Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Puuki: ” JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puutavaran arvo.
Mihin ihmeeseen Puuki tarvitsee tällaisia pähkäilyjä NNA:ssa. On vain tuloja ja menoja joiden nykyarvojen perusteella optimikäsittely määräytyy. Älä nyt menetä totaalisesti uskottavuuttasi, jos olet NNA:sta pihalla kuin lumiukko.
Onko teillä jollakin ymmärtämisvaikeutta siinä, että pääoma on kannattavinta pitää siellä, missä se tuottaa parhaiten? Se on minusta jo huolestuttavaa ymmärtämisvaikeutta.
Ei nämä nyt mistään uskonasioita ole. Eikä se tarkoita, että on minkään kasvatusmallin kannattaja, jos laskee. Niin vain pyritään selvittämään vaihtoehtojen taloudellista merkitystä.
MTK haluaisi pitää järjestön edun kannalta (ei edes jäsentensä edun kannalta) pirstoutuneena, huonosti kannattavana pienmetsänomistuksena, joita voisi rahastaa. Pyrkimys tulisi olla juuri päinvastainen. Tiloja pitäisi pyrkiä kiireesti yhdistämään taloudellisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.
Puuki: ”JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puuston pääoma-arvo .”
On teillä ihme sekoiluja!! Kuinka äärettömän yksinkertaiset asiat voivat olla näin vaikeita??
Taloudellisessa mielessä pääoma kannattaa pitää siellä, missä se tuottaa parhaiten – tietysti riski huomioiden. Sama koskee investointeja. Investoidaan sinne, missä tuotto näyttää parhaalta. Metsä ei taloudellisessa mielessä poikkea mitenkään tässä suhteessa. Periaate on päivän selvä ja taloudellisessa mielessä täysin vaihtoehdoton.
Tämän kiistelyn ongelmat johtuvat metsäntutkimuksen epäonnistumisesta. On keskitytty puuntuotoksen tutkimiseen runkolukujen funktiona. Siitä ei ole ollut hajuakaan, mitä taloudellisen toiminnan tutkiminen olisi edellyttänyt.
Nyt meillä ei ole riittävän laajaa ekologista tutkimustietoa taloudellisen kannattavuuden perusteelliseen selvittämiseen. Sen tiedämme, mitkä tekijät ovat mm. vaikuttavia, kuten korko, boniteetti, uudistamiskustannusten suuruus jne.
Kuten aiheen taloutta tutkiva professori esityksessään aiheesta toteaa, että em. syystä jyrkät kannanotot suuntaan tai toiseen ovat luultavasti vääriä.
Se on hienoa ja kaikin puolin kunnioitettavaa ja yleisestikin käytännössä täysin hyväksyttyä, että metsiä hoidetaan, kuten sinä esimerkillisesti teet Visa. Joten en oikein ymmärrä, mitä sinä valitat. Eriäviäkin mielipiteitä aina on ja pitääkin olla. Niitäkin maita on, joissa tiedetään ehdoton totuus – ne ovat surullisia esimerkkejä. Ehdottomia totuuksia on vähän, jos ollenkaan.
Matematiikka kuitenkin on mitä on. Ei sitä vastaan kannata taistella. Siinä ei ole mitään järkeä.
AJ:n pitää kysyä määritelmää kansantaloustieteen edustajilta, ellet itse ole.
Ei meidän Gla tarvitse mennä mihinkään 70-luvulle törmätäksemme mainitsemaasi typeryyteen. Riittää ihan kun palataan muutama vuosi sitten vanhentuneen metsälain aikaan.
Minulla ei ole pienintäkään sitä vastaan, että kukin hoitaa metsiään haluamallaan tavalla. Otan kantaa juuri siksi, että täällä vahvasti niin tehdään ja talouden näkökulmasta kyseenalaisin argumentein.
Tietty ja tietty, eikä viisastelulla ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Tämä on aivan yksiselitteistä ja yksinkertaista matematiikkaa – eikä mitään rakettitiedettä. Kuten aiemmin sanoin Gla, sinäkin lasket tarkkaan nettotuoton nykyarvoja metsän ostoa pohdittaessa, mutta olet hiiren hiljaa ko. asiasta metsänhoitoon panostettaessa, vaikka kyse on TÄSMÄLLEEN samasta asiasta. Typerä maailma, oletko Gla huomannut, on tässä suhteessa jo aika tavalla muuttunut.
Puhdasta matematiikkaa Rane, eikä mikään aatesuunta. Jos yhteen asiaan tiivistän, mitä olen yrittänyt täällä sanoa, niin sen, että 1 + 1 on enemmän kuin yksi, eli se on kaksi. Tämän tosiasian vuoksi jonkun toisen käytännön metsänhoitoon on vaikea ottaa kantaa, mitä Visa on peräänkuuluttanut. Toisen kannatta jo hakata, kun toisen kannatta vielä kasvattaa edelleen. On tietysti totta, että rehevään kasvupaikkaan kannattaa panostaa enemmän, kuin karuihin olosuhteisiin. Pitää kuitenkin myös ymmärtää se, ko. kasvupaikkaan taloudellisesti panostaminen mikään vakio ole. Metsä on vain yksi osa talouden kokonaisuutta.
Puun määrällinen tuottaminen on kokonaan eri asia kuin talous. Taloudessa pätevät talouden lainalaisuudet. Jos tätä ei käsitä, niin metsätaloudesta keskustelu on turhaa, kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.
Kuten kansantaloudellisen metsäekonomian professori totesi, että maksimaalisen puuntuotoksen tavoittelu lisää puunostajien voittoja, pienentää metsänomistajien nettokantorahatuloja ja vähentää kansantalouden ylijäämää.
Gla ; Talous on paljon laajempi ja monipuolisempi käsite…
Nuku nyt yösi rauhassa. Ei tätä taloutta jatkuva kasvatus ole kaatamassa, vaikka muuten ei voi olla kuin hirveän huolissaan tilanteesta. Jos tästä ei seuraa taloudellisia ongelmia, niin mistä sitten? Kun eräältä kaverilta tässä kysyin, että kuinka menee. Hän vastasi: ”Aikaa olisimme olleet jo paratiisissa, ellei välillä mentäisi taaksepäin.” Niinpä.
Jos ongelmat voidaan ohittaa lisäämällä kaikille rahaa taskut täyteen ja korko nollaan, niin avot! En ollenkaan ihmettele, jos Vanhanen ei lupaa jatkaa vaalikauden loppuun valtionvarainministerinä. Mitähän tästäkin huulipunasta oikein seuraa! Jos Halosta on uskominen, niin loistava tulevaisuus. Hänen kausiltaan on sentään yksi suuri oma päätös jäänyt mieleen. Ahon Eskoa ei voi päästää Suomen pankkiin!
Olen aina hämmästelyt Gla;n näkemystä. Metsän ostamisessa hän laskee tarkkaan nettotuoton nykyarvoja, mutta metsänhoitoon investoidessa ohittaa moisen täysin, vaikka kyse on metsänomistajan talouden näkökulmasta täsmälleen samasta asiasta. Selittäisikö ristiriidan se, että ”talous on paljon laajempi ja monipuolisempi käsite …” Ehkä kuulemme tästä sangen ihmeellisestä taloudesta lisää.
Puuki on huolissaan väärästä informaatiosta. Meillä annettiin viralliselta taholta kymmeniä vuosia väärää informaatiota. Informaatiota, että puuntuotos (puumäärän tuottaminen) on synonyymi kannattavuuden kanssa. Jopa perustuslakivaliokunta oli raskaasti höynäytetty tällaiseen käsitykseen. Minusta on siihen nähden pieni ongelma, jos nyt vedetään vähän toiseen suuntaan metsään.
Kun tätä vanhaa käsitystä alettiin järki mukaan ottaen oikoa, niin vankkumattomat kannattajat sanoivat, että eihän metsänomistajat edes taloutta tavoittele, vaan aivan muita arvoja tai ainakaan ei se kansantaloudellisesti käy. Tai että, talous on paljon laajempi ja monipuolisempi käsite …
Sain eilen tehtyä loppuun taimikonhoidon kohteella, jota hirvet ovat kupanneet ja josta jäi ainakin tässä kasvutilanteessa aukkoinen metsä. Onneksi on taaja ojaverkosto ja ojapakoissa riittävästi tavaraa, jolla voi vähän auttaa asiaa. Samalla alueella viime vuonna raivatusta oli kaikki syöty, jotka olivat vielä syöntikorkeudella. Nelimetrisiäkin vielä katkottu.
Vieressä nyt vielä parin hehtaaria toista metriä pitkää tauimikkoa, joka pitäisi nyt varhaisperata suht. runsaasta koivunvesakosta. Joudun pohtimaan teenkö hirvien syötöäväksi vai annanko olla. Voitte varmaan arvata, minkälaisia ajatuksia niitä kohtaan taas heräsi, jotka hirvipolitiikasta Suomessa päättävät. Saunan taakse pitäisi viedä tämä porukka.
Niin kauan kun hirvipolitiikka on tällaista, saa muun metsäpolitiikan unohtaa.