään pitänyt hakata silloin lyhytaikaisen hintapiikin aikana, joka ei ollut varsinaisesti seurausta pinta-alaveron päättymisestä. Mahdollisuus oli myös puukaupan rahoitusjärjestelyn avulla hakata vielä myyntiveron alkamisen jälkeenkin pinta-alaveroperusteisesti.
Se on yhteismetsälle ongelma, ellei se voi toimia taloudellisesti järkevästi.