Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Markkinataloutta, vaiko suunnitelmataloutta? Mikä yksityismetsien käytäntöjä ohjaa? Metsälaki antaa nyt mahdollisuuden melkein mihin vain.
Pyrkiikö tämä vaihtoehdoton jaksollisuuden puolustajaporukka vaikuttamaan toisten metsänkäsittelyyn vai mikä vaihtoehdoissa noin korpeaa? Avohakkuita ei tulla ainakaan lähivuosikymmeninä kieltämään, jos puuta yleensä käytetään ja männikkö (valtapuu Suomessa) vaatii joka tapauksessa lähes avohakuun uudistuakseen. Itse kasvatan pääosin männiköitä, joiden uudistaminen on helppoa ja halpaa ja vaatii joka tapauksessa jonkinlaista aukotusta. Silti minua ei häiritse mitenkään jonkun toisen jatkuva kasvatus – päinvastoin. Se ei ole pienimmässäkään määrin etujeni vastaista, joten en voi mitenkään ymmärtää moista paatosta. Keskittykää omien metsienne hoitoon!
Metsiin investointi on ollut menneiden lähivuosikymmenien aikana taloudellisesti aivan järkevää toimintaa – verotussyistä jopa erinomaista. Tulevaisuudesta emme tiedä mitään varmaa. Ongelma on tavattoman pitkä investointien tuloutumisaika, minkä vuoksi ehdottomiin kannanottoihin ei ole perusteita – ainakaan taloudellisessa mielessä.
Oletko Gla jo löytänyt lopullisen totuuden? Aika moni on täälläkin löytänyt. Siitä on huolissaan, että näiden löytäjien joukossa on runsaasti niitä, jotka kiistävät matematiikan – ainoan faktan. Välillä tuntuu siltä, että sinäkin olet närkästynyt matematiikan tuomisesta ratkaisujen etsimiseen.
Meidän tulee viljellä ja varjella – minusta nykyinen lainsäädäntö antaa tähän hyvä lähtökohdan. Viljellä ja varjella.
Sinunkaan intohimoa yhden totuuden edustajana Gla minun on vaikea välillä ymmärtää. Miksi?
Meidän kaikkien käy kuten Linkolan. ”Kun matkaat tuonelaan, lipuu purtesi viimein myötävirtaan.”
Jos Puuki osuuskunta maksaa rahalle 6 % korkoa, niin kannattaako se mieluummin sijoittaa metsänistutukseen? Vai joutuuko miettimään edullisempia tapoja, vaikka puun kasvu putoaisi näin kolmasosaan. Ainakin puustopääoman joutuu tällä korolla pitämään tavattoman matalana.
Jos Puuki korko on 10%, niin mikään keinollinen metsänuudistaminen ei ole kannattavaa eli korolla on huomattava merkitys.
Metsän ostaminen, hakkaaminen ja myyminen sitten eteenpäin ei ole mitenkään taloudellisesti perusteltavissa – ei näissä oloissa. Luulisi mehtäukon sen käsittävän.
Verotuksen siirtymäkauden aikana tähän oli loistavat edellytykset, mutta se aika on kaukana takana.
Miksi Puuki kysyt, kun tiedät vastauksen.
Tuotannon määrä ei ole yhtenevä kannattavuuden kanssa, ellei koron katso olevan nolla kaikissa saman riskin kohteissa. Ei metsäkään mikään riskitön ole. Se on tietysti muistettava, että metsän kasvu on reaalikasvua. (oletuksella, että puun reaalinen hintataso säilyy nykyisenä)
Jos metsätalous supistuisi pikavauhtia, niin kansantaloudelliset seuraukset olisivat tietysti lyhyellä aikavälillä suuria, mutta mitä pitkällä aikavälillä – emme tiedä.
Oma käsitykseni on, että puuta kannattaa tuottaa siten, mikä on omistajan kannalta taloudellisesti kannattavinta – ja että se on kansantaloudenkin näkökulmasta paras ratkaisu.
Minä olen mieltänyt tämän muiden arvojen korostamisen olevan pakenemista sen taakse, ettei tarvitsisi myöntää, että taloudellisessa ajattelussa on ollut perustavaa laatua oleva moka.
Jos ottaa kantaa suuntaan tai toiseen, jatkuva vai jaksollinen (oikeammin minusta luontainen vai keinollinen uudistaminen), niin tulisi kertoa, millä reunaehdoilla kanta on otettu. Muuten se on MUTUA!
Panu: ”En ymmärrä tätä ollenkaan.
Jos Panu sinulla on tili pankissa ja sille maksetaan 1% korkoa, niin etkö siirrä rahojasi toiseen pankkiin, jos siellä maksetaan 2%? Eikö se nyt ainakin taloudellisessa mielessä olisi viisasta? Vai ajatteletko, että minä en muuta mitään – maksoi mitä maksoi, en ainakaan käsityksiäni.
Täsmälleen samasta asiasta on kyse metsien suhteen.
Metsässä on puita, jotka kasvavat korkoa esim. 10 % ja puita jotka kasvavat vain prosentin. Siis suhteessa ko. puun arvoon nähden.
Jos kaadat metsästä pois näitä prosentin kasvavia puita pois ja sijoitat rahat esim. Metsäliiton osuuspääomaan (6%), niin niiden tuotto paranee kuusinkertaiseksi ja metsään jäävienkin puiden korkotuotto paranee, kun kasvutilaa vapautuu. Sitoutuneen pääoman tuottohan paranee näin huomattavasti – vai kuinka?
AJ:ta askarruttaa kansantalous. Hän lähtee ajatuksesta, että ellemme harjoittaisi metsätaloutta, olisimme kaikki tumput suorina. Puuta kannattaa tuottaa vaikka hampaat irvessä – kannatti tai ei. Ongelma kuulostaa samalta kuin Panulla. Pitäisikö kuitenkin kansantalouden lainalaisuuksien paneutua vähän syvällisemmin.