Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Siitä emme mehtäukko ole erimieltä, etteikö oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet ole aivan oleellinen kysymys. Se on itsestään selvyys. Siitä tietysti näkemykset poikkeavat, mitä puita harvennuksissa poistetaan, koska ja kuinka paljon. Jälleen kerran tullaan koron merkitykseen.
Se on tietysti surullista, jos Jessellä on siinä mallissa, että on sovellettava sellaista korkoa, että jo kuitupuuna on metsä kaadettava. Perusteltavissa olevilla koroilla hyvänlaatuisten kuitupuun kaataminen runsain mitoin on aina iso taloudellinen virhe. Jos siitä kuitupuusta kaadettaessa saa euron ja kymmenen vuoden päästä kaadettaessa kymmenen euroa, niin luulisi sen putkiliikkeen entisen juoksupojankin ymmärtävän. Älä nyt hyvä mies haaveile mistään yrityksen perustamisesta.
On kaikkien yhteinen etu, että Pesonen toimii taloudellisesti järkevästi. Metsänomistajalle on yhdentekevää, mitä niistä kuitukalikoista tehdään, paskapaperia vai poltetaanko. Paperimiehet ovat maalanneet itsensä nurkkaan ja sillä siisti. Eikö se jo keväällä tullut selväksi.
Olen aina ollut ymmärtävinäni, jos menee huonosti, niin on syljettävä kintaisiin entistä kiivaammin. Sellaiset älähdykset ja tuolta tasolta kuulostavat jo pöyristyttäviltä, että kintaat pitäisikin pitää enemmän naulassa, kun huonosti menee.
Pesosen tehtävä on pitää yrityksestä huolta ja pulinat pois.
Metsänomistajalle paperikoneet on koko lailla yhdentekeviä. Kuidusta tuloista tulee murusia. Onko edes 20 %. Koko metsänhoito näillä hinnoilla nojaa tukkipuuhun ja jos se oksa katkeaa, metsänhoidon saa täällä unohtaa.
Huulipunatytärethän ovat sitä mieltä, että työnteko on vanhanaikaista. Nyt ensivaiheessa kuusituntiseen ja sitten lopetetaan kokonaan. Yksi isänmaan suuri ystävä on lähdössä avaruuteen jne. Kyllä joskus mietin, mitä Niinistö sisällään tästä kaikesta ajattelee – veikkaan että on helvetin huolissaan.
Kun kahvilla kuppilassa käy, niin siellä istuu rivi kolmekymppisiä irakilaisia pelaamassa rynkkämyllyä. Kaikki ajavat tietysti omalla autolla, jolla välillä vaihtavat kuppilaa, kun yksi paikka alkaa pitkästyttää. He ovat jo päässeet Mariinin tavoitteeseen. Marjanpoimijoita tarvittaisiin, mutta ne on lennätettävä toiselta puolelta tellusta. Veriset kommunistit ovat sittenkin olleet oikeassa, että rahaa pitää vain jakaa kaikille taskut täyteen, eikä kiusata ihmisiä niukkuudella.
Jo runsas kaksikymmentä vuotta sitten jo käytiin vääntö siitä, onko metsänomistajan taloudellinen tavoite suurin kestävä hakkuumäärä vai nettonykyarvo. Minullakin on siitä vielä tallessa suorastaan hauskoja lehtikirjoituksia. Niihin saakka Tapiossa tavoite oli ollut ensin mainittu. Niin ei enää ole, mikä tekee varmojen vastausten antamisen ongelmalliseksi.
Täällä sitä keskustelua käydään edelleen, eikä suuri osa keskustelijoista käsitä edes sitä, mistä itse asiassa keskustellaan.
Timppa: ” Minä en osaa laskea sitä NNA:ta, …” Voin lohduttaa sinua Timppa – en minäkään. Rakentaa laskenta, joka valtavan määrän erilaisia lähtöarvoja syöttämällä antaisi tulokseksi optimaalisen kieroajan ( 50 vuotta vai ääretön) ja metsänkäsittelyt tästä tulevaisuuteen on metsänomistajalle aivan liian monimutkainen optimointitehtävä. Eikä se tarkoita sitä, etteikö ratkaisevia perusasioita voi menetelmällä laskemalla itse selvittä. Esim. sitä, kuinka paljon persnettoa on syntynyt metsänuudistamisesta, ennen kuin tuloja alkaa syntyä jne. Optimointitehtävä vaatii huippuosaamista ja tietysti riittävän ekologisen perustan ja mittaamattoman työmäärän.
Timppa sanoo, että ei ole tehnyt konkurssia puumäärää tavoitellessa. Minä olisin tehnyt puumäärää tavoitellessa tai metsät olisi pitänyt jättää ostamatta. Koron (jopa yli 10%) huomioimatta jättäminen olisi johtanut vääjäämättä konkurssiin, siksi lähtökohta on pitänyt ehdottomasti olla taloudellisessa mielessä ainut oikea eli nettonykyarvo. Jos saa metsän lahjaksi, niin pitää tietysti olla taloudellisesti aika tumpelo, jos hävittää saamansa varallisuuden.
Metsäkeskusteluja voi verrata aikaan, jolloin kuviteltiin maapallon olevan kaiken keskipiste, jonka ympäri kaikki pyörii. Vanhakantaisesti kuvitellaan, että puuntuotanto on talouden keskipiste, jonka ympärillä kaikki pyörii.
Pähkäillään mitä erikoisempia kuvitelmia puustopääoman huomioon ottamisesta jne. taloudellisessa tarkastelussa, kun ei vaivauduta selvittämään tai matemaattiset kyvyt eivät riitä asiaan perehtymiseen. Matemaattinen malli on aivan yksinkertainen ja yksiselitteinen. Taloudellisesti pyritään maksimoimaan nettonykyarvoa. Tulojen ja menojen nykyarvojen erotusta. Korko ottaa huomioon puustopääoman, tulojen ja menojen eriaikaisuuden jne. Matemaattinen malli on ainut, jonka varmasti tiedämme. Kaikki muu voidaan enemmän tai vähemmän kyseenalaistaa. Siksi ehdottomia taloudellisia vastauksia ei ole.
Ajattelin, etten osallistu enää tähän keskusteluun em. syystä, mutta vastaan nyt, kun olen vielä koneen ääressä. En ole lukenut Juurikkalan kirjaa, mutta tunnen hänet kyllä henkilökohtaisestikin. Ahkera ja osaava metsämies.
Mitä se taloudellinen tutkimus osoittaakaan rehevillä kasvupaikoilla menetelmistä?
Pahoittelen, en todellakaan ymmärrä teitä. Minun on pitänyt olla metsien taloudesta ja sen tutkimuksesta kiinnostunut. En olisi mitenkään muuten voinut harrastuksena, ilman omia pääomia, runsaassa kymmenessä vuodessa kasvattaa itselleni velatonta nelinumeroista metsätilaa. MHY:n sen aikaisella taloudellisella tietotaidolla se ei olisi ollut mitenkään mahdollista, koska he tavoittelivat Tapion suositusten mukaan aivan jotkin muuta, kuin taloudellista tulosta.
Siihen aikaan Tahvosen ryhmä Metlassa, jossa mukana mm. Hyytiäinen, Viitala jne., alkoivat tehdä taloudellista tutkimusta aiheesta, joka oli tietysti perinteisille metsämiehille hirveä punainen vaate, joka ilmeisesti voi jäädä historiaan vasta sukupolven vaihtuessa. Tapion miesten kanssa käytiin silloin lehtienkin palstoilla kovaa vääntöä siitä, mitä metsänomistajan taloudellinen tavoite yleensä tarkoittaa. Sama epäselvyys on monella vieläkin, vaikka käsitykset ovat sentään paljon jo muuttuneet. Täälläkin jotkut osaavat vain räyhätä, kun mitään ymmärrystä ei ole koko asiasta.
Huvittuneena seuraan esim. Gla;n Tahvosen ryhmän tulosten halventavia mitätöimispyrkimyksiä, vaikka se on vakavimmin otettavaa taloudellista tutkimusta aiheesta Suomessa. Gla:lla on joku salainen muu tietolähde, josta ei täällä huudella, kuten hän itse kertoo.
En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa – vai molempia. Keskustelu aiheesta on täällä niin ala-arvoista, ei taida maksaa vaivaa.
MJO: ”Ei todellakaan voida ..” Kommenttisi osoittaa valitettavasti MJO, että sinulla ei ole mitään käsitystä koko NNA:sta.
Avaa nyt chrome ja kirjoita hakusanaksi Olli Tahvonen. Löydät sieltä videon Tahvosen esityksen laskennasta, mistä saat edes jonkinlaisen käsityksen siitä mistä puhutaan.
Kaikki ylimääräiset pähkäilyt kertovat asenteellisuudesta eli halusta vääntää totuutta suuntaan tai toiseen.
Lapset toimivat niin, että vähät välittävät siitä, mitä valinnoista mahdollisesti seuraa. Aikuiset eivät niin tee siitkään huolimatta, että kukaan emme voi tietää tulevaisuutta.
Ei nämä mitään uskonasioita ole. Kukin saa uskoa vaikka joulupukkiin, jos niin haluaa.
En edusta tai kannata mitään kasvatusmenetelmää. Minua kiinnostaa vain ja ainoastaan se, kuinka asiat talouden näkökulmasta matemaattisesti tarkasteltuna ovat ja mitkä tekijät tulokseen vaikuttavat ja millä herkkyydellä. Eikä siihen todellakaan tarvita mitään sinun em. pähkäilyjä tai arveluja.
Kuinka ihmeessä NNA:ta voisi laskea tilanteesta, mitä ei ole olemassakaan. Mitä ihmettä sinä sekoilet.
Kuten sanoin sinun em. pähkäilyä ei tarvita mihinkään.
On vain tuloja ja menoja, joiden nykyarvojen perusteella optimikäsittely määräytyy. Laskenta voidaan tietysti tehdä mistä metsän kasvuvaiheesta tahansa. Taloudellinen periaate on selvä – maksimoidaan nettonykyarvoa eli taloudellista tulosta.