Käyttäjän Rannanperäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Näin toimivat fysiikan lait kuten suorittava porras tuossa kertoi, niitä ei riko pahinkaan rikollinen. Pienet pyörät kyntää ja sukeltaa, iso rengas astuu. Ja oikein kunnolla iso rengas astuu pehmeästi, hellästi, varmasti ja tasaisesti.
Nykyään on paljon puhuttu juurikäävästä, nehän leviää kesällä. Jos pintajuuristo vaurioituu niin leviää siitä jos itiöitä sattuu olemaan. Mutta se on totta että huono, vetinen ja märkä talvi on se kaikkein huonoin korjuuaika.
Juuristovaurioita ja lahovikoja voi parhaiten välttää menemättä kesäaikaan harvennuksille. Jos talviaikaankaan ei tule talvea, se tietysti lykkää vähän hankalaksi… Sitten huolellinen havutus ja suunnittelu, ym. Itse suosin 4 —pyöräistä harvennuksilla, se on totta että säästää juuristoa enemmän kuin pitkät telit ja piikkitelat. Kokoa ja ulottuvuutta koneella saa olla kunhan on renkaat alla eikä lankarullia;). Tämmösiä mietteitä asian tiimoilta…
Kyllä joka vuosi tulee tehtyä. Kaikki harvennukset ainakin ja avohakkuuta myös. Ns. hankalat päätehakkuuleimikot pystykaupalla tai jos on tilanne ettei millään ehdi itse metsään. Nytkin tekis mieli hakkuille mutta muut työt vähän haittaa. No jos vuodenvaihteen tienoilla kerkeäis moton herättää lomalta hetkeksi. Energiarankaa on aamutuimaan kyllä tullut sahan kanssa tehtyä ja se mukavaa hommaa onkin, saa energiaa sekä kasaan että myös omaan kroppaan.
mehtäukko: kyllä näin on, kokkumeissa oli sirkkelipyörät
Sillä kannalla ollaan että talossa talon tavalla ja metsässä metsän ehdoilla. Vehkeet ja tekijät niin että aina saavutetaan kulloisessakin tilanteessa paras mahdollinen laatu. Tässä yksi osasyy että meillä tehdään kaikki hakkuutyöt itse. Jos puuhun tulee kolhu, tms. niin syyllinen kahtoo peilistä ja saa välittömän palautteen. Raivuuhommia uskotaan välillä eräälle ulkopuoliselle rautaiselle ammattilaiselle.
Eikös se ollu myös joskus 1970/80 luvun taitteessa kun Kokkumit, ym. Isot koneet kasvoivat ja sitten taas alettii keventämään hieman. Einari Vidgren esitteli alumiinirunkoisen Ponssen kun puhuttiin miten isot ja raskaat koneet murjoo metät raiteille.
Ei sen puoleen, kyllä koneessa saa jonkin verran olla painoa, pienellä rimpulalla rimpuillessa jälki tuppaa myös huonota.
Joskus oli juttua että kockumit kulkee syvällä, firma möi metsäkoneliiketoiminnan Rauma-Repolalle ja alkoi keskittyä sotalaivoihin ja sukellusveneisiin. Niissä ei niin haittaa vaikka kulkeekin syvällä?
Joo, punamusta Valmet 840 tai 860 olis vähän niinkuin etsinnässäkin omaan käyttöön. 840 omapaino 10 000 kg luokkaa, kantavuus toisen mokoman. Portaalitelit nykyään paljo raskaammat. Ammattikouluaikaan ajelin 911 hakkuukonetta, perässä tuli Valmet 840 Logliftin nosturilla, aukot ja harvennukset läpi. Ko. yrittäjä vähän haikaili äskettäin jo punamustaa takaisin harvennusleimikoille. Yks kaveri ajo 860 järeää aukkoa, jyrkkäkin ylämäki meni kuulemma täydellä kuormalla heittämällä, kehu että ikkuna auki niin kuulee kun röpinä vaan käy putken päässä?. Ei ne sillon ihan leluja olleet. ?.
Joo, takavuosina esim. Valmet 860 oli olevinaan kova ajokone, omapaino n. 14t. Sillä puu kulki laanille. Motoissa esim. Valmet 911 tai Timberjack 1270. Nyt ovat mitään tekemättömiä liian kevyitä vehkeitä?
Tottahan tuo on, helpompi ja nopeampihan se läheltä on puu ottaa kun kauempaa. Tuo on hyvin valitettavaa ja ei missään nimessä hyväksyttävää jos ajourien keskeltä jää tekemättä ja läheltä harvaksi. Kauimmaisetkin sopukat on maltettava tehdä. Oma kone on kaikille tutun Valmet 901 kokoluokkaa, ei haamu-urille. Kummassakin menetelmässä on omat puolensa mutta kumpikaan ei ole täydellinen ilman mitään haittapuolia. Harvennuksessa on kaikkein tärkeintä ettei vahingoita jääviä puita ja niiden juuristoa, siltä pohjalta hommiin.
Niin, hyvin on meillä palsta harventunut tasaisesti vaikka puomista viimeiset sentit puuttuvatkin, ei oo vielä konetta tai leimikkoa hylätty sen takia?
Metsäteollisuuden näkökulmastahan koneita kehitetään, sieltä tulee konevalmistajille ohjeita minkälaisia koneita halutaan. Tehokkuutta painotetaan ennenkaikkea. Silloin voi taksojakin laskea (m3) ja sehän urakanantajalle on mieleen. Sitten täytyykin olla kuski joka keskimäärin sen 1500 runkoa ensiharvennusta skalpeeraa vuorossa niin että työn jälkikin on täysin moitteetonta. Varsinkin kun palstat joskus surkeita risukoita. Aloittelijan on lisäksi hankala päästä alkuun kun 500 000 e koneella pitäis tehdä koko ajan koneen täydellä teholla. Osin tästäkin syystä on monesti tapauksia joissa uranvarret on harvat ja keskeltä otettu juuri mitään. Koneiden hinta suhteessa korjuuolosuhteisiin ja tuotosmahdollisuuksiin on minusta kokoa suurempi tekijä. Mutta tottakai kohteeseen ylimitoitettu kone kuluttaa helposti enemmän ja sen pitäis tuottaakin enemmän. 1500kg kouran nostelu kuluttaa enemmän kuin 600 kg möykky.
Muistelen että kerran joku korjuuyrittäjä jutteli jotain kun oli pohtinut uskaltaako investoida uuteen kalustoon, urakanantajan puolelta ilmoitettiin että kyllä, työt ei lopu eikä vähene. Kun oli uudet vehkeet pihassa, yllätti iloisesti ilmoittamalla että työt voit aloittaa kun silpaset ensin taksasta 20% pois?
Mutta sillä kannalla olen että koneella ajourilta käsin puinti, ilman haamuja. Omassa koneessa 9.5 m puomi, sillä pärjää kohtuullisesti, tosin monesti tuntuu että juuri 0.5 m liian lyhyt. Eikä se hidasta kun kaukana olevat puut voi tehdä puomin alle. Siirryttäessä napataan vielä oksakasa kouraan ja heitetään uralle. Menee siihen ajeluunkin aikaa jos haamu-uria käytetään, motolla ajetaan silloin tuplamäärä metrejä. Tosin itsellä pääomakulut minimissä, kiire ei ole. Välillä kerätään jopa mustikoita kun tullaan kopista pihalle jotakin kahtomaan. Urat tulevat sellaiset että esim. 845 Komatsu tulee hyvin perässä.