Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Kiistely aiheesta on täysin turhaa. Yleispätevää vastausta ei ole. Oleellisia vaikuttavia tekijöitä ovat kasvuolosuhteet ja laskentakorko, eikä niihin ole yhtä vastausta. Jos laskentakorkona käytetään vaikkapa Metsäliiton osuuspääoman korkoa, niin taloudellinen metsänhoito saa hätkähdyttäviä piirteitä.
Kuinka joku jaksaa aiheesta suuntaan tai toiseen jankata – ihmettelen suuresti. Se vain kertoo siitä tosiasiasta, että käsitys metsäTALOUDESTA on aamuhämärissä.
Maximaalinen on vähän liian paljon luvattu – valitettavasti.
Millään listoilla ei ole mitään tekemistä ko. asian kanssa.
Missä peräkamarissa oksapuuta on pidetty?
Ei Näätä pöljät mitään havaitse. Lahko mikä lahko, eikä niiden periaatteilla mitään järjellistä selitystä tarvitse olla.
Alta raivasin tänään vähän turhankin rehevälle maalle uudistettua männikköä koivunvesoista toista harvennusta varten. Alla jo melko taaja kuusentaimikko jotka säästin, elleivät olleet aivan männynrunkojen tyvellä.
Nyt harvennetaan männikkö laaturunkoasentoon ja kasvatetaan kahta metsää päälletysten. Jos hirvet estävät männikön uudistamisen, niin se on todella monessa suhteessa ISO ongelma. Järkevästi toimien voidaan saada sopivassa kohteessa 2 – 3 puusatoa yhdellä uudistamisella.
Takavuosina suosittiin mäntyä ja sitä uudistettiin liiankin reheville kasvupaikoille. Nyt sitä voi sentään hyödyntää otollisissa kohteissa.
Olli Tahvonen: ”Maksimaalisen kestävän hakkuutason tavoittelu kasvattaa puunostajien voittoja, alentaa metsänomistajien nettokantorahatuloja ja alentaa kansantalouden ylijäämää.”
Näin opetetaan jo ekonomian alkeiskurssilla.
Metsäopetus on meillä ollut melkein näihin asti taloudellisesti hyvin alkeellista ja käsitykset muuttuvat vasta sukupolven vaihtuessa. ” Vanhalle koiralle ei kannata opettaa uusia temppuja.”
Jokaisen kohtuulisellakin älykkyysosamäärällä varustetun luulisi ymmärtävän, että sitoutuneen pääoman euromäärällä on oleellinen merkitys tuoton euromäärään.
Hölmö käsitys olisi jotenkin ymmärrettävissä, jos ainoa paikka tällä telluksella, missä pääomalle saisi tuottoa, olisi metsä.
Kateus vie tuhkatkin pesästä!
Juuri oli toinen metsäpalo, edellinen vajaa parikymmentä vuotta sitten. Vahingot kummallakin kerralla mitättömät. Ei edennyt latvapaloksi ja taisi tulla vain tuhkalannoitus turvemaahan. Suurin ongelma on ollut maanomistajalle kuuluva jälkivartiointi. Ongelmallisia kuivana aikana turvemaiden ojikkoalueella.
Hajautus on kuitenkin niin vahva, että en edes harkitse vakuuttamista. Ehkä täsmävakuutuksen voisi tehdä pariksi kolmeksi vuodeksi johonkin laajaan ensiharvennuskohteeseen.
Harkinta perustuu juuri Gla:n esittämään kommenttiin. En vakuuta riskejä, jotka voin helposti itsekin vastata.